Veitsen terävyys?

[Tyrä]

Miten sinä kontrolloit veitsen terävyyden? Monihan koettelee ihan vain sormella tai kynnellä. Joku leikkaa paperia tai "parturoi" ihokarvojaan. Kaikkea muutakin kokeilleena minä itse aika usein "kampaan" aivan kevyesti puukolla takahiuksia ja jos terä "tökkää kiinni" koko matkaltaan hiuksiin ja kieltäytyy liukumasta niitä pitkin, niin alkaa olla aika terävä. Lopullinen testi on tietysti puukon/veitsen tarkoituksenmukainen käyttö, mutta miten sinä testaat terää teroituksen jälkeen?

[P.J.H]

Miten sinä kontrolloit veitsen terävyyden? Monihan koettelee ihan vain sormella tai kynnellä. Joku leikkaa paperia tai "parturoi" ihokarvojaan. Kaikkea muutakin kokeilleena minä itse aika usein "kampaan" aivan kevyesti puukolla takahiuksia ja jos terä "tökkää kiinni" koko matkaltaan hiuksiin ja kieltäytyy liukumasta niitä pitkin, niin alkaa olla aika terävä. Lopullinen testi on tietysti puukon/veitsen tarkoituksenmukainen käyttö, mutta miten sinä testaat terää teroituksen jälkeen?

Aikoinaan veistonopettaja neuvoi, että jos veitsi "tökkää" hiuksiin vetäessä, niin se on tylsä. Sitten kun hiukset katkeaa ettet juuri huomaa, niin sitten se on vasta terävä.

[Tyrä]

Eipä ole vielä niin terävä veitsi kädessä ollut, että hiukset huomaamatta katkeaisivat kun hyvin kevyesti "kampaa" veitsellä. Kai tuokin silti olisi mahdollista ja sikäli muinainen veistonopettajasi aivan oikeassa. Tuollaiseen terään kun saisikin veitsensä, niin valosapelin kehitystyö voitaisiin lipettaa

[psy1]

Miten sinä kontrolloit veitsen terävyyden? Monihan koettelee ihan vain sormella tai kynnellä. Joku leikkaa paperia tai "parturoi" ihokarvojaan. Kaikkea muutakin kokeilleena minä itse aika usein "kampaan" aivan kevyesti puukolla takahiuksia ja jos terä "tökkää kiinni" koko matkaltaan hiuksiin ja kieltäytyy liukumasta niitä pitkin, niin alkaa olla aika terävä. Lopullinen testi on tietysti puukon/veitsen tarkoituksenmukainen käyttö, mutta miten sinä testaat terää teroituksen jälkeen?

Aikoinaan veistonopettaja neuvoi, että jos veitsi "tökkää" hiuksiin vetäessä, niin se on tylsä. Sitten kun hiukset katkeaa ettet juuri huomaa, niin sitten se on vasta terävä.

Noin terävä veitsi ois kiva nähdä.

Näppituntumalla mennään täälä. Sillä oon hyvin pärjänny.

[P.J.H]

Eipä ole vielä niin terävä veitsi kädessä ollut, että hiukset huomaamatta katkeaisivat kun hyvin kevyesti "kampaa" veitsellä. Kai tuokin silti olisi mahdollista ja sikäli muinainen veistonopettajasi aivan oikeassa. Tuollaiseen terään kun saisikin veitsensä, niin valosapelin kehitystyö voitaisiin lipettaa

No joo... puolet tsoukkia, mutta totta toinen puoli.
Partaveitsen tulee olla aika terävä, jos meinaa partansa sillä leikata, ilman että vedet tippuu silmistä.
Partaveitsen terävyys tosin johtuu paljon pienemmästä teräkulmasta. Normi vuolupuukossa on paljon jyrkempi teräkulma. Sillä ei oikein parranajo onnistu. Tosin tässähän oli keskustelu veitsistä.

Yksi hyvä konsti on kokeilla veitsen (puukon) terävyyttä.
Ottaa pehmoisen balsakalikan, semmoisen mikä on oikein karvainen pinnalta. Siitä jos saa hienoja lastuja, niin että leikkausjälki jää kiiltäväksi, niin alkaa puukko olla jo aika hyvässä terässä.

