Merimetso ja sen aiheuttama haitta ihmiselle/kalastajalle

Alueen säännöt
Täällä keskustellaan kaikesta säähän, kalastonhoitoon, kalojen suojeluun, kalatalouteen, kalastuslakiin ja kalastusasetuksiin, ympäristöön ja luonnonsuojeluun jne liittyvistä asioista.
Kunnostus-uutiset - Kalamies.com foorumin yleissäännöt
Avatar
Sostakovits da Silva
Ilmo Tampio Lounasheimo
Viestit: 8464
Liittynyt: 13:21:01 27.04.2005
Paikkakunta: Urpoland-Penninpyörittäjien kylä

Re: Merimetso ja sen aiheuttama haitta ihmiselle/kalastajall

Viesti Kirjoittaja Sostakovits da Silva »

vlasek kirjoitti:Nojaa. Tuo rantarakentelu ja viimeisten rakentamattomien saarien kaavoitus, kyllä enemmänkin just nakertaa elämyksellisyyttä, mitä tulee kalastamiseen. Monet hyvät haukipaikat lanataan nurin ym ja en ainakaan ite koe kovinkaan älyllisenä, tai nautinnollisena kalastaa jonkun kesämökkiterassilla. Nuo nykyset lasikesämäkkihirvitykset ei oikein muutenkaan istu saaristömiljööseen.

Menihän offtopikiks. Merimetson aiheuttamasta haitasta meritaimenkannoille Suomen olosuhteissa kaipais dataa. Tanskassa noita otuksia on yhtenä v...na, mutta niin on kyllä meritaimentakin.
https://www.paivanlehti.fi/merimetsojen ... enpiteita/
https://www.vapaa-ajankalastaja.fi/meri ... -7-2017-2/

Tanskassa jokivesistöissä merimetso on aiheuttanut selkeätä tuhoa mm. jokien taimen-ja harjuskannoille. Tämä on tuotu esille 4.1.2016 merimetsotyöryhmän raportista, "yhteenvetoa merimetson vaikutuksesta kalakantoihin". Tutkijat ovat tuoneet huolensa merimetson vaikutuksesta lohikalakantoihin virtavesissä. Huolensa ovat myöskin esittäneet Pohjoismaiden urheilukalastusjärjestöt merimetson nopeasta leviämisestä ja niiden vaikutuksiin lohikalakantoihin virtavesissä. Tanskan olosuhteissa merimetson vaikutuksista lohikalakantoihin on riittävästi dataa. Dataa Suomesta ei vielä ole merimetson aiheuttamasta haitasta lohikalakannoille Suomen olosuhteissa.
Wanderlei César Da Silva. Raha ei tee onnelliseksi, mutta se rauhoittaa hermoja.
Avatar
vlasek
Provoileva muskelipökiö
Viestit: 13103
Liittynyt: 00:09:58 02.09.2007
Paikkakunta: Träshscandal

Re: Merimetso ja sen aiheuttama haitta ihmiselle/kalastajall

Viesti Kirjoittaja vlasek »

Juu siellä biotooppi on aika erilainen. Sitä päivää odotellessa, ku merimetsot valtaa ingarskilan, vantaan ja fiskarsin taimenapajat....

Meritaimen tai ylipäätään merimetson aiheuttama haitta jollekkin uhanalaiselle kalalajille Suomen olosuhteissa näyttöjen vinkkelistä on hitusen hatara ja en välttämättä käyttäis Tanskan, tai edes Ruotsin tapauksia argumentin pohjana harvennukselle meidän olosuhteissa. Eniten merimetso poistaa kuitenkin biomassaltaan runsaslukuisia särkikaloja ja ahvenaisia miedän oloissa.

