Joko se suolapulssi tulloo

[drwho]

Näin on närhin nännit. Kysäsin yhdeltä Sykesissä työskentelevältä kaverilta että miltäs toi näyttää meribiologin näkökulmasta ja vastaus oli että pulssi etenee ja näyttäs siltä, että siitä tulee iso.

[selenius]

Hiukka jänskättää parin tulevan kesän levätilanne Suomenlahdella kun ensiksi puskee ton hapettoman veden pintaan ja tänne ennen raikkaan tuloa.
Itämeren kannalta ehdottoman hyvä uutinen.

Turskakannan palautuminen vahvaksi vaatinee parin ikäluokan kudun onnistumisen, eli toistuvia pulsseja tulevina vuosina. Tuskin on pelkoa, 2003 tais tulla edellinen pulssi.

[drwho]

Joo, vaikee nähdä että turska pystyis täällä kutemaan. Mutta olis ihan hauskaa vaihtelua jos pulssi tois turskia mukanaan.

[joppe]

Hiukka jänskättää parin tulevan kesän levätilanne Suomenlahdella kun ensiksi puskee ton hapettoman veden pintaan ja tänne ennen raikkaan tuloa.
Itämeren kannalta ehdottoman hyvä uutinen.

Turskakannan palautuminen vahvaksi vaatinee parin ikäluokan kudun onnistumisen, eli toistuvia pulsseja tulevina vuosina. Tuskin on pelkoa, 2003 tais tulla edellinen pulssi.

Toivotaan että suolapulssi on tarpeeksi pitkäkestoinen muuten se hapeton pohjavesi on täällä suomenlahdella. Turskaa täällä ei kaivata. loppuu silakat merestä ja sen jälkeen onkin taas taimenkannan romahdus.

[Emppai]

Hyvin ne turskat viihtyy Tanskan salmissa ja tuskin missään päin Itämerta on niin paljon taimenia..
'

[daddycool]

[quote="joppe"]Toivotaan että suolapulssi on tarpeeksi pitkäkestoinen muuten se hapeton pohjavesi on täällä suomenlahdella. Turskaa täällä ei kaivata. loppuu silakat merestä ja sen jälkeen onkin taas taimenkannan romahdus quote] älä joppe pelkää 80 luvun puolessavälissä oli turskaa aivan helvatisti mutta niin oli taimeniakin kymmenkertainen määrä nykyiseen verrattuna. ahvenenonkijoiden pitää huolta kantaa turskista ne pojat putsasi pakat aika tehokkaasti.välillä kun turskia avasi oli mahassa useita pari-kolme sataisia ahvenia ja niin tuoreita että olis voinut pannulle laittaa.turskavarmaankin sopii tähän ekosysteemiin eikä tiedä minkälaisen positiivisen muutoksen se tekisi syömällä ylisuuret särkikalakannat pois.

[vlasek]

Hiukka jänskättää parin tulevan kesän levätilanne Suomenlahdella kun ensiksi puskee ton hapettoman veden pintaan ja tänne ennen raikkaan tuloa.
Itämeren kannalta ehdottoman hyvä uutinen.

Turskakannan palautuminen vahvaksi vaatinee parin ikäluokan kudun onnistumisen, eli toistuvia pulsseja tulevina vuosina. Tuskin on pelkoa, 2003 tais tulla edellinen pulssi.

Toivotaan että suolapulssi on tarpeeksi pitkäkestoinen muuten se hapeton pohjavesi on täällä suomenlahdella. Turskaa täällä ei kaivata. loppuu silakat merestä ja sen jälkeen onkin taas taimenkannan romahdus.

Itellä on joku vanha erä vuodelta 89. Siinä on jonkinlaista otantaa menneiltä vuosilta ja tuntuis, että semmonen femman kala ei nyt oikeastaan edes ole iso., tai huutelemisen arvoinen. Tiedä sitten häntä. Nykysin tilanne taitaa olla hieman kehnompi kuitenkin, vaikka suunta parempaan ihmistoiminnan vinkkelistä. esim. numero 65.