[Sostakovits da Silva]

Empä viitsi aloittaa uutta topiikkia, kun tämmöinen veitsi-osio on.

tuommonen on lahjaksi saatu joskus. Tänään otin myyntipakkauksesta pois, fileerasin eka kertaa veitsellä, parin kilon hauen.
Kalapiikki ja fileerausveitsi-yhdistelmä, malli Master peräosassa karhennettu, ikäänkuin lakan sisässä olis hiekkaa. Ilmeisesti tarkoitettu, että puukko tai piikki ei lipeä käsistä.
P.Kivimäki, Kauhava lukee fileveitsen kyljessä. Kait tuo sahakuvio on suomustamista varten

Muuten hämmästykseksi perjantaina prismassa näin saman yhdistelmän kalastusosaston seinällä, hintaa oli 47,95 €.

Mietin vaan pidänkö vai pistänkö myyntiin, kun tuosta 2 kg:n hauesta nätisti tuli nahatonta ja ruodotonta filettä.

Muilla kokemuksia tuosta master fileveitsi, kalapiikki-yhdistelmästä? tekeekö mitään pitkäaikaisessa käytössä. Käteen on kyllä sopivan tuntuinen.

[Sea Bear]

Näppituntumalla mennään täällä, joskus saatan kokeeksi viiltää paperia.

[Royal Trude]

Paperilla. Eikä millä tahansa paperilla vaan pehmeimmällä paskapaperilla mitä kaupasta löytyy. Se on vähän sama kuin karateka, joka näyttää taitojaan iskemällä lecaharkon halki huudon kera - oikea karateka iskee vetisen pesusienen keskeltä poikki.

Eli ota sitä pehmeätä Emboa tai Lambia toisen käden etu- ja peukalosormen väliin ja roikota sitä ilmassa. Sitten tökkäset puukolla ilman suurempaa kiirettä siihen reiän ja alat halkaisemaan sitä paskapaperisiivua puukkoa alaspäin painamalla ja samalla syvemmälle työntämällä. Jos tulee v-mallinen halkeama tai repaleinen repeämä niin takasin hiomaan sitä terää. Ja tuolla manööverillä vieläpä selviää se kohta missä se tylsä kohta terässä oli.

Terotin tossa just kalapuukon - kynnellä ja sormenpäällä koittaen tuntui aika hyvältä mutta kun koitin Lammas-kakkipaperilla niin eipä siististi leikkaantunu, repaleisena halkesi kakkipaperisiivu... hioin terää hiukkasen lisää ja jo vot. Nyt leikkaantui, ei revennyt vaan leikkaantui. Tästä ei hiiliteräspuukko enää terävämmäksi muutu. Kyä näin o.

[Tyrä]

Perspeipperi kuulostaa hyvältä konstilta silloin kun on aikaa/halua hifistellä huipputerää. Täytyypä kokeilla.

[ako]

Peukalo on erittäin tarkka väline veitsen terävyyden mittaamiseen, kertoo paitsi terävyyden, myös kierteen suunnan. Normaalisti kokeilen tietenkin poikkisuunnassa terää kolmesta, neljästä eri kohtaa ja teroitan tämän perusteella.

Jos aivan hifistelyksi menee, otan sanomalehden sivun toiseen käteen pystyasennossa ja toisella "pudotan" veitsen omalla painollaan sivun läpi. Jos leikkauspinta on koko matkalta viivasuora ja veitsen kärjestä ei löydy yhtään nöyhtää, veitsi on maksimiterävä.

Tasalukuihin pyöristettynä maailman veitsistä 100% ei selviä kunnialla jälkimmäisestä testistä, ja arviolta 99% ei leikkaa sanomalehteä edes nimeksi.

--ako

[Emppai]

Peukalo on erittäin tarkka väline veitsen terävyyden mittaamiseen, kertoo paitsi terävyyden, myös kierteen suunnan. Normaalisti kokeilen tietenkin poikkisuunnassa terää kolmesta, neljästä eri kohtaa ja teroitan tämän perusteella.

