Mormuskointi
Alueen säännöt
Kaikki onginnasta sekä talvi- ja kesäpilkinnästä.
Kalamies.com foorumin yleissäännöt - Pilkkivaatteet, pilkkikengät
Kaikki onginnasta sekä talvi- ja kesäpilkinnästä.
Kalamies.com foorumin yleissäännöt - Pilkkivaatteet, pilkkikengät
Mormuskointi
Tämmöstä keskustelua h ei haulla löytynyt. Eli tänne yleistä juttua mormuskoinnista, tekniikasta ja välineistä. Aloitetaampas kysymällä että miten sidon mormuskan siimanpäähän? Tänään kävin ostamassa morrivavan, 0.12 siimaa ja morreja. Tekniikkaakin saa neuvoa.
-Progamer-
-Progamer-
Re: Mormuskointi
Mormuskoita on kahta perustyyppiä: läpireiälliset ja selkälenkilliset morrit. Ensiksi mainituissa siima pujotetaan morrin läpi ja solmitaan koukun tyveen jollain kiristyssolmulla, jota on tottunut käyttämään muussakin kalastuksessa. Olen suosinut tässä Uni-solmua, joka on helppoa solmia käsissä valmiiksi ja kiristää sitten koukun varteen.Progamer kirjoitti:Tämmöstä keskustelua h ei haulla löytynyt. Eli tänne yleistä juttua mormuskoinnista, tekniikasta ja välineistä. Aloitetaampas kysymällä että miten sidon mormuskan siimanpäähän? Tänään kävin ostamassa morrivavan, 0.12 siimaa ja morreja. Tekniikkaakin saa neuvoa.
-Progamer-
Lenkkimormuskan voi sitoa joko lenkkisolmulla tai kiristyssolmulla, maun mukaan. Avolenkissä mormuska pysyy aina hyvässä asennossa ja ui vapaammin, kiristyssolmulla taas heikommat tärpit näkyvät vavankärjestä herkemmin.
Mormuskoinnin perustekniikka:
Morri lasketaan pohjaan, ja kelataan siima suoraksi. Aloitusasennossa mormuska lepää siis pohjalla, tuntuma siihen on otettu kelaamalla, ja vavankärki on mielellään lähellä avannon pintaa (etenkin tuulisella kelillä). Onkiminen uudella reiällä aloitetaan pomputtamalla mormuskaa pohjassa vaikkapa viisi - kymmenen kertaa: pohjalietteen pöllähtely ja veden värähtelyt houkuttelevat lähistöllä mahdollisesti oleilevia kaloja paikalle.
Pomppujen jälkeen siirrytään varsinaiseen ongintaan: morria nostetaan hitaasti, sentti-pari sekunnisssa pohjasta ylöspäin, samalla värisyttäen. Hyvän värinän saa aikaan kun vapaa pidetään kämmenotteessa ja naputetaan etusormella vavankärjen tyveä. Noston voi tehdä yhdellä kädellä tai halutessaan kahdellakin, jolloin toinen käsi tukee vapakättä ranteesta tai vavan alta. Itse olen mieltynyt kahden käden nostoon, koska se tuntuu vakaammalta ja varovaisempienkin tärppien huomaaminen helpottuu. Tässä yhteydessä muistetaan myös pitää avanto riittävän puhtaana jäähileestä, sohjokauha on mormuskakalastajalle lähes pakollinen. Jos halutaan jättää reikään hieman sohjoa kalojen häikäisysuojaksi, voi sohjon pintaan tökätä esim. sohjokauhan varrella reiän mormuskan laskemiseksi.
