Vanhat ja uudemmatkin pilkkivavat:

[jlahti]

eilen iltapäivä lammella.

piti vielä kerran käydä, tekemässä kauden lopetus.
mitään varmuutta ei ollut jään tilasta.

matkalla lammelle viereisestä järvestä oli selkävesi täysin jäätön. viimeiset jääsilput tuuli kuljettanut rantaan.
mutta lammesta suurin osa jäässä, vain aurinkopuoli osin auki. mutta huonoa oli jään laatu.

jään paksuus vaihteli n.15 - 20 cm. pinnassa pari senttiä näennäisesti kovaa ja alla jää ihan silppua.
pienellä alueella joutui pilkkimään. muutamia yksittäisiä pikkuahvenia. eli syöntikin jumissa.

mutta tavoitteet täytty; pääsi jäälle. ja sai ahvenen.
pitkospuut aseteltiin taas rantaan odottamaan seuraavaa kevättä.

[Sostakovits da Silva]

Viimeisillä jäillä kävit kokeilemassa: tavoite saavutettu ja pääsit takaisin rantaan.
Tuonnehan vois rakentaa, pitkospuut valmiiksi, pari paksumpaa pyörehköä puuta n. 7 cm paksuus, n. 4 metrin pituus, n.50 cm leveys ja siihen väliin pätkittyä lautaa tms."astinlaudaksi" noin 30 cm välein nauloilla kiinni. Viritys puunrunkoa vasten pystyyn ja narulla kiinni. Sen verran painoa "virityksellä", että mies jaksaa nostaa rantaan ja takaisin paikalleen. Jos muutaman kerran vuodessa tarvitsee, niin kannattaako vaivautua askartelemaan?

[jlahti]

joo.. joskus voisi ajan kanssa etsiä kauenpaakin hyviä puita ja rakentaa kunnon virityksen, sekä säilytyspaikan rimoille.
parempi olisi tosiaan säilyttää pystyssä jonkin puun alla. säilyisi pidempään samat puut.

samoja käytän seuraavanakin vuonna. jos säilynyt.
koivu jotenkin menee nopeasti huonoksi melkeimpä vuodessa. muut puut kestää 2-3 vuotta.
kuusi hyvin säilytettynä menisi varmaan kauankin.

jotenkin vajavainen pilkkikausi oli:
- jäät tuli myöhään, taisi olla vasta vuodenvaihteessa.
- ja törmäsi heti koviin pakkasiin. minulle liian kylmää.
- ja.. pakkasten jälkeen kevät vyöryi vauhdilla. etenkin yöpakkasten puute.

itsekin tuli aika laiskasti käytyä jäillä, vähän pilkkipäiviä ja lyhyitä käväsyjä.

[Sostakovits da Silva]

Cobra diakonaalin kärki tuli tiensä päätökseen. Ohut kärki noin 1.5 mm meni poikki viimeisellä pilkkireissulla, tarttui johonkin ja Naps, ja noin 2 cm jäi vartta jäi kärkirenkaan sisään. Motonetistä olisi löytynyt pieni kärkirengas (patriot), joka olisi mennyt sopivasti varren sisään noin 1,5 cm, hintaa 4 €.
En ostanut, kokeilin sitten tehdä "kotikutoisen" kärkirenkaan. Iso hakaneula, käänsin silmukan pihdellä alasspäin ja katkaisin noin 2 cm kohdalta poikki.
Virityksen ja rosterilankojen päälle työnsin pari palaa liima kutistesukkaa ja sytkällä lämmitys. Vavan kärkeen pikaliimaa ja työnsin kärkiosan virityksen sisään. Kun jämähti kiinni, päälle pyöritin kullankeltaista ompelulangan jämät spigotin avustuksella, päättösolmut ja päällystin sidoksen alta ja päältä halpis pikaliimalla, kun oli jämähtänyt pikaliima, tyttöjen kynsilakka varastoista, lakkasin sidoksen kirkkaalla kynsilakalta, kun jämähtää ekat kerrokset, niin päälle vielä muutama lakka-kerta, saa olla yön parvekkeella, melkoisen tymäkkää tavaraa kynsilakkakin on hajun muodossa.
Tuli kotikutoisen näköinen, sen verran kotikutoinen, että olisi pitänyt ostaa vaan se neljän euron patriotin kärkirengas, eikä turata tuntia viritystä tehdessä. Kärkiosasta tuli aika jämäkkä kuitenkin ja ahvenen leukaperiin saa annettua hyvän vastarin. Lakkaus onnistui OK:sti, tuli suhtkkoht tasainen pinta. Painavampihan siitä tuli huomattavasti verrattuna pieneen kärkirenkaaseen. Vuosia sitten iski tähän Cobraan noin 2 metrin siimalla ja Koskisen tasuriin 640 g ahven, vavan kärki taipui kunnolla alaspäin vastarissa ja mono-siimakin vingahti, ei kuitenkaan mennyt ohut kärki poikki, varmaan aika lähellä kävi katkeaminen.

[Sostakovits da Silva]

Olettaisin, että kärki kestää duunattuna näläkäsen puolen kilon ahvenen lähentelyt. Kärki ei ole niin herkkä kolhuille kuin entinen mini-kärkirengas, sekin kesti noin 15 vuotta, ennenkuin antoi periksi. Siimaksi nykäsin tammikuussa 2026 kirkasta trabuccoa 0,205 mm reilu 20 metriä puolalle.