Voin olla väärässä, mutta useimmiten se negatiivinen linkki, mitä tulee luontoon on ns ajatteleva sian sävytteinen apinalajike. Hyvin usein ja tästä on ns ihan virallista todennettua tutkimusmateriaa. Erinäisiä poikkeuksia toki mahtuu joukkoon.

[vlasek]

Hiukka jänskättää parin tulevan kesän levätilanne Suomenlahdella kun ensiksi puskee ton hapettoman veden pintaan ja tänne ennen raikkaan tuloa.
Itämeren kannalta ehdottoman hyvä uutinen.

Turskakannan palautuminen vahvaksi vaatinee parin ikäluokan kudun onnistumisen, eli toistuvia pulsseja tulevina vuosina. Tuskin on pelkoa, 2003 tais tulla edellinen pulssi.

Toivotaan että suolapulssi on tarpeeksi pitkäkestoinen muuten se hapeton pohjavesi on täällä suomenlahdella. Turskaa täällä ei kaivata. loppuu silakat merestä ja sen jälkeen onkin taas taimenkannan romahdus.

Itellä on joku vanha erä vuodelta 89. Siinä on jonkinlaista otantaa menneiltä vuosilta ja tuntuis, että semmonen femman kala ei nyt oikeastaan edes ole iso., tai huutelemisen arvoinen. Tiedä sitten häntä. Nykysin tilanne taitaa olla hieman kehnompi kuitenkin, vaikka suunta parempaan ihmistoiminnan vinkkelistä. esim. numero 65.

Voin olla väärässä, mutta useimmiten se negatiivinen linkki, mitä tulee luontoon on ns ajatteleva sian sävytteinen apinalajike. Hyvin usein ja tästä on ns ihan virallista todennettua tutkimusmateriaa. Erinäisiä poikkeuksia toki mahtuu joukkoon.

[daddycool]

ei se viitosen turska mikään jätti ollut yli kymppejäkin, yks tuttu mikä onki ammatikseen pari kolmesataa kiloa päivässä, sai aina väliin. tienasi kuiten aika hyvin vaikka kalat piti perata ennen kalarantaan viemistä.turskalta repäistiin pää irti että fileointikone sai kiinni ns lepareista.ja apinoita sen verran ettäon ne varsinaiset apinat viisaampia kuin sika-apinat ne toiset kun oppii kerta virheistään eikä toista sitä, sika ei

[Fuso]

Olen ymmärtänyt, että suolapulssin syrjäyttämä ravinteikas vesi työntyy pikkuhiljaa kohti Suomenlahtea, saavuttaen sen noin kolmen vuoden kuluttua? Tämä aiheuttaa väliaikaisesti ylimääräistä ravinnekuormitusta alueella.

[Spike Lee]

Olen tovi sitten tehnyt vanhoista kalastusaiheisista lehtileikkeistä itselleni taulun ja alla poimintoja turskan osalta vuodelta 1979, Helsingin sanomat. (7.lokakuuta 1979)


Otsikko: Kalastaja on turskaantunut.

Suomen rannikkovedet kuhisevat turskaa. Mutta mitä silakanpyytäjä sillä tekee, kun suomalainen ei sitä tuoreena syö.

Suomella on tuskallinen turskaongelma. Turskaa liikkuu Suomen vesillä ja käy pyydyksiin satoja tonneja. Tuoreena se ei suomalaiseen ruokapöytään kelpaa. Turska päätyy rehuksi 60-75 pennin kilohinnasta samalla, kun maahan tuodaan turskajaloisteita yli 54 miljoonan markan arvosta.

Ammattikalastaja kiroaa turskan, josta ei kunnon ansioita koidu ja joka lisäksi syö suuren osan suomalaiskalastajan päätuotteesta, silakasta.