Ammattikalastajien kuha-argumentti on ihan semi relevantti ehkä jossain määrin saaristomerellä. Tosin kääpiöityneisyydestä saa syyttää ihan meidän omaa kalastuskulttuuria ja typerää päätä.
"Jävla skogsfinnar, flytta tillbaka till mongoliet
Avatar
Sostakovits da Silva
Ilmo Tampio Lounasheimo
Viestit: 8464
Liittynyt: 13:21:01 27.04.2005
Paikkakunta: Urpoland-Penninpyörittäjien kylä

Re: Merimetso ja sen aiheuttama haitta ihmiselle/kalastajall

Viesti Kirjoittaja Sostakovits da Silva »

vlasek kirjoitti:Juu siellä biotooppi on aika erilainen. Sitä päivää odotellessa, ku merimetsot valtaa ingarskilan, vantaan ja fiskarsin taimenapajat....

Meritaimen tai ylipäätään merimetson aiheuttama haitta jollekkin uhanalaiselle kalalajille Suomen olosuhteissa näyttöjen vinkkelistä on hitusen hatara ja en välttämättä käyttäis Tanskan, tai edes Ruotsin tapauksia argumentin pohjana harvennukselle meidän olosuhteissa. Eniten merimetso poistaa kuitenkin biomassaltaan runsaslukuisia särkikaloja ja ahvenaisia miedän oloissa.

Ammattikalastajien kuha-argumentti on ihan semi relevantti ehkä jossain määrin saaristomerellä. Tosin kääpiöityneisyydestä saa syyttää ihan meidän omaa kalastuskulttuuria ja typerää päätä.
Esimerkiksi Lapväärtinjoki ja suistoalueet-Isojoen alue on enemmänkin liipaisimella. Etelä-Pohjanmaan rannikkoalueilla merimetsoilla on jo isot pesintäalueet. Olisi varmaan syytä- varautua, ettei Tanskan ja Ruotsin tapukset toistuisi täällä. Merimetso ei ole enää uhanalainen vaan on elinvoimainen, joten merimetsokannan kasvun rajoittamiselle on mielestäni perusteet.
Wanderlei César Da Silva. Raha ei tee onnelliseksi, mutta se rauhoittaa hermoja.
jvelth74
Viestit: 970
Liittynyt: 19:42:30 05.06.2014

Re: Merimetso ja sen aiheuttama haitta ihmiselle/kalastajall

Viesti Kirjoittaja jvelth74 »

Sostakovits da Silva kirjoitti:Merimetso ei ole enää uhanalainen vaan on elinvoimainen, joten merimetsokannan kasvun rajoittamiselle on mielestäni perusteet.
Samaa mieltä, nykyisenlaajuiselle Merimetson suojelemiselle ei ole perusteita, vaikka Merimetsokannan räjähdettyä myös Merikotkakannat on lähteneet kasvuun. Mutta ei noita Merimetsoja silti mun mielestä nykyistä enenpää ainakaan kaivata vaikka komea lintu onkin ja nostaa luodoille kivan guanopigmentin.
- Jukka
Avatar
vlasek
Provoileva muskelipökiö
Viestit: 13103
Liittynyt: 00:09:58 02.09.2007
Paikkakunta: Träshscandal

Re: Merimetso ja sen aiheuttama haitta ihmiselle/kalastajall

Viesti Kirjoittaja vlasek »

https://www.doria.fi/bitstream/handle/1 ... sequence=5

Tuorein pruju isojoesta ja merimetsosta. Toistaiseksi aika etäinen skenaario. Olettaisin silti, että jos pesintä alkaa ulottumaan itse jokialueelle siihen reagoidaan.
"Jävla skogsfinnar, flytta tillbaka till mongoliet
Avatar
vlasek
Provoileva muskelipökiö
Viestit: 13103
Liittynyt: 00:09:58 02.09.2007
Paikkakunta: Träshscandal

Re: Merimetso ja sen aiheuttama haitta ihmiselle/kalastajall

Viesti Kirjoittaja vlasek »

