Uhanalainen saimaannorppa tarvitsee apuasi

[munapata]

Ellei asioitten paikallinen sopiminen onnistu, niin EU komissio sanelee sopimuksen joka ei varmasti miellytä ensimmäistäkään saimaalla kalastavaa

-munapata

[Lohi_Ari]

Se on, mp, tehtävä niin kuin ystävämme Mattiko on sanonut! Ammutaan kaikki nämä sisäsiittoiset, tuhoontuomitut tuhoeläimet pois sotkemasta ihmisten harrastuksia!

[okuma]

http://www.esaimaa.fi/Online/2011/02/23 ... 10631734/4

Tällaisia virityksiä suunnitteilla.

[pike]

Kyllä taas kiehahti kun kuunteli kalastajien näkemyksiä verkkokiellosta.

Pakolliset rajoitukset vaarantavat vapaaehtoisesti sovitut rajoutukset. Onko tässä jotain epäselvää? Jos ei vapaaehtoisesti niin sitten pakolla. Ei kai siinä mikään auta. Ammattikalastajille voi maksaa korvauksia menetetyistä ansioista, mutta muille ei. Kyllähän metsästystäkin rajoitetaan, eikä maanomistajat tästä saa korvauksia.

[munapata]

Menee mielenkiintoseksi Onkohan ne ymmärtänny, mitä ovat tekemässä. Tarkottaakohan tää nyt sitä, että paikallisesta sopimisesta siirrytään brysselin saneluun. No. Sen jälkeen tuskin tarvitsee murehtia verkkojen vaihdosta ohutlankaisiin, kun ei niitä saa käyttää lainkaan. Saattaa vaikuttaa myös muihin kalastusmuotoihin. Nää on niitä eurostoliittoon liittymisen hyviä/huonoja puolia.

-munapata

[Royal Trude]

http://www.esaimaa.fi/Online/2011/02/23 ... 10631734/4

Tällaisia virityksiä suunnitteilla.

Johan se tua aikasemmin oli. Sou not, mutta tilanne on muuttunu:

Kalastusrajoitussopimusten teko saimaannorpan suojelemiseksi jatkuu edelleen. Sopimukset on saatu valmiiksi 173:n osakaskunnan kanssa.

Kalatalousneuvoja Harry Härkönen Pro Agriasta uskoo, että kevään aikana saadaan kokoon 1700 neliökilometrin laajuinen sopimusalue.

Kalatalouspäällikkö Jorma Tiitinen Etelä-Savon ELY -keskuksesta on samoilla linjoilla. Tiitinen uskoo jopa 1 800 neliökilometrin sopimusalueeseen.

Täysin sopimusten ulkopuolelle on jättäytynyt kaksi pientä osakaskuntaa, joiden vesialueiden koko on alle 10 neliökilometriä.

Parikymmentä osakaskuntaa haluaisi vielä jättää kalastukselle sallittuja reikiä sopimusalueisiin.

YLE Etelä-Savo

Ministerimme Anttila sensijaan sanelee ehtonsa:

Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila ei salli saimaannorpan suojelun vapaaehtoisiin verkkokalastusrajoitusalueisiin kalastuksen mahdollistavia aukkoja. Jos aukkoja sopimusalueisiin jää, kalastaminen kielletään asetuksella, eikä siitä makseta korvauksia osakaskunnille. Anttila kertoi kantansa YLE Etelä-Savon suuresssa norppakeskustelussa Puumalassa.

Anttila kertoi kannastaan Puumalan norppakeskusteluun puhelimitse. Hän muistutti, että aloite vapaaehtoisesta sopimisesta tuli Saimaan alueen ihmisiltä elokuussa 2007.

- Kun alueen väestö tekee ehdotuksen, tottakai siihen tartutaan. Siksi vetoan edelleen osakaskuntiin, että näitä sopimuksia tehdään edelleen.