Noston nopeus ja korkeus pohjasta riippuu kalalajista ja päivän syönnistäkin, mutta puolisen metriä riittää useimmiten. Mikäli tärppiä ei noston aikana tule, mormuska pudotetaan vapaasti takaisin alas ja aloitetaan uusi nosto, taas lasku pohjalle jne. Matalissa vesissä on joskus tehonnut reilusti korkeampikin nosto, jopa niin, että morri on jo lähes reiän suulla kun tärppi tulee. Kannattaa kokeilla, mikäli reiällä on selvästi kalaa, mutta pohjan tuntumasta ei oikein nappaa. Myös värisyttämisen tahtia, nostojen tauottamista ja nopeusvaihtelua, morrin pohjassa pompottamista jne. kikkoja voi kokeilla lisämausteena tilanteen mukaan.
Tärkeintä mormuskoinnissa(kin) on kuitenkin kalojen löytäminen, vasta sen jälkeen tulevat erilaiset uittokikat, morrin koko- ja värivalinnat yms. Uuden reiän kalatilanne selviää usein ensimmäisten nostojen aikana, ja minuuttia-paria kauempaa ei hiljaisella reiällä ole yleensä tarvetta istua.
perus satsiin kuuluu 3 eri tyylillä leijaavaa pilkkiä sit pari pommia ja 2 "sirraavaa" pilkkiä väreissä täys hopeat sitten pari hopea/messinki hopea/kupari koko 3-10 cm . leijoilla haetaan huonolla syönillä olevaa tai muuten ärsytettävissä olevaaa kalaa , sitten kokeillaan ku kala löytyy että pystyykö pommilla pyyttään eli haetaan se maksimaalinen nopeus millä voi kalaa lappaa .mormuskoinnista en ite sen kummennin perusta ku isompaa kalaa pyytäessä silloinki lähetään pyytään välivedestä etsien sitä syönnöksellä olevaa kalaa
Paino on voimaa ja Ylipaino on Ylivoimaa
Pystypilkit voisi jakaa uintitapansa perusteella esim. neljään pääluokkaan: värinäpilkit, sivuhakuiset, enempi-vähempi suoraan putoavat sekä "sekauimarit", joilla eivät käyttäydy vedon päätteeksi yhdellä johdonmukaisella tavalla. Kaikkia on mahdollista käyttää tapsipilkinnässä.MikeTonic kirjoitti:Mitäs pystypilkkiä käytätte, kun morri on tapsin päässä?
Onko sillä edes merkitystä mitä pystypilkkiä käyttää?
Jos pilkillä on selkeästi toistuva uintiliike, kuten värinäpilkeillä sekä pudotuksessa sivuliukuun lähtevillä pilkeillä, uittaminen voi olla aktiivista ja tapsin pituuskin saa olla mielestäni suhteellisen lyhyt, ettei tapsi sotkeennu pääsiimaan. Selkeän uintiliikkeen omaavat pilkit ovat parhaimmillaan aktiivista kalaa pyydettäessä, ja uittorytmiltään pilkintä muistuttaa hieman tasapainopilkintää. Varsinkin sivuliukuinen pystypilkki houkuttelee kalaa melko laajalta säteeltä avannon alle.
Jotkut pilkit ovat muodoltaan pitkulaisia, tasapaksuja ja suhteellisen painavia, ja ne putoavat alas ilman suurempia uintikuvioita. Näitä "syvyyspommeja" käytetään etenkin syvissä vesissä mormuskan upotusapuna, haluttaessa pilkki nopeasti alas kalojen luo. Tällöin mormuskan rooli kalojen houkuttelemisessa kasvaa, ja tapsikin saa olla pidempi.
Neljäs pystypilkkiryhmä on sekauimarit, joiden uinnissa voi olla piirteitä kaikista edellä kuvailluista pilkkityypeistä. Ongelmana on se, että pilkki ui "miten sattuu" ja saattaa nopeasti uitettuna jopa pelottaa kaloja. Tällaisia pilkkejä kannattaa uittaa suhteellisen rauhallisesti.
