Karpit (ja muut kalat) rehevöityneiden järvien hoidossa

[catch_a_fish]

Kuvamanipulaatio-ketjussa tuli esiin tuo ruohokarppien käyttö rehevöityneiden järvien puhdistamisessa. Kala, joka syö painonsa verran heinää vuorokaudessa ei olisi ollenkaan pöllömpi istutusvalinta vesistönhoidollisessa mielessä. Varsinkin jos se syö karvalehden massakasvustoja...

Löytyykö foorumilaisilta enemmän kokemusta / tietoa asiasta? Lupa-asioista, kustannuksista ja ennenkaikkea saavutetuista tuloksista. Onko ruohokarpin lisäksi muita "vesistönhoitokaloja"?

[Emppai]

Mä lueskelin ne jutut mitä toiseen topiciin kirjoitin jostain kirjasta. Kaivelen kirjan nimen ens tiistaina, kun käyn samassa paikassa taas opettamassa.

[Topcat]

Jostain olen muistaakseni lukenut, ettei ruohokarppi selviäisi talven yli.
Tiedä sitten pitääkö paikkaansa tai osaanko edes lukea.

[Topcat]

Njääh!
Tuollakin se luki toisen topicin linkissä, että poikaset ei selviä talven yli.
Pääkoppaa penkoessa muistui lehtijuttu mieleen jossa kerrottiin,
että Köyliönjärveen oli 60-luvulla ? istutettu karppeja ja tänä syksynä sieltä oli saatu jonkinmoinen vonkale.
Siinä jutussa taisi olla jotain pohdintaa, että olisiko sittenkin kutu onnistunut.

[Stickan]

Jostain halvatun syystä eivät ole koettaneet ruohokallea hoitokalaksi Suomessa?
Käsittääkseni esim. naapurissa rehevöityneisiin järviin ja lampiin laitetaan parvi kyseisiä vegaaneja polskimaan ja hoitamaan hommansa.
Melkoisen egologinen hoitotoimenpide.

Noiden ruohokarppien sapuska kaiketi koostuu lähes ainoastaan vihreästä? Tavalliset kallet, taasen puputtavat kaikkea mahdollista, ja sen takia eivät ole niin tehokkaita vesistönhoitajia, kuin ruohokallet?

[Möykky]

Ahvenanmaalle on kai ruohokalleja kokeiltu. Mut nekin sieltä kai viety pois. Suomeen ei oo ministeriö myöntäny lupaa tuoda niitä, paitsi akvaario- tai koristekaloiksi. Eli luonnonvesiin niitä ei saa laittaa. Tautijuttuja pelkäävät ja että siitä vois olla jotain haittaa järvien alkuperäiselle kalastolle. Eli vois ottaa jonkin toisen lajin "ekologisen lokeron", jolloin alkuperäislaji syrjäytyis, ja se ei oo tavoite...

Oishan tuo hyödyllinen otus monessakin vesistössä. Lupaa sen istuttamiseen ei vaan varmaan ihan äkkiä saa. Tossa linkki joka sivuaa vähän aihetta: http://wwwb.mmm.fi/el/raj/tiedotteet/tu ... _kalat.pdf
Siitä varsinkin kapple 1.3.

Tavallinen kallehan tonkii pohjaa sapuskaa etsiessään, ja siten ei toimi hoitokalana, koska sedimentin pöllyäminen irrottaa pohjasta ravinteita, ts. aiheuttaa sisäistä kuormitusta (ihan ku joku lahna, pasuri, tms.). Ruohokarppi ku vetelee pelkästään sitä kasvustoa, ni siitä on paljon enemmän hyötyä ku haittaa (veden vaihtuvuus paranee, tms)...

Korjatkaa joku ekspertti jos puhuin ihan höpöjä. En oo mikään karppiekspertti kuitenkaan...

[catch_a_fish]

Hmmm... jotain löysin nyt itsekin, mm. tuosta Littoistenjärvestä:
http://www.kaarina.fi/ymparisto_ja_luon ... njarvi.pdf

[mylläri]

Mun käsittääkseni ruohokarppeja käytetään maailmalla siten, että ne päästetään laiduntamaan kesäksi ja pyydystetään pois sitten. Sillä lailla saadaan ravinteita pois vesistöstä. Ilmeisesti tuo pois pyydystäminen on tärkeää tulosten saavuttamiseksi. En usko että alkuperäiselle kalastolle olisi kohtuutonta haittaa Kalle R:stä koska nehän ovat vain väliaikaisesti järvessä.
Tuota pidetään kai hyvin tehokkaana keinona ravinteiden poistoon, mutta luulisin että soveltuu parhaiten pienimpiin järviin.
Eiköhän kalojen rooli kaikessa rehevöitymisessä ole kuitenkin hyvin rajallinen. Näihin asioihin kannattaa paneutua ehkä sitten kun Suomessa on alettu ihan tosissaan puuttua esimerkiksi maatalouden päästöihin. Maalta (lue: ei vedestä) ne ylimääräiset ravinteet ovat kuitenkin aina alunperin lähtöisin.

[Möykky]

Mun käsittääkseni ruohokarppeja käytetään maailmalla siten, että ne päästetään laiduntamaan kesäksi ja pyydystetään pois sitten. Sillä lailla saadaan ravinteita pois vesistöstä.

Juurikin näin.

Eiköhän kalojen rooli kaikessa rehevöitymisessä ole kuitenkin hyvin rajallinen.

Se vaihtelee. Joissain tapauksissa sillä on isokin (isokin on aika suhteellinen käsitys) vaikutus...Kaikessa kuormituksessa kuitenkin vähäinen, kuten sanoitkin..

Näihin asioihin kannattaa paneutua ehkä sitten kun Suomessa on alettu ihan tosissaan puuttua esimerkiksi maatalouden päästöihin. Maalta (lue: ei vedestä) ne ylimääräiset ravinteet ovat kuitenkin aina alunperin lähtöisin.

Totta. Ulkoinen kuormitus on ensin saatava kuriin, jotta sisäisen kuormituksen vähentämisen vaikutuksista saadaan pysyviä. Sisäistä kuormitusta/ kalakannan rakenteen vinoutumista ei saa kuitenkaan unohtaa. Sekin tarvitsee korjata, koska ihminen on sen toimillaan (ulkoinen kuormitus/petokaloihin kohdistuva pyyntikulttuuri) vääristänyt.. imho

[Sostakovits da Silva]

Hmmm... jotain löysin nyt itsekin, mm. tuosta Littoistenjärvestä:
http://www.kaarina.fi/ymparisto_ja_luon ... njarvi.pdf

https://kaarinankokoomus.files.wordpres ... portti.pdf

[Sostakovits da Silva]

Littoistenjärvi näyttää tältä, vuosi kemiallisen puhdistuksen jälkeen:

https://yle.fi/uutiset/3-10205335