"Meritaimenen kokonaismerkitys merimetson ravinnossa lienee vähäinen lajin harvalukuisuudesta johtuen,
ja siten merimetson vaikutusta alueen taimenkantaan on hankala todentaa. Useissa selvityksissä (KallioNyberg
ym. 2012; Romakkaniemi ym. 2014; Kallio-Nyberg ym. 2015; Whitlock ym. 2016) merialueella tapahtuvan
verkkokalastuksen on arveltu olevan keskeinen meritaimenen kuolleisuuteen vaikuttava tekijä,
ajoittain ja paikoittain myös muu meritaimeneen kohdentuva saalistuspaine, kuten merimetsojen tai hylkeiden
ruokailu esiintymisalueilla voi lisätä kuolleisuutta. Toisaalta Luonnonvarakeskuksen Isojoen-Lapväärtinjoen
alueella vuosittain tekemissä sähkökoekalastuksissa taimenten jokipoikasten tiheydet ovat olleet kasvussa.
Joesta merelle vaeltavien meritaimenen smolttien määrästä ei ole tutkimustietoa
"Jävla skogsfinnar, flytta tillbaka till mongoliet
Avatar
vlasek
Provoileva muskelipökiö
Viestit: 13103
Liittynyt: 00:09:58 02.09.2007
Paikkakunta: Träshscandal

Re: Merimetso ja sen aiheuttama haitta ihmiselle/kalastajall

Viesti Kirjoittaja vlasek »

jvelth74 kirjoitti:
Sostakovits da Silva kirjoitti:Merimetso ei ole enää uhanalainen vaan on elinvoimainen, joten merimetsokannan kasvun rajoittamiselle on mielestäni perusteet.
Samaa mieltä, nykyisenlaajuiselle Merimetson suojelemiselle ei ole perusteita, vaikka Merimetsokannan räjähdettyä myös Merikotkakannat on lähteneet kasvuun. Mutta ei noita Merimetsoja silti mun mielestä nykyistä enenpää ainakaan kaivata vaikka komea lintu onkin ja nostaa luodoille kivan guanopigmentin.
Ääni merikotkalle. Ilmeisesti altaan dioksiinipitoisuus kuitenkin jossain määrin haittaa lajin hedelmällisyyttä.
"Jävla skogsfinnar, flytta tillbaka till mongoliet
Avatar
vlasek
Provoileva muskelipökiö
Viestit: 13103
Liittynyt: 00:09:58 02.09.2007
Paikkakunta: Träshscandal

Re: Merimetso ja sen aiheuttama haitta ihmiselle/kalastajall

Viesti Kirjoittaja vlasek »

"uonna 2015 selvisi, että kolmasosa Suomen merikotkista kuolee lyijymyrkytykseen, joka aiheuttaa hitaan kuoleman. Ympäristömyrkky lyijy halvaannuttaa lihastoiminnan ja ruuansulatuskanavan, aiheuttaa anemiaa ja lopulta lentokyvyttömyyden. Myrkytykseen tarvittavan ison kerta-annoksen merikotkat saavat ilmeisesti riistalihaan jääneistä hauleista tai hajonneista ammuksista."

https://fi.wikipedia.org/wiki/Merikotka

Ja muukin ihmistoiminta.
"Jävla skogsfinnar, flytta tillbaka till mongoliet
Avatar
Sostakovits da Silva
Ilmo Tampio Lounasheimo
Viestit: 8464
Liittynyt: 13:21:01 27.04.2005
Paikkakunta: Urpoland-Penninpyörittäjien kylä

Re: Merimetso ja sen aiheuttama haitta ihmiselle/kalastajall

Viesti Kirjoittaja Sostakovits da Silva »

vlasek kirjoitti:"uonna 2015 selvisi, että kolmasosa Suomen merikotkista kuolee lyijymyrkytykseen, joka aiheuttaa hitaan kuoleman. Ympäristömyrkky lyijy halvaannuttaa lihastoiminnan ja ruuansulatuskanavan, aiheuttaa anemiaa ja lopulta lentokyvyttömyyden. Myrkytykseen tarvittavan ison kerta-annoksen merikotkat saavat ilmeisesti riistalihaan jääneistä hauleista tai hajonneista ammuksista."

https://fi.wikipedia.org/wiki/Merikotka

Ja muukin ihmistoiminta.