Jos aivan hifistelyksi menee, otan sanomalehden sivun toiseen käteen pystyasennossa ja toisella "pudotan" veitsen omalla painollaan sivun läpi. Jos leikkauspinta on koko matkalta viivasuora ja veitsen kärjestä ei löydy yhtään nöyhtää, veitsi on maksimiterävä.

Tasalukuihin pyöristettynä maailman veitsistä 100% ei selviä kunnialla jälkimmäisestä testistä, ja arviolta 99% ei leikkaa sanomalehteä edes nimeksi.

--ako

Mitä veistä käytät ja millä teroitat?

[ako]

Tällä hetkellä mulla on ihan bulkki-Svibo ja puikko. Maksimiteräväksi en osaa tätä yhdistelmää teroittaa, jos ja kun se pääsee tylsymään, erinomaiseksi saan kyllä kierteen käännettyä.

--ako

[Anár]

Eli ota sitä pehmeätä Emboa tai Lambia toisen käden etu- ja peukalosormen väliin ja roikota sitä ilmassa.

En nyt halua masentaa mutta kun tuon emboruudun päästää leijumaan ilmaan ja sen "pyyhkäisee" veittellä halki, niin kyseessä alkaa olla terävä työkalu. Tällaista en ole nähnyt kylläkään tehtävän yksikerrosmetallilla vaan kyseessä oli laminaattiterä.

Tuohon että miten kontrolloit...yleensä puukkoa ei ole kovin viisasta kovin teräväksi edes teroittaa, ainakaan kalapuukkoa. Sillä perkkaaminen menee niin tunnottomaksi että kalasta tulee silppua tai joitain. Eli tuollainen käsivarsikarvan katkeaminen myötäsukaan silittäessä alkaa olla jo liian terävä. Samalla se takatukkakin katkeaa niin että vain ratina kuuluu, vastusta ei ole ollenkaan.

Miten sitten noin terävän puukon saa kotikonstein aikaiseksi. Ensiksi timantilla/tahkolla raakasti rautaa pois, siis tehdään terälle se oikea muoto. Sitten hyvälaatuisella öljykivellä ruvetaan työstämään kierrettä pois. Öljykivi on sen verran kova syömään rautaa että nyt täytyy olla malttia. Kulmankin voi tässä vaiheessa tehdä jos haluaa. Ja kun peukalo ja ylä/alahuuli sanoo että kierrettä ei terässä ole, ruvetaan varsinaisesti terottamaan puukkoa (se nimittäin on kierteinen ja rosoinen kuin mikä). Se tapahtuu vaikkapa nahkavyöllä. Ja tässä vaiheessa pyyhitään vain myötäkarvaan, ettei vyö mene poikki

Partakoneen terän terävyys johtuu tietysti siitä että teräkulma on loiva, mutta se myös teroitetaan ja lopuksi kiilloitetaan yhtäaikaa kummaltakin puolelta jolloin kierrettä ei synny.

[Mokia]

Tuohon että miten kontrolloit...yleensä puukkoa ei ole kovin viisasta kovin teräväksi edes teroittaa, ainakaan kalapuukkoa. Sillä perkkaaminen menee niin tunnottomaksi että kalasta tulee silppua tai joitain.

Tuosta voi siis päätellä, että ainakin Vempalla on tosi terävät veitset fileoidessa...

[abboreman]

Pieni muistutus....


Paperi tylsyttää sakset&veitset helvatan nopeasti

"paperi tylsyttää sakset" googleen ja huomaatte monta varoitusta

[Anár]

Tuosta voi siis päätellä, että ainakin Vempalla on tosi terävät veitset fileoidessa...

Tai sitten...voisko se olla mahdollistakaan...vemppa ei olekkaan veitsenkäytön mestari...