Turska on Suomen vesissä vain vieraileva tähti, ei vakituinen asukas. Edelliset suuret turskakaudet muistetaan 1940- ja 1950-luvuilta. 1960-luvulla nähtiin tuskin turskan pyrstökään. Tämän vuosikymmenen turska-aalto lienee alkanut jo 1969 ja 1970. Noina vuosina Itämereen tuli Tanskan salmien kautta nousuveden mukana runsaasti tavallista suolaisempaa vettä. Suolaisempana ja siten raskaampana se painui pohjalle ja puhdisti liikuessaan Bornholmin ja Gotlannin syvänteet, Suomea lähinnä sijaitsevat turskan lisääntymisalueet. Mukana tulivat pienet turskan poikaset.
Vuonna 1971 Suomessa pyydettiin turskaa puolen sataa tonnia ja kolme vuotta myöhemmin jo yli kolme kertaa enemmän. Vuonna 1977 määrä oli kaksinkertaistunut 310 tonniin ja viime vuonna saatiin jälleen suursaalis: 627 tonnia.



Turskatulvaa kiittelevät vain sunnuntaikalastajat, jotka pilkeillä tai virveleillä nostavat elämänsä saaliita Suomen rannikoilla, kymmeniä turskakiloja muutamassa tunnissa. Helsingin kalamiespiirin merikalastuskilpailussa Suomenlinnassa voittaja veti viiden tunnin kilpailuajassa yli sata kiloa turskaa.

Turska tarttuu lohisiimoihin vaikka kalastajat ovat yrittäneet lyhentää koukkusiimoja kymmenemetrisistä parin metrin mittaisiksi. Viime vuonna turskia tuli lohisiimoista ajoittain lähes joka koukusta. Siimassa voi olla 700-1000 koukkua. Tuhat turskaa merkitsee rehukalahinnan mukaan muutaman sadan markan tuloa, kun kohtuullinen lohisaalis tuottaisi tuhansia markkoja.

Tässä siis poimintoja leikkeestä, jota en kokonaan jaksa kirjoittaa.
Muistaako "vanhempi" väki olleensa kso pilkkikilpailussa mukana?

Löytyy myös muutama muu lehtileike samoilta ajoilta, ja tämä on sitten jo offtopic, mutta mainitaan kumminkin.

Otsikko: Kuhia kuhisee Helsingin kalavesissä.

Helsingin vesissä liikkuu nyt kuhaa kuhisemalla. Jotkut kaupungin 10 markan hintaisen uisteluluvan lunastaneet kiskovat veneeseen puolessa vuorokaudessa 30 kalan saaliita eikä neljä tärppiä puolessa tunnissa ole ihme. Kutu on tehnyt arvokalasta parvikalan..

Juttu toki jatkuu ja muutama kalastajakin on kuvattu ja nimetty lehtileikkeeseen, mutta tämä tarina siis eri.

[sakkeus]

Hyvin ne turskat viihtyy Tanskan salmissa ja tuskin missään päin Itämerta on niin paljon taimenia..
'

Öö Tanskassa osataan tuo taimenen istuttaminen ja sen jokisuojelu/istutus/kasvattaminen eikä pojilla oo patoja kutujoissa tulppana. Tarpeeksi, kun istuttaa ja kalat saa rauhassa kutea niin johan siinä kalaa riittää vaikka ihan kalastettavaksikin asti.....

[sursill]

http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artik ... si/4676646

[drwho]

Vähän lisää lihaa luiden ympärille maikkarin uutisen lisäksi:

http://www.hs.fi/kotimaa/a1420694542765 ... c678aa76f8

[Sostakovits da Silva]

Saatan olla väärässä, mutta mun käsityksen mukaan itämerelläkin operoineet uivat kalatehtaat 1970-1980 luvulla kiittelivä Itä-Meren turskaantumisesta. Välttämättä suomalaiset ammattikalastajat eivät pitäneet turskasta. Uivat kalatehtaat, vähän samaa kokoluokkaa kuin norjan turska-alukset/uivat kalatehtaat. Sunnuntaikalastajiin verrattuna saaliit olivat vähän toisenlaisia.
Ei kaikki sunnuntaikalastajatkaan pitäneet turskaantumisesta.