Aivan aivan. Laitetaan liitteeksi pari uutista liittyen merikotkan lyijymyrkytyksiin ja ihmisen toimintaan, niin ei tarvitse pelkästään wikipediaan turvautua.
https://yle.fi/uutiset/3-7889294
https://yle.fi/uutiset/3-10195946
Wanderlei César Da Silva. Raha ei tee onnelliseksi, mutta se rauhoittaa hermoja.
Avatar
Sostakovits da Silva
Ilmo Tampio Lounasheimo
Viestit: 8464
Liittynyt: 13:21:01 27.04.2005
Paikkakunta: Urpoland-Penninpyörittäjien kylä

Re: Merimetso ja sen aiheuttama haitta ihmiselle/kalastajall

Viesti Kirjoittaja Sostakovits da Silva »

tuplaviestin poisto
Viimeksi muokannut Sostakovits da Silva, 14:55:15 22.11.2018. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
Wanderlei César Da Silva. Raha ei tee onnelliseksi, mutta se rauhoittaa hermoja.
Avatar
Sostakovits da Silva
Ilmo Tampio Lounasheimo
Viestit: 8464
Liittynyt: 13:21:01 27.04.2005
Paikkakunta: Urpoland-Penninpyörittäjien kylä

Re: Merimetso ja sen aiheuttama haitta ihmiselle/kalastajall

Viesti Kirjoittaja Sostakovits da Silva »

vlasek kirjoitti:https://www.doria.fi/bitstream/handle/1 ... sequence=5

Tuorein pruju isojoesta ja merimetsosta. Toistaiseksi aika etäinen skenaario. Olettaisin silti, että jos pesintä alkaa ulottumaan itse jokialueelle siihen reagoidaan.
Tästä ote prujusta.
.Lapväärtinjoen valuma-alue sijaitsee pääosin Kristiinankaupungissa, Isojoella ja Karijoella. Joki alkaa Lauhavuoren kansallispuiston länsiosien lähteistä sekä Kauhajoen ja Isojoen kuntien rajalla sijaitsevista ojista. Isojoen kunnassa pääuoma tunnetaan nimellä Isojoki. Kristiinankaupungissa uomaa kutsutaan Lapväärtinjoeksi. Iso aluehan kyseessä on.

Lapväärtinjoen valuma-alue sijaitsee pääosin Kristiinankaupungissa, Isojoella ja Karijoella. Joki alkaa Lauhavuoren kansallispuiston länsiosien lähteistä sekä Kauhajoen ja Isojoen kuntien rajalla sijaitsevista ojista. Isojoen kunnassa pääuoma tunnetaan nimellä Isojoki. Kristiinankaupungissa uomaa kutsutaan Lapväärtinjoeksi. Joki laskee runsaan 100 metriä leveän lahden kautta Selkämereen 10 kilometriä Kristiinankaupungin eteläpuolella. Leveimmillään suistoalue on noin 500 metriä. Suistoalue on suhteellisen matala, ja veden syvyys on suurimmaksi osaksi alle 1 metriä. Pääuomassa alueen länsipuolella syvyys on paikoitellen suurimmillaan noin 2 metriä. Suiston kalastusrajoituksiin ja suiston maantieteelliseen sijaintiin on meneillään muutos, nykyisin on voimassa seuraavat rajoitukset: Kuvataan osana alueen ominaispiirteitä ja perusteluna poikkeuslupiin.