Tärkeintä olisikin selvittää uuden pilkkimallin uinti ja sille sopivin uittotapa esim. kotona tilavassa saavissa tai kirkkaassa vedessä avantoon katsomalla, ennen pilkin käyttöönottoa. Väittäisin, että pilkkimallille sopivan uittotavan hallinta on kalansaannin kannalta jopa tärkeämpää kuin tietyn merkkisten pilkkien omistaminen.
Re: Mormuskointi
miten sidon mormuskan siimanpäähän?
Läpireiällinen morri kanstii sitoa silläviisin, että siima pujotetaan monta kertaa läpi siitä rei'ästä. Tuodaan eripuolilta yhtä monta kertaa(mormyshka pysyy suorassa) takas ylös ja sitten kun ei mahdu siima enää rei'ästä, niin sitten solmu koukun varteen. Veto ei kohdistu solmuun tällä systeemillä.
Läpireiällinen morri kanstii sitoa silläviisin, että siima pujotetaan monta kertaa läpi siitä rei'ästä. Tuodaan eripuolilta yhtä monta kertaa(mormyshka pysyy suorassa) takas ylös ja sitten kun ei mahdu siima enää rei'ästä, niin sitten solmu koukun varteen. Veto ei kohdistu solmuun tällä systeemillä.
Nih, näino!
-
- Viestit: 37
- Liittynyt: 19:45:19 03.12.2006
- Paikkakunta: Eno
Re: Mormuskointi
Pakko kyllä kysyä, että mitä riemua tästä on ?karppa2 kirjoitti:
Veto ei kohdistu solmuun tällä systeemillä.
-
- Viestit: 37
- Liittynyt: 19:45:19 03.12.2006
- Paikkakunta: Eno
Re: Mormuskointi
Niin... Kun mormuska on kalaa nostettaessa pystyasennossa, siima katkeaa rasituksessa reiän etureunan kohdalta. Riittää kun laittaa siiman kertaalleen morrin läpi ja solmii siimanpään koukun varteen jollain kiristyssolmulla. Unisolmu on helppo solmia käsissä valmiiksi lenkiksi, jonka voi sitten "hirttää" koukun varteen.Se Isoin Kuulapää kirjoitti:Pakko kyllä kysyä, että mitä riemua tästä on ?karppa2 kirjoitti:
Veto ei kohdistu solmuun tällä systeemillä.
-
- Viestit: 3
- Liittynyt: 11:14:50 13.12.2006
silloin ku pakko eli läpivienti morri niin siima läpi ja solmu koukun varteen ei olis ees mahdollista pujotella siimaa useempaa kertaa ainakaan omista tekeleistä läpi on sen verta piikanen se reikä jo 0.16 mm siimalle ...oli se siima 1 tai 4 kertaa morrin ympärillä niin loppujen lopuksi se veto tapahtuu samasta kohdasta morrissa ja reunan kautta siimaan ... mutta ku teen lähes kaikki lenkillisenä niin solmuna ihan perus lenkkisolmu
olen joskus tärmännyt että morri on solmittu niin että morrista siima läpi ja alapuolelle tehty iso siimakluntti eli monta solmua päällekkäin niin että se ei luista reijästä läpi
olen joskus tärmännyt että morri on solmittu niin että morrista siima läpi ja alapuolelle tehty iso siimakluntti eli monta solmua päällekkäin niin että se ei luista reijästä läpi
Paino on voimaa ja Ylipaino on Ylivoimaa
- Holkkipolvi
- On nähnyt Tuksun aromipesän
- Viestit: 7638
- Liittynyt: 12:15:01 20.03.2006
aikonaan tuossa läpi viennissä oli jonkinlainen muovi putki ,en tiedä miten sit nykyää..mä en käytä juuri muuta enää kun lenkillisiä morreja ,paitsi mitä noita vanhoja vielä jemmassa..
joskus noissa läpi reikä morreissa oli tosi huonosti "pyöristetyt" reunat ,ei tarvinu olla kun 100 grammanen appura niin paukku siimat poikki..
se letkun pätkä auttaa asiaan jos noita ongelmia...niin jos se vaan mahtuu sinne...
lenkki morreissa on muutama hyvä etu..