[tommi77]

http://www.helsinginuutiset.fi/artikkel ... isuus-koko

[vlasek]

Saattaa pari tulevaa kesää olla aika sinilevävoittoista riippuen hitusen keleistä. Sitten pitäs kaiketi tilanteen tasaantua. Nyt ois kyä hyvä, jos saatais Itämeren alueella maatalouden päästöt järkevälle tolalle. Suattas lähteä tuo allas toipumaan oikein huolella.

Valtio, kun muutenkin tukee maataloutta, ois kunnon kosteikkoihin investoiminen järkevää. Ne, ku jeesais rannnikkojokien jamaakin aika tavalla mm vesitasapainon puitteissa.

[Sostakovits da Silva]

Saattaa pari tulevaa kesää olla aika sinilevävoittoista riippuen hitusen keleistä. Sitten pitäs kaiketi tilanteen tasaantua. Nyt ois kyä hyvä, jos saatais Itämeren alueella maatalouden päästöt järkevälle tolalle. Suattas lähteä tuo allas toipumaan oikein huolella.

Valtio, kun muutenkin tukee maataloutta, ois kunnon kosteikkoihin investoiminen järkevää. Ne, ku jeesais rannnikkojokien jamaakin aika tavalla mm vesitasapainon puitteissa.

https://www.mtk.fi/ajankohtaista/tiedot ... tamiseksi/

http://yle.fi/aihe/artikkeli/2014/11/13 ... et-hukkaan
http://areena.yle.fi/1-2270163

http://www.tekniikkatalous.fi/tiede/kes ... 15-6092877

http://yle.fi/uutiset/3-6737738

http://yle.fi/uutiset/3-6737738

http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Meri/Mika ... sta(31457)

http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Meri/Mika ... sta(31444)


Vaikka saataisiin maatalouden päästöt kuriin Suomessa rannikkoaluella,jokivesiä pitkin kuormitus tulee pitkältäkin sisämaasta. Ei ole yksinomaan Suomen ongelma. Vaatii laajaa "konsensusta", että maatalouden päästöt saadaan kuriin Itämeren alueella. Venäjä, Viro, Latvia, Liettua ja Puola. Ympäristötuet ovat menneet Suomessa "harakoille", ja tähän olisi tultava muutos ja tuet syynätään tarkemmin tulevaisuudessa. Suomessa maatalous on suurin typpi-ja fosforikuorman aiheuttaja esimerkiksi Saaristomereen ja Suomenlahteen, niinkuin statiikka näyttää.Myös Puolan fosfori-ja typpikuorma on merkittävä ja heidän jätevesien käsittelyyn tulisi erityisesti kiinnittää huomiota, kuin myös Venäjän, Latvia ja Viron päästöt. Itämeren pääaltaalta tulee merkittäviä kuormia Suomenlahteen. Muitakin kuormituslähteitä on kuten yhdyskuntavedet, hulevedet, teollisuus, laskeumat ilmasta, kalanviljely, metsätalous, haja-asutus, turvetuotanto. Ja on muistettava laivojen jätevesipäästöt ja nämä eivät todellaakan ole merkityksettömiä, on hyvä, että laivaliikenteen ja risteilyalusten yms jätevesi-ja rikkipäästöjä yms. rajoitetaan itämereen... Itämeri on erittäin haavoittuvainen ekosysteemi, altaan vesi vaihtuu kerran 40 vuodessa.
https://wwf.fi/alueet/itameri/merenkulku/
http://ilmatieteenlaitos.fi/tiedote/1268635266
https://wwf.fi/wwf-suomi/viestinta/uuti ... kua-2333.a
http://www.hs.fi/kotimaa/a1457582931364