Storgrynnanilla (0,74 ha) Pjelaxfjärdenissä, 16 km Lapväärtinjoen suiston pohjoispuolella, sijaitsi vuonna 2017 Suomen toiseksi suurin merimetsokolonia, johon kuului 2 614 pesää. Merimetso pesi Storgrynnanilla ensimmäistä kertaa vuonna 2009, jolloin pesiä oli 5. Vuosina 2010–2013 pesiä ei laskettu, mutta vuonna 2014 kolonia oli kasvanut räjähdysmäisesti. Tällöin pesiä oli 30 (taulukko 2.1). Merimetsokolonian valtavan kasvun jälkeen Storgrynnanilla ei ole havaittu muita suojeltavia lintulajeja. Vuonna 2017 havaittiin 180 pesästä koostuva kolonia 18 km Lapväärtinjoen suiston eteläpuolella, Norrgårdensin saarella (SYKE). Aiempina vuosina (2014–2015) merimetso pesi suistoalueella, Girsbergetillä, jossa oli 119–114 pesää. Vuosina 2016 ja 2017 Girsbergetillä ei havaittu pesiä, mutta merimetsoja nähtiin lepäävän sekä Girsbergetillä että muilla suistoalueen saarilla. Suistoalueella nähtiin lisäksi 1 000–3 000 pyydystävää merimetsoa (Kristiinankaupungin–Isojoen kalastusalue). Kyseiset merimetsot ovat todennäköisesti lähistöllä sijaitsevien kolonioiden, ja etenkin Storgrynnanin, pesiviä ja pesimättömiä lintuja.

Lapväärtinjoen suisto sisältyy lintuvesien suojeluohjelmaan ja Natura 2000-verkoston kohteeseen Lappfjärds våtmarker (FI0800112). Kohteen suojeluperusteena ovat erityisesti alueen linnusto ja jokisuistoluontotyyppi. Lapväärtinjoki-Isojoen jokivesistö puolestaan sisältyy Natura 2000-verkostoon Lapväärtinjokilaakson (FI0800111) kohteeseen. Lapväärtinjoki-Isojoki kuuluu myös kansainväliseen Project Aqua -vesistösuojeluohjelmaan ja ympäristöministeriön esitykseen erityissuojelua vaativista vesistöistä. Kohteen suojeluperusteita ovat mm. jokivesistöluontotyyppi mukaan lukien meritaimen ja merikutuinen ja vaeltava harjuskanta ja jokihelmisimpukka. Merialueelle levittäytyy Kristiinankaupungin saariston Natura 2000-alue (FI0800134), jonka suojeluperusteita ovat mm. maakohoamisrannikon ja saariston luontotyypit sekä linnusto. Lapväärtinjokilaakson jokialueen (uoman) suojelu toteutetaan pääosin vesilain säännösten avulla. Muiden kohteiden suojelu toteutetaan luonnonsuojelulain nojalla perustamalla niistä yksityismaiden luonnonsuojelualueita tai hankkimalla niitä valtiolle luonnonsuojelutarkoituksiin.

Lapväärtinjoki/Isojoki on yksi Suomen harvoista jäljellä olevista vesialueista, joissa esiintyy luonnossa lisääntyvää meritaimenta. Vesistö on siksi yksi Suomen arvokkaimmista joista. Vuodesta 2000 vuoteen 2010 jäljellä olevien meritaimenkantojen uhanalaisluokitus on muuttunut erittäin uhanalaisesta äärimmäisen uhanalaiseksi lajiksi (Urho ym. 2010). Isojoen/Lapväärtinjoen luonnollinen ja myös viljelty taimenkanta ovat poikkeuksellisen arvokkaita sekä alueellisesti että kansallisesti (LUKE).

Tutkimukset ovat osoittaneet, että Lapväärtinjoessa on oma siikakanta, joka eroaa geneettisesti muista kannoista. Joessa esiintyy myös elinkykyinen harjuskanta, joka lisääntyy joessa. Kansallisen lohi- ja meritaimenstrategian mukaan meritaimenen luonnolliset kannat tulee palauttaa rajoittamalla kalastusta sekä tekemällä suuria taloudellisia investointeja kutualueiden ennallistamiseksi. Uuden kalastuslain ja -asetuksen (1.1.2016) nojalla meritaimenen kalastusta rajoitetaan merkittävästi. Hyvän tilan saavuttamiseksi vaaditaan strategian mukaan myös, ettei meritaimenen geneettinen monimuotoisuus pienene. DNA-tutkimukset osoittavat, että Isojoen pääuoman ja sivu-uomien alajuoksun vaeltava taimen eroaa paikallisesti vesialueen yläjuoksussa esiintyvästä taimenkannasta (LUKE). Tutkimuksen perusteella LUKE aati hoitosuosituksen Isojoen vesialueelle. Taimenkannan geneettinen vaihtelu huomioidaan suosituksessa. Suosituksen tarkoituksena on ohjata istutuksia ja muita taimenen hoitotoimenpiteitä siten, että kannat pysyvät elinkelpoisina, tarpeeksi monimuotoisina ja eristyksissä omassa ympäristössään.