1.varsinkin väristäessä morri keinuu paljon eläväisemmin
2.ei ole turhaa siiman katkeamis pelkoa
3.ei ole röörit tukossa
joskus noissa läpi reikä morreissa oli tosi huonosti "pyöristetyt" reunat ,ei tarvinu olla kun 100 grammanen appura niin paukku siimat poikki..
se letkun pätkä auttaa asiaan jos noita ongelmia...niin jos se vaan mahtuu sinne...
lenkki morreissa on muutama hyvä etu..
1.varsinkin väristäessä morri keinuu paljon eläväisemmin
2.ei ole turhaa siiman katkeamis pelkoa
3.ei ole röörit tukossa
nyt pitäs saada pari uutta morrivapaa mallia haarukka eli mahdollisimman kevyitä .herkkiä ja ei tartte heputinta .. vanhat omatekeleet meni jo vaihtoon
niissä oli teräslangasta hitsutetut haarukkaosat vanha vavan käsrkiosista tehty runko ja kelana joskus jostain saatuja keloja ... ilpo vavassa vastavanlainen kela
vapojen kärkiosia olis itellä keloja saa muutamalla eurolla mutta pitäs jostain löytää seppä joka sais tehtyä nuita haarukkaosia edullisesti ... rakennettavam vavan hinnaksi ei sais noussa yli 5€ tarvikkeilta että se kannattee vielä tehä ite
niissä oli teräslangasta hitsutetut haarukkaosat vanha vavan käsrkiosista tehty runko ja kelana joskus jostain saatuja keloja ... ilpo vavassa vastavanlainen kela
vapojen kärkiosia olis itellä keloja saa muutamalla eurolla mutta pitäs jostain löytää seppä joka sais tehtyä nuita haarukkaosia edullisesti ... rakennettavam vavan hinnaksi ei sais noussa yli 5€ tarvikkeilta että se kannattee vielä tehä ite
- Liitteet
-
- karkeesti vapa oli tän mallinen ...
- vapa2.jpg (11.69 KiB) Katsottu 25080 kertaa
Paino on voimaa ja Ylipaino on Ylivoimaa
jos kevyttä ja yksinkertaista vapaa haikailet, unohda nuo teräs-/sukkapuikko viritykset. Itse olen vapojeni rungot tehnyt palsasta, muutamaan kertaan uittanut propionaatissa. Viikset/ taikot olen tehnyt hiilikuidusta. Ne on helppo tökätä liimalla palsarunkoon kiinni. Painoa puolan ja siiman kanssa tulee n 30 g. Tosin vavasta tulee yleiseen hapitukseen nähden vähän omaperäisen näköinen, mutta mikä tärkeintä toimiva ja edullinen eikä myöskään tarvitse miettiä antaako taikot periksi.
sain jo hitsarin nuille puikoille runko tulee vanhasta perhovavan kärki osasta n 20 cm pätkä ja puolan sit jostaki mistä keksin painoo tuolle ei varmaan tuu niin paljoo että jaksaa mistään palasata ja hiilikuidusta alkaa väsään ... käyttöä morri vavaoille on erittäin vähän ehkä kisoissa muutamia kertoja ja toiseksi tuosta omatekeleestä jotka nyt teen on käytössä yli 10 v kokemus ennestään se sit että painaako se 30 g tai 60 g ei oo hevon vit*n merkitystä
Paino on voimaa ja Ylipaino on Ylivoimaa
En jaksa samaa juttua kertoa monelle foorumille, mutta käypääkäs katsomassa omalla foorumillani. Siellä siis olen Himopilkkijä89
http://z8.invisionfree.com/Kalapaikka/i ... howtopic=9
http://z8.invisionfree.com/Kalapaikka/i ... howtopic=9