http://yle.fi/uutiset/3-9144444

Ilkka Herlin rakentaa itämerestään mallitilaa, tässäkin on muistettava, että Ilkalla on varaa rakentaa mallitilaa, kuin Matti Maatilalaisella. Herlinille on kuitenkin isot pojot Itämeren hyväksi tehdystä työstä ja jaksaa välittää ympäristöstä. Ideat esimerkiksi suomalaisen karjatalouden lannan kierrättämiseen, nyt iso osa lannasta valuu rehoittävinä päästöinä Itämereen tai haihtuvat ilmaan.
Samaan aikaan, kun suomalaisen maatalouden lanta valuu mereen, Suomeen tuotiin viime vuonna lannoitteita yhteensä 165 miljoonan euron edestä. Noin 80 prosenttia kaikesta lannoitetuonnista tulee Venäjältä.
http://yle.fi/uutiset/3-8125610
http://www.hs.fi/talous/a1460698879525
http://biogts.fi/uutiset/biogts-oy-toim ... aatilalle/
https://www.uusisuomi.fi/raha/68375-suo ... -itamereen

Vlasekin esiintuomat kosteikot, onhan jo erillinen kosteikkoohjelma,Ramsar, joten eiköhän tulevaisuudesssa noista kosteikoista kuulla enemmänkin:
http://www.ym.fi/fi-FI/Luonto/Uusi_Rams ... kor(40071)
http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bits ... sequence=1

Yks asia tuli mieleen, että onko Vlasek töissä kansainvälisessä merenkulkujärjestössä IMOSSA, kun tuppaa olemaan imoa joka paikassa.

[vlasek]

Samaan aikaan, kun suomalaisen maatalouden lanta valuu mereen, Suomeen tuotiin viime vuonna lannoitteita yhteensä 165 miljoonan euron edestä. Noin 80 prosenttia kaikesta lannoitetuonnista tulee Venäjältä.

Tuossahan se kosteikko ois oiva ratkaisu. Ylijäämä talteen ja paska takas pelloille. Nykyisellään valuu hirveitä määriä hukkaan ja itämerestä sitä fosforia onkin sitten haastavampi kopata takas hyötyyn.

Vaatii laajaa "konsensusta", että maatalouden päästöt saadaan kuriin Itämeren alueella. Venäjä, Viro, Latvia, Liettua ja Puola

Eikä tuota Ruotsiakaan sovi unohtaa. Muita syyttelemällä homma ei kuitenkaan ratkea. Oleellista ois hoitaa oma tontti. Suomen maatalous on aika kaukana markkinaehtoisesta ja kerta siihen syydetään, pitäs se kanavoitua siten, että aiheutunut haitta ois mahdollisimman pieni. Jokusta Itämeritutkijaa täytyy siinä mielessä kompata, että jos noita fosforipäästöjä suhteutetaan per kapita, ollaan valitettavasti aika rumassa kärjessä.

Maatalouden päästöistä on haittaa myös muille elinkeinoille ja yleiselle viihtyvyydelle/virkistyskäytölle, ihan siinä, missä muidenkin elinkeinojen mahdollisista päästöistä. Tosin aika monet muut elinkeinot joutuu pärjäämään ilman valtion subventointia ja vielä huomattavasti tiukemmilla normeilla. Jos homma ei kannata, ni sitte se on pankrotti ja valtio tulee hätiin lähinnä pakkohuutokaupan puitteissa.

Herlin on jäljillä ja toivon mukaan homma menee putkeen. Uskon kyllä itsekkin enempikin siihen, että tuota kautta päästään myös säästöihin, jotka kaiken järjen mukaan pitäs näkyä myös hinnoissa.

Tukisysteemin yksi ongelma on siinä, että se ei altista pieniä tiloja kehittymään ja etsimään parempia ratkaisuja. Tää on valitettavasti se ydinropleema, mikä liittyy lähes kaikkeen, ku valtio alkaa syytämään.