Hän kertoi suhtautuvansa sopimustilanteeseen varsin optimistisesti. Etelä-Savon ELY -keskuksessa odottaa allekirjoitusta 300 neliökilometrin edestä vapaaehtoisia sopimuksia.

- Jos olemme rehellisiä, kaikki tiedämme sen, että ihminen suojelee norpan jättämällä verkot naulaan ja pitämällä verkot naulassa silloin, kun norppa ja kuutit ovat herkimmillään. Jos ihmiset siihen sitoutuvat, norpat tulevat suojeltua ja sopimus on se, joka sitouttaa.

Jotkut osakaskunnat ovat halunneet jättää ulkopuolelle alueita, joilla kalastus olisi sallittua. Ne tullaan Anttilan mukaan rauhoittamaan asetuksella, joka on parhaillaan lausuntokierroksella.

Keskeiset norppa-alueet on tarkoitus rauhoittaa verkkokalastukselta 15.4. - 30.6.
Lankavahvuusrajoitus tuli virkamiehiltä

Samaan aikaan pyydetään lausuntoja toiseen asetusluonnokseen, jolla kalaverkkojen lankavahvuus rajoitettaisiin ympärivuotisesti 0,15 millimetriin. Nykyinen, vuonna 2009 voimaan tullut asetus sallii 0,17 mm vahvuisen langas ja harvoissa, yli 60 mm harvuisissa verkoissa 0,20-millisen langan.

Lankavahvuutta koskeva asetusluonnos tuli monelle yllätykselle. Kumpikaan saimaannorpan suojelua pohtineista työryhmistä ei ole ehdottanut lankavahvuuden kiristämistä.

- Tämä on virkamiesten tekemä ehdotus, johon en ole ministerinä ottanut kantaa. Otan kantaa vasta sitten kun näen lausunnot, puolustautui Sirkka-Liisa Anttila.

- Sen ainakin lupaan, että kunnon siirtymäaika tulee, jos tämän tultaisiin päätymään.

Asetusluonnoksessa esitetään, että asetus tulisi ammattikalastajia lukuunottamatta voimaan 1.5.2011 ilman siirtymäaikoja.
Petokalojen pyynti vähenisi

Lankavahvuusasetus sai norppakeskustelussa lähes täydellisen tyrmäyksen.

- Tuolla asetuksella ei ole mitään tekemistä käytännön kanssa. Se on juuri Helsingissä kirjoituspöydän ääressä kirjoitetun näköinen, Suomen Kalamiesten Keskusliiton kalatalousneuvoja Risto Tarikka sanoi.

Tarikka muistuttaa, että uhanalaisen järvilohen, nieriän ja kuhan takia silmäkokoa on rajoitettu vapaaehtoisesti monissa paikoissa 55 milliin.

- Jos tuo asetus tulee voimaan, meille jää ainoastaan muikun ja siian kalastus.

Ammattikalastaja Markku Törrösen mukaan nykyisen asetuksen mukaiset 0,17 -milliset verkot on vasta hankittu. Nyt ne pitäisi uusia kertarysäyksellä.

Myös suojelubiologi Tero Sipilä ymmärsi hyvin kalastajien tyrmistyksen.

- 0,17 millin verkkoihin on hukkunut norppia, mutta se ei kerro verkkojen vaarallisuudesta vaan siitä, että juuri näitä verkkoja käytetään Saimaalla.

YLE Etelä-Savo

[kututuro]

Onko kukaan miettinyt, mistä ne norpat jää verkkoihin?
Kuulin, että antennimerkatut jäävät melkeen järjestään, kun selässä oleva hässäkkä vain hipasee verkkoa.
Kieltämällä antennit säästettäisiin norpat?

[Royal Trude]

MMM tiedottaa

Saimaannorpan suojelu etenee vauhdilla

Noin 1.800 neliökilometrin laajuisella saimaannorpan poikasten keskeisellä liikkumisalueella on viime syksystä lähtien neuvoteltu tiiviisti valtion ja vesialueita hallinnoivien osakaskuntien välillä kalastuksenrajoitussopimuksista. Sopimuksessa osakaskunta sitoutuu palkkiota vastaan kieltämään verkkokalastuksen 15.4.–30.6. välisenä aikana. Neuvotteluja valtion puolelta hoitavan Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen mukaan sopimuksia on solmittu jo noin kolmelle neljäsosalle tavoitellun alueen pinta-alasta.