Härkmeri delägarlag ja Härkmeri fiskargille ovat istuttaneet vuosittain meritaimenen poikasia 2 000–2 500 eurolla. Työ on jatkunut jo yli 10 vuotta. Merimetson saalistuksen vuoksi alueella osakaskunnat ovat siirtäneet meritaimenen istutuksen lokakuuhun. Lappfjärds fiskelag on tehnyt suuria taloudellisia investointeja taimenen vaellusolosuhteiden parantamiseksi Lapväärtinjoessa sekä niiden kutualueiden ennallistamiseksi. Kalastuskunta oli myös ottanut käyttöön selkeät kalastussäännöt kannan suojelemiseksi jo ennen uutta kalastuslakia. Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on lisäksi rahoittanut 25 000 taimenen poikasen istutusta kannan vahvistamiseksi, ja Luke on istuttanut vuosittain luonnonkantojen tukemiseksi noin 2000jokipoikasta ja 2000 vaelluspoikasta. Alueella on noin 50 rekisteröityä kaupallista kalastajaa. Alueen kaupallisesti arvokkaimmat kalalajit ovat ahven, siika, hauki ja kuha. Ahven on yksi kalastusalueen tavallisimmista ja kaupallisesti arvokkaimmista kalalajeista.

Tutkimuksia merimetson vaikutuksista alueella ei ole tehty. Myös aihetta ylipäätään käsittelevä suomalainen tutkimus on puutteellista koskien lintujen saalistuksen vaikutuksia kalaan ja kalastukseen. Jo 1980-luvulla dokumentoitiin kuitenkin, että merimetson meritaimensmolttien pyydystys Irlannin joissa oli merkittävää (Kennedy & Greer 1988). Useissa vuosina 1999–2006 toteutetuissa hankkeissa tanskalaiset tutkijat ovat tutkineet lohi- ja meritaimensmolttien vaellusta ja selviytymistä (esim. Koed ym. 2006). Tulokset näyttävät, että pelkästään merimetso aiheuttaa smoltille jopa 50 % kuolleisuuden ja vähentää siten lohen ja taimenen vaellusta 50 prosentilla (Jepsen ym. 2014). Jepsenin ym. mukaan (2014) smolttivaiheelle ei ole määritetty arvoa tiheydestä riippuvaiselle kuolleisuudelle ja tutkijat lähtevät yleensä siitä, että jokaista 5 pyydystettyä smolttia kohden meritaimenet vähenevät yhdellä yksilöllä kannassa. Smoltin selviytymisellä on siten suuri merkitys kannan koolle sekä täysikasvuisten kutemaan palaavien yksilöiden määrään. Vuosina 2011–2014 harjus- ja taimenkantojen selviytymistä tutkittiin tarkasti merkintätutkimusten avulla. Tulokset näyttävät merimetson saalistuksen vaikuttavan hyvin kielteisesti sekä harjukseen että taimeneen. Kannat pienenivät ja jopa katosivat joistakin joista Isojoen suualue on mantereen ympäröivä kapea jokisuu, jossa merimetso kykenee ajoittain saalistamaan tehokkaasti ja erityisesti kesä-syyskuussa ne myös saalistavat kapeassa ulkosaaristovyöhykkeessä todennäköisesti samoilla alueilla joita ensimmäisen merivuoden meritaimenet hyödyntävät ravinnonhankinnassa.