[hopeatukka]

Sain vuosia sitten isältäni sellaisen sirkkelinterästä tehdyn puukon. Hänen armeijakaverinsa tekemän. Puukon terä oli aika "pyöreä" johtuen kai kiillotuslaikalla teroituksesta, mutta olihan se aivan uskomattoman terävä.
Hirvipassissa kun rapsin oksia ampumalinjalta, ei sellanen 1-2 sentin koivunoksa vastannut oikeastaan yhtään. Eli siis tuntunut kun viilsi poikki.
Kuuden hirven nylyssä olin sille päivälle ja viimeistä nylkiessä huomas että terä alkaa tylsymään.
En ole saanut tuohon samanlaista terää, pitäs kai kokeilla sillä kiillotuslaikalla, tavallisilla hioimilla ei tule juuri muuta kun niitä harmaita hiuksia.

[Anár]

...
Kuuden hirven nylyssä olin sille päivälle ja viimeistä nylkiessä huomas että terä alkaa tylsymään...

Paska terä...

Tuota...oli kerran eräs kovemman puoleista rautaa oleva holkki jota piti pikkaisen ohentaa. Pikkaisen tarkoittaa tässä 6/100 tuumaa joten sorvista ei ollut apua. Kaikenlaisilla viiloilla, hiomapapereilla, tahnoilla ynnä muilla normaali metallipajan keksinnöillä sitä yritettiin ohentaa mutta kiillottui vain.

Tavallinen kiinalainen öljykivi puri ko. rautaa niin että eka versio lipsahti liian ohueksi.

Kyllä laikalla saat tuon terän suun luultavasti kuntoon, mutta jos joudut muuttamaan terää niin tarvitaan vesi-tai öljykiveä.

[hopeatukka]

Kun olis oikein hienokivinen tahko, niin vois pelittää. Normi vesiliipalla saa hinkata himoonsa ilman että juurikaan jälkeä jää.

[Anár]

Sellaisen kun löytäisi, isokivisen. Nykyisin tahkot on niin pienellä kivellä että terästä tulee kovera ja se siitä.

Lähin teurastamo/lihanjalostamo/puukkoseppä auttaa. Niillä varmasti toimivia vesihiomavehkeitä.

[hopeatukka]

Veljpoeka osti kotipaikalle tahkon, en vaan ole tarkemmin kattonu sitä kiveä.
Muistelisin että on kuitenkin näitä nykyajan karkeampia. Tuo vanhanajan Kuusamon liippa nyt puree sitä jotenkin, on vaan niin hiivatin hidasta kihnuttaa.

[kitkaton]

Mulla se olisi jouten käyttämätön isokivinen tahkon kivi , joten tarjouksia voi jättää ja kuletus onnistuu tästä pohjoseen päin , kuitenkin vasta kevät kesällä.
Myös tästä itään on kulkua .
itse en taida tarvita , kun poikasena jo tein haavan vihlakalla puukolla etuseen. (eikä oo läjässä kovin monia hirviäkään , yhdessäkin on jo yhdelle miehelle aivan nokko puuhaa )
[img][img]http://www.aijaa.com/img/b/00743/2796349.jpg[/img][/img]

[hopeatukka]

Missähän se tuommonen perä-puolen-aukko mahtaa sijaita? Mulla kun on tuo maantieto ilimeisesti heikko kun en ossaa ees arvata sijaintia.

Niin, onko se kivi niitä vanhanajan silkosia, vai uudempia valukiviä?

[kitkaton]

Ennen kun metsäsaamelaiset käytti vielä kotaa asuntonaan , niin kodan takaosassa oli aukko , josta kulkivat naisväki ja miksei urootkin housunkauluksen kevennykselle ja muille pikku asioilleen , kutsuivat tuota aukkoa nimellä Posio .
Tuon kiven valmistustekniikasta ei ole minulla sen kummempaa tietoa , kuin ,että samanlaisia olen nähnyt käytössä ja joskus veivannutkin .
Voin laittaa kuvan huomenissa .
Sittenhän se jo ylihuomenna alkaakin se hiiden hirven hiihto.

[hopeatukka]

Ahaa, eppäilykset olivat siis oikiat.
Laittele kuvaa jos ehdit. Lauantaiaamuna pitäs jo hämärissä olla "pimeydentöissä".