Etelä-Savon maakuntaliitto ja ProAgria Etelä-Savon Kalatalouskeskus järjestivät Rantasalmella sunnuntaina 6.3. keskustelutilaisuuden saimaannorppa-alueen osakaskunnille ja kalastusalueille. Osastopäällikkö Pentti Lähteenoja maa- ja metsätalousministeriöstä kiitti tilaisuudessa Saimaan alueen osakaskuntia ja kalatalouden toimijoita hyvin hoidetusta, mittavasta suojelu-urakasta. ”Kokemusten mukaan paikallistasolta alueen ihmisistä lähtevä toiminta tuottaa parhaat tulokset luonnonsuojelussa. Suojeluun sitoudutaan ja kalastusrajoituksia myös valvotaan käytännössä. Valtiolla ei olisi edes voimavaroja laajan alueen kattavaan valvontaan viranomaisvoimin”, totesi Lähteenoja.

Sopimuksia pyritään saamaan vielä lisää ennen kevätrajoitusjakson alkua. Noin 15 prosentilla kuuttien liikkumisalueesta osakaskunta on kokouksessaan päättänyt kieltää kevään verkkokalastuksen, mutta sopimusta ei ole kuitenkaan tehty. Sopimuksen allekirjoittamisen valtion puolelta on estänyt se, että osakaskunnan päättämä kalastusrajoitus on joltain osin poikennut valtion tarjoamasta sopimusesityksestä. Osakaskunta on esimerkiksi saattanut jättää pienehköjä alueita sopimusalueen ulkopuolelle. Maa- ja metsätalousministeriö on pyytänyt valtioneuvoston oikeuskanslerilta lausuntoa siitä, onko tällaisten sopimusten allekirjoittamiselle oikeudellista estettä.

Noin kymmenesosalla kuuttien liikkumisalueesta osakaskunta ei ole tehnyt lainkaan päätöstä kevään verkkokalastuksen rajoittamisesta. Syynä on esimerkiksi pirstaleisesta omistusrakenteesta johtuva osakaskunnan toimimattomuus. Näillä alueilla kevään verkkokalastus on tarkoitus kieltää valtioneuvoston asetuksella, joka on parhaillaan lausunnoilla. Asetuksella ei ole vaikutusta sopimusten kattamaan alueeseen. Kevään verkkokalastuskielto toteutetaan norpan poikasten koko liikkumisalueen kattavana siten, että valtaosa alueesta suojellaan sopimuksilla ja loppuosa suojellaan asetuksella. Lisäksi viitisen prosenttia alueesta on valtion omistuksessa ja erikseen suojeltu.

Lausuntokierroksella on myös luonnos valtioneuvoston asetukseksi eräistä kalastusrajoituksista Saimaalla. Se korvaisi aiemman maa- ja metsätalousministeriön asetuksen, jossa on säädetty ympärivuotinen käyttökielto norpalle vaarallisimmille pyydystyypeille. Rantasalmen tilaisuudessa eniten keskustelua ja kritiikkiä herätti verkon sallitun lankavahvuuden mahdollinen laskeminen 0,17 millimetristä 0,15 millimetriin.

Maa- ja metsätalousministeriö on valmis ottamaan huomioon muun muassa verkkojen lankavahvuuksia koskevat lausunnot, ja viimeistelee molemmat asetusluonnokset saatujen lausuntojen perusteella.

Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä:
Ylijohtaja Pentti Lähteenoja, puh. 040 717 16 98
Kalastusneuvos Eija Kirjavainen, puh. 040 772 12 62
Ylitarkastaja Roni Selén, puh. 040 507 39 34
Tiedote verkossa:
http://www.mmm.fi/fi/index/etusivu/tied ... orppa.html

[Hanski_Koo]

No niin...
http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Kev% ... 5265062479

[mpk]

http://www.youtube.com/watch?v=qqNM6vqJ ... re=related

[Skeletor]

Uistelijoillehan tuo verkkomiesten vastaan hangoittelu ja asetuksen mukaan tulo tietää vain paksumpia ja parempia vuosia lohivesillä.

Keväisen verkkokalastuksen kieltäminen tuo lisää suojaa kevään taimen -ja lohi-istukkaille. Istukasparvet kerkeävät hajoamaan ja levittäytymään paremmin selkävesille ja niitä, ainakin meidän mökkivesillä, kuuluisia "lohiparvi ui verkkooni" -tarinoita ei tarvitse enää jatkossa alkukesästä kuunnella. Kyllä kelpaa!

[mpk]

Me istuta ja ongi porukka taputamme karvaisia käsiään yhteen. Taas saadaan lisää pullakalaa.

[Skeletor]

Me istuta ja ongi porukka taputamme karvaisia käsiään yhteen. Taas saadaan lisää pullakalaa.

Kyse ei ole pelkästään siitä. Saimaassa on myös luonnonvaraisia, varsin uhanalaisia ja riutuvia lohikalakantoja, jotka myös kiittävät.

[mpk]

Me istuta ja ongi porukka taputamme karvaisia käsiään yhteen. Taas saadaan lisää pullakalaa.

Kyse ei ole pelkästään siitä. Saimaassa on myös luonnonvaraisia, varsin uhanalaisia ja riutuvia lohikalakantoja, jotka myös kiittävät.

Vaan mistä erotat luomukalan ja istukkaan? Et mistään, kun kaikkia istukkaita ei eväleikata. Oma kantani olisi, että lopetetaan kokonaan jalokalan istutus ja laitetaan nekin rahat luonnonkalan elinolosuhteiden parantamiseen. Vaan huutohan tuostakin tulee. Sitten kalastettas jalokalaa, kun kannat sen kestävät.

[mikola]

Hallitus hyväksyi keväisen verkkokalastuskiellon Saimaalle

[munapata]

Me istuta ja ongi porukka taputamme karvaisia käsiään yhteen. Taas saadaan lisää pullakalaa.

Kyse ei ole pelkästään siitä. Saimaassa on myös luonnonvaraisia, varsin uhanalaisia ja riutuvia lohikalakantoja, jotka myös kiittävät.

Mistä näitä luonnonvaraisia kantoja vielä löytyy? Ainakaan ei täältä pääaltaitten alueilta löydy niitä. Järvilohen ja taimenen , samoin kun nieriänkin osalta on peli jo menetetty.
Ilolla vapauttaisin luonnonkalan jos sellaisen tunnistaisin, niinkuin olen jo nyt vapauttanut kaikki saamani nieriät kokoon katsomatta vaikka ne istareita ovatkin.

-munapata

[pike]

Me istuta ja ongi porukka taputamme karvaisia käsiään yhteen. Taas saadaan lisää pullakalaa.

Kyse ei ole pelkästään siitä. Saimaassa on myös luonnonvaraisia, varsin uhanalaisia ja riutuvia lohikalakantoja, jotka myös kiittävät.

Vaan mistä erotat luomukalan ja istukkaan? Et mistään, kun kaikkia istukkaita ei eväleikata. Oma kantani olisi, että lopetetaan kokonaan jalokalan istutus ja laitetaan nekin rahat luonnonkalan elinolosuhteiden parantamiseen. Vaan huutohan tuostakin tulee. Sitten kalastettas jalokalaa, kun kannat sen kestävät.

Täältä kannatusta idealle, vaikka täysi kalastuskielto alueelle, joka tosin lienee mahdottomuus jos ei EU näe asiakseen puuttua järvilohen kohtaloon.