Meritaimenen kokonaismerkitys merimetson ravinnossa lienee erittäin vähäinen lajin harvalukuisuudesta johtuen, ja merimetson vaikutusta alueen taimenkantaan on hankala todentaa.
Mahdollisena uhkana Isojoen meritaimenkannalle on pidettävä merimetson levittäytymistä jokialueelle ja koskipaikkoihin. Matalassa Isojoessa meritaimenen poikaset kuten myös harjus saattaa olla alttiina merimetson saalistukselle. Tällöin uhanalaiseen luontaisesti lisääntyvään meritaimenkantaan kohdistuisi merimetsojen taholta saalistuspaine, jonka on muualla tehdyissä tutkimuksissa olevan haitallinen kannan kehitykselle. Merimetson vaikutukset terveydelle ja turvallisuudelle.
Täydennetään.
ALUEEN MAHDOLLISET POIKKEUSLUPAPERUSTEET
Poikkeusluvan mahdolliset perusteet luonnonsuojelulain § 39 mukaan: · Vakavien kalastukselle ja vedelle aiheutuvien vahinkojen ehkäiseminen ·
Eläimistön suojelu
TOIMENPIDE-EHDOTUKSET
Vakavien kalastukselle ja vedelle aiheutuvien vahinkojen sekä eläinten suojelemiseksi Isojoen/Lapväärtinjoen suistossa sekä joessa 20 km:n säteellä suistoalueesta (ks. kuva 6.3.1) ehdotetaan seuraavaa: ·
ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä pelottelemalla ja karkottamalla uusien kolonioiden perustamisen ehkäisemiseksi .
ravintoa hakevien lintujen karkottamista alueelta ehdotetaan tehtävän ampumalla · alueen pysyvillä kolonioilla ehdotetaan munien käsittelyä populaation vähentämiseksi ja rajoittamiseksi hallitusti.
Kolonioita voidaan rajoittaa myös poistamalla pesiä pesimäkauden ulkopuolella. ·
kalanpyydyksillä ehdotetaan kokeiltavan karkottamista ampumalla menetelmän tehon selvittämiseksi. ·
jatkuvaa vuosittaista suoritettujen toimenpiteiden seurantaa ja arviointia
Liitteet
lapväärti.JPG
lapväärti.JPG (45.25 KiB) Katsottu 12352 kertaa
merimetsokolonniat.rannikolla 2017 SYKE JPG.JPG
merimetsokolonniat.rannikolla 2017 SYKE JPG.JPG (66.88 KiB) Katsottu 12350 kertaa
Wanderlei César Da Silva. Raha ei tee onnelliseksi, mutta se rauhoittaa hermoja.
Avatar
vlasek
Provoileva muskelipökiö
Viestit: 13103
Liittynyt: 00:09:58 02.09.2007
Paikkakunta: Träshscandal

Re: Merimetso ja sen aiheuttama haitta ihmiselle/kalastajall

Viesti Kirjoittaja vlasek »

No tossapa ne aikalailla oleelliset. Noiden referenssikohteiden ongelmakohta on kuitenkin edellee biotoopissa. Tanskassa meritaimen ravintokohteena aika eri asemassa vs Suomi. Ihan tutkailemalla lajistoa....Kalakantojen tilaa.

Merimetsokantojen harvennus(vaikka kaikki likvidoitaisiin) ei valitettavasti poista verkkoja, joihin valitettavan korkea % ensimmäisen vuoden kaloista jää. Merimetsosta voi helposti muodostaa hylkeen kaltaisen keppihevosen, vaikka vika on peilissä. Tuossa nyt ehkä se itse pointti. Tiettävästi mikään muu laji ei ole aiheuttanut sukupuuttoa, ku ihminen.
"Jävla skogsfinnar, flytta tillbaka till mongoliet
jvelth74
Viestit: 970
Liittynyt: 19:42:30 05.06.2014

Re: Merimetso ja sen aiheuttama haitta ihmiselle/kalastajall

Viesti Kirjoittaja jvelth74 »

^ Juu, tuo lineee totta, elleivät dinosaurukset todella pierreet itseään hengiltä.
- Jukka
Avatar
Sostakovits da Silva
Ilmo Tampio Lounasheimo
Viestit: 8464
Liittynyt: 13:21:01 27.04.2005
Paikkakunta: Urpoland-Penninpyörittäjien kylä

Re: Merimetso ja sen aiheuttama haitta ihmiselle/kalastajall

Viesti Kirjoittaja Sostakovits da Silva »

Merimetson ateriontia, miltei taipuu fakiirimaisiin temppuihin, saalista niellessä.