Kerta valtiot ei saa mitään aikaiseksi, on hienoa, että yksityinen puoli on aktivoitunut. Siihen on ehkä myös syynä se, että paremmassa jamassa olevan itämeren on arvioitu tuovan kymmeniä tuhansia uusia työpaikkoja. Tän hetkinen hukkapotentiaali on vähintään yhtä kova, ku hukkaan valuvalla fosforilla.

[Sostakovits da Silva]

Samaan aikaan, kun suomalaisen maatalouden lanta valuu mereen, Suomeen tuotiin viime vuonna lannoitteita yhteensä 165 miljoonan euron edestä. Noin 80 prosenttia kaikesta lannoitetuonnista tulee Venäjältä.

Tuossahan se kosteikko ois oiva ratkaisu. Ylijäämä talteen ja paska takas pelloille. Nykyisellään valuu hirveitä määriä hukkaan ja itämerestä sitä fosforia onkin sitten haastavampi kopata takas hyötyyn.

Vaatii laajaa "konsensusta", että maatalouden päästöt saadaan kuriin Itämeren alueella. Venäjä, Viro, Latvia, Liettua ja Puola

Eikä tuota Ruotsiakaan sovi unohtaa. Muita syyttelemällä homma ei kuitenkaan ratkea. Oleellista ois hoitaa oma tontti. Suomen maatalous on aika kaukana markkinaehtoisesta ja kerta siihen syydetään, pitäs se kanavoitua siten, että aiheutunut haitta ois mahdollisimman pieni. Jokusta Itämeritutkijaa täytyy siinä mielessä kompata, että jos noita fosforipäästöjä suhteutetaan per kapita, ollaan valitettavasti aika rumassa kärjessä.

Maatalouden päästöistä on haittaa myös muille elinkeinoille ja yleiselle viihtyvyydelle/virkistyskäytölle, ihan siinä, missä muidenkin elinkeinojen mahdollisista päästöistä. Tosin aika monet muut elinkeinot joutuu pärjäämään ilman valtion subventointia ja vielä huomattavasti tiukemmilla normeilla. Jos homma ei kannata, ni sitte se on pankrotti ja valtio tulee hätiin lähinnä pakkohuutokaupan puitteissa.

Herlin on jäljillä ja toivon mukaan homma menee putkeen. Uskon kyllä itsekkin enempikin siihen, että tuota kautta päästään myös säästöihin, jotka kaiken järjen mukaan pitäs näkyä myös hinnoissa.

Tukisysteemin yksi ongelma on siinä, että se ei altista pieniä tiloja kehittymään ja etsimään parempia ratkaisuja. Tää on valitettavasti se ydinropleema, mikä liittyy lähes kaikkeen, ku valtio alkaa syytämään.

Kerta valtiot ei saa mitään aikaiseksi, on hienoa, että yksityinen puoli on aktivoitunut. Siihen on ehkä myös syynä se, että paremmassa jamassa olevan itämeren on arvioitu tuovan kymmeniä tuhansia uusia työpaikkoja. Tän hetkinen hukkapotentiaali on vähintään yhtä kova, ku hukkaan valuvalla fosforilla.

Ruotsia ei sovi unohtaa itämeren päästöjä silmällä pitäen.
Kyllä rannikkovesiemme huono tila on pitkälti Suomen maatalouden kuormituksen syytä. Alkaa painella Puola ohi fosforipäästöjen suhteen per capita, Pietarin/Venäjän päästöt on saatu hallintaan. Puolan ja Baltian maiden maatalouden kova kasvu on uhka itämerelle.
Mutta ei syyttelemällä itämeren tila parane.
https://www.vihreat.fi/vihreat-itameri