Kokonaan istutuksia ei kuitenkaan voi lopettaa. Kuten mainittu järvilohi elää täysin istutusten varassa. Uusista istukkaista aina osa selviytyy hengissä lieksan- ja enonkoskelle, josta ne pyydetetään kasvattamoon. Mikäli istutukset lopetetaan täysin ei löydy emokaloja ja kanta tuhotaan täydellisesti. Nämä kudulle nousevat kalat kuitenkin periaatteessa pitävät kannan "luonnonvaraisena", sillä omaavat lisääntymisvietin, vaikka eivät kutujokeen asti pääse. Tähän myös perustuu uistelijoiden tapa laskea alle 60cm lohet kasvamaan. Yritetään antaa pienille kaloille mahdollisuus kasvaa +60cm mittaan. Tuossa mitassa järvilohi monesti aloittaa kutunousun jos vain selviää kaikkien pyydysten ohi...

Jos leikitään vielä ajatuksella, että kutupaikat saataisiin järvärille joskus kuntoon vaatii kalastus myös jatkossa rajoituksia. Näin villiä kalastusta kannat eivät pitkään kestä. Mallia rajoituksiin ja valvontaan voitaisiin hyvinkin ottaa Ruotsista. (Vaparajoitukset, koukkurajoitukset, verkkokiellot, alamitat, päiväkiintiöt, valvonta ja listaa voisi jatkaa vielä pitkään.) Siellä on aika loistavat lohivedet, jotka olisi varmasti mahdollista toteuttaa Suomessakin.

[Skeletor]

Me istuta ja ongi porukka taputamme karvaisia käsiään yhteen. Taas saadaan lisää pullakalaa.

Kyse ei ole pelkästään siitä. Saimaassa on myös luonnonvaraisia, varsin uhanalaisia ja riutuvia lohikalakantoja, jotka myös kiittävät.

Mistä näitä luonnonvaraisia kantoja vielä löytyy? Ainakaan ei täältä pääaltaitten alueilta löydy niitä. Järvilohen ja taimenen , samoin kun nieriänkin osalta on peli jo menetetty.
Ilolla vapauttaisin luonnonkalan jos sellaisen tunnistaisin, niinkuin olen jo nyt vapauttanut kaikki saamani nieriät kokoon katsomatta vaikka ne istareita ovatkin.

-munapata

Pääaltaaseen laskee lukuisia pienvesiä joissa vielä elää luonnonvaraisia taimenkantoja. Kannat ovat toki pitkälti paikallisia, siksi ne ovat säilyneetkin, mutta vaelluksellekin varmasti lähtee kaloja. Tähän liittyen on käsittääkseni piakkoin alkamassa eräs projektikin, joka nimenomaan pyrkii parantamaan luontaisten taimenkantojen tilaa ja elinolosuhteita.

Vaan mistä erotat luomukalan ja istukkaan? Et mistään, kun kaikkia istukkaita ei eväleikata. Oma kantani olisi, että lopetetaan kokonaan jalokalan istutus ja laitetaan nekin rahat luonnonkalan elinolosuhteiden parantamiseen. Vaan huutohan tuostakin tulee. Sitten kalastettas jalokalaa, kun kannat sen kestävät.

Täältä kannatusta idealle, vaikka täysi kalastuskielto alueelle, joka tosin lienee mahdottomuus jos ei EU näe asiakseen puuttua järvilohen kohtaloon.

Kokonaan istutuksia ei kuitenkaan voi lopettaa. Kuten mainittu järvilohi elää täysin istutusten varassa. Uusista istukkaista aina osa selviytyy hengissä lieksan- ja enonkoskelle, josta ne pyydetetään kasvattamoon. Mikäli istutukset lopetetaan täysin ei löydy emokaloja ja kanta tuhotaan täydellisesti. Nämä kudulle nousevat kalat kuitenkin periaatteessa pitävät kannan "luonnonvaraisena", sillä omaavat lisääntymisvietin, vaikka eivät kutujokeen asti pääse. Tähän myös perustuu uistelijoiden tapa laskea alle 60cm lohet kasvamaan. Yritetään antaa pienille kaloille mahdollisuus kasvaa +60cm mittaan. Tuossa mitassa järvilohi monesti aloittaa kutunousun jos vain selviää kaikkien pyydysten ohi...