Näyttäs olevan ison kalan nielijä the great black cormonant northern hemisphere, pohjoisen pallonpuoliskon merimetso, jos en väärin lajia tunnista. Tai sitten tämä nielijä on Australian, Intian tai Singaporen the black cormonant :mitaviddua:




Onko tämä lintu merimetso, joka tunkee suuhunsa isoa kalaa linnun kokoon nähden, oli lintu mikä tahansa, tekee töitä nälkänsä eteen!




Kööpenhaminassa "katukuvassa" merimetso on vakivieras.



Merimetsot ovat levähtäneet muuttopuuhissa esimerkiksi vanajavedelle Valkeakoskelle Kanta-Hämeeseen ja Pirkanmaan alueelle. Kyseessä olivat Vienanmereltä syysmuutollaan levähtävät merimetson carbo-alalajin yksilöt. Maassamme pesii merimetson sinensis-alalaji, joka muuttaa talveksi Keski- ja Etelä-Eurooppaan. Merimetso alkaa olla aika tavallinen vieras tulevina vuosina Kanta-Hämeessä ja Pirkanmaalla, esimerkiksi Näsijärven, Pyhäjärven, Rautaveden , Vanajaveden alueella. Voidaan olettaa, että merimetsot siirtyvät rannikolta sisämaahan enenevässä määrin esimerkiksi yllämainituille alueille tai eteläiseen Suomeen. Lohjanjärvi on tuossa aika lähellä rannikkoa, järvessä rittää lääniä. Lohjanjärven seutu muistuttaa Järvi-Suomea, sillä järvessä on kymmeniä lahtia ja noin 250 saarta ja luotoa. Lohjanjärven rannoilla ja saarissa on yhteensä lähes 3000 kesämökkiä ja huvilaa. Lohjanjärvi voisi olla merimetsolle sopiva paikka, onhan kyseessä järvi jossa on paljon saaria, lahtia merimetson pesintää ajatellen, luotoja, joilla merimetsot voivat sulatella saalistaan ja kuivata höyhenpeitteitään. Tunnetusti lohjanjärvi on kalainen, joten ruokaa riittää merimetsoille.

https://www.aamulehti.fi/a/24099077

Nappasin copypastella anomuumin kalastus.com palstalle laittamaan linkin youtube-videoon esitelmästä merimetsotilanteesta, mitä ovat aiheuttaneet kalastolle mm. Tanskan jokivesissä etc.
Niels Jepsen, 2. ettekanne seminaril "Kormoranide ja kalanduse konflikt"
https://www.dtu.dk/english/service/phon ... ationquery

Wanderlei César Da Silva. Raha ei tee onnelliseksi, mutta se rauhoittaa hermoja.
Avatar
Sostakovits da Silva
Ilmo Tampio Lounasheimo
Viestit: 8464
Liittynyt: 13:21:01 27.04.2005
Paikkakunta: Urpoland-Penninpyörittäjien kylä

Re: Merimetso ja sen aiheuttama haitta ihmiselle/kalastajalle

Viesti Kirjoittaja Sostakovits da Silva »

Great Cormonant vs carp. Oikeastaan saaliskala taitaa olla "tench/ tinca tinca" eli suutari.

https://www.youtube.com/watch?v=3n9xy6yqQ9U

https://fi.wikipedia.org/wiki/Suutari_(kala)"
Wanderlei César Da Silva. Raha ei tee onnelliseksi, mutta se rauhoittaa hermoja.
Vastaa Viestiin