Paremmassa jamassa oleva itämeri työllistäisi tutkimusten mukaan huomattavasti enemmän:
https://wwf.fi/wwf-suomi/viestinta/uuti ... oja-1833.a

Jos Virossa käynnistetään vuosikymmenten hiljaiselon jälkeen kaivostoiminta uudelleen käyntiin, kun maaperässä on melkoiset rikkaudet, niin on sitten selvää, että paska lentää Itämerellä tuulettimeen, niin voi olla "talvivaara" tyäntämässä paskaa esim.narvajokea pitkin itämereen, jos tehdään yhtä paskasti kuin talvivaara. Saattaa olla hyvinkin kaivosten valvonta samalla tasolla. Mutta saa nähdä miten käy, Viroa varmasti houkuttaa satojen miljardien euron maaperärikkauksien hyädyntäminen. Viron pohjavesivarannot ovat erityisen vaarassa, jos kaivostoiminta käynnistetään.
http://www.msn.com/fi-fi/saa/other/fosf ... vi-BBtNn5Y

[DC]

Se on myös ikävä tosiasia, että Suomenlahden luontainen vedenkierto tapahtuu vastapäivään, eli Puolan, Liettuan, Latvian, Viron ja Venäjän päästöt kiertävät Suomen rannikon kautta ennen kuin hajaantuvat laajemmalle Itämereen...

[Sostakovits da Silva]

http://ilmatieteenlaitos.fi/veden-virtaus
https://www.jarviwiki.fi/wiki/It%C3%A4meri
http://blogi.foreca.fi/2015/05/tiesitko ... tameresta/

Aika selkeästi on Itämeren erityispiirteet sekä on esitetty, miten vesi käyttäytyy Itämeren altaalla ja Suomenlahdella.

[DC]

Tässä se, mitä tarkoitin.
Kiitos, Sosta.

[Sostakovits da Silva]

Vaikka tämä onkin linkitetty tänne palstalle omana keskusteluna, niin linkitän sen tänne myös:
Tuosta voi seurata, miten Helsingin jätevesien käsittely on kehittynyt 1800 luvulta 2000-luvulle.
Sivulla 132 on mainittu, että miksi Helsinkiin perustettiin jo vuonna 1910 "jätevesipuhistamo". Missä kunnossa oli Töölönlahti ja Helsinkin kaupungin alueen merenlahdet 1800-luvun loppupuolella ja 1900-luvun alkupuolella, vaikka populaa oli mutuntuntumalla 10-15 % nykyisestä. Ja missä kunnossa Vantaanjoki ja vanhakaupungin lahti oli 60-80 luvulla, joten ei ole mikään ihme, että tutkimusten mukaan vanhakaupungin lahden ahvenet ovat syämäkelvottomia nykypäivänä.
http://tampub.uta.fi/bitstream/handle/1 ... sequence=1

Ja tosiasia ja fakta on, että vaikka Suomessa saataisiin ulkoinen kuormitus kuriin, maatalouden päästöt yms puoleen nykyisestä ja jätevesien käsittelyä vielä petrattua, niin Dc:n linkittämän kuvassa virtaussuunnista tulee kuormitusta Puolan, liettuan, Viron ja Venäjän alueelta. Esim. Puolassa jätevesien käsittelyssä/jätevesitekniikassa ollaan mutuntumalla 20 vuotta jäljessä Suomea.

[vlasek]

Tuo ei silti ole peruste olla tekemättä yhtään mitään. Pienistä puroista ne isot virrat..... Yhtälailla taitaa tuo Kymijoki olla edelleen yks itämeren pahimpia dioksiinilähteitä, vaikka suunta onkin positiivinen.

Täähän ei aina toteudu, mutta ku yks hoitaa hommansa kunnolla, ni kyä se moraali pakottaa muutkin.... Stadin vedet lie kyllä ollu muinoin siinä jamassa, että ois mopolla voinu viedä katiskan. Suuntahan on jätevesein puhdistuksessa hyvä, joskaan ei loistava.