Jos leikitään vielä ajatuksella, että kutupaikat saataisiin järvärille joskus kuntoon vaatii kalastus myös jatkossa rajoituksia. Näin villiä kalastusta kannat eivät pitkään kestä. Mallia rajoituksiin ja valvontaan voitaisiin hyvinkin ottaa Ruotsista. (Vaparajoitukset, koukkurajoitukset, verkkokiellot, alamitat, päiväkiintiöt, valvonta ja listaa voisi jatkaa vielä pitkään.) Siellä on aika loistavat lohivedet, jotka olisi varmasti mahdollista toteuttaa Suomessakin.

Tämä on aivan totta. Suomessa olisi tosiaan mahtavat, muikkupitoiset reittivedet joiden kalastusta ja rajoituksia säätämällä kalakannat voisivat tosiaan toimia aivan eri lailla. Nykyinen systeemi on kuin kantaisi vettä kaivoon. Istukkaiden eväleikkaaminen ja ehjäeväisten vapautusPAKKO olisi yksi keino, mikä ei kuitenkaan nykyisellä kalastuspolitiikalla auta. Tarvitaan tiukempaa säätelyä verkkokalastukseen ja toki myös vetouisteluun.

Alkuperäinen viestinihän oli sen suuntainen, että verkkokalastuskielto tukee myös kalakantojen kehitystä, ja tätähän tuskin kukaan kiistää. Huhtikuun puoliväli-kesäkuun loppu on pitkä aika, melkein 1/4 vuodesta ja kun tuo tosiaan osuu ajankohtaan jolloin järvialtaille rekrytoituu uusia, riskialttiissa kasvun vaiheessa olevia kaloja, on tuo ainakin itselle mieluinen juttu (olivat ne kalat sitten istareita, tai kenties joskus vielä vaellukselle lähteneitä luonnonkaloja). Toki se suojelee myös norppia, joka on tietenkin upea asia.

[Jyffe]

Avara Luonto: Jäätä rakastavat lauantaina 23.4. klo 18.45 TV1
Uusinta su 24.4. klo 8.05 TV1

Muista katsoa.

[Jyffe]

Saimaannorppa teki paluun Pohjois-Karjalaan

Kalaverkkojen myynti vähentynyt Etelä-Savossa

[Royal Trude]

Saimaannorppien määrä kasvussa

Saimaannorppien määrä on lähtenyt kasvuun. Metsähallituksen tuoreen asiantuntija-arvion mukaan saimaannorppia on nyt 20 enemmän kuin vuosi sitten.

Ylitarkastaja Tero Sipilän mukaan kannan kasvu osoittaa suojelutoimien olevan oikean suuntaisia. Viime vuosina aikaansaatujen kalastusrajoitusten vaikutuksista saadaan vahvistus vasta muutaman vuoden seurannan jälkeen.

Saimaannorppia on tällä hetkellä 290, niistä 27 eteläisellä Saimaalla.

YLE Etelä-Karjala

[vlasek]

Vaan ohan tuo hävyttömän pieni määrä. Saimaa on iso vesistö, ja jossain Kuortin Kunnassa, jonka pinta-ala vastaa fudiskenttää on enempi ihmisbiomassaa.

Kohta joku varmaa laskeen, että kasvu jatkuu tietenni exponentiaalisena ja hylkeen nahkoja voidaan ottaa kojuihin muikkujen vierelle.

[Royal Trude]

Metsähallitus suojelee kalakantojen lisäksi myös norppaa

[Jyffe]

Etelä-Savon ELY-keskus hylkäsi norppa-alueiden osakaskuntien poikkeuslupahakemuksen

[Jyffe]

Jälleen uusi uhka saimaannorpalle