Tasuriahvenia

[silli]

Hyvä että lisänimi tunkiomato vaihtui tupsluikkiin.

[ollari]

Olikos viime- vai toissa talvena Erä-lehdessäkin juttua Aaro-kerhosta. Meininki vaikutti sen perusteella mainiolle.

[Sami552]

Olikos viime- vai toissa talvena Erä-lehdessäkin juttua Aaro-kerhosta. Meininki vaikutti sen perusteella mainiolle.

Tämän vuoden maaliskuun numerossa oli juttu 3/15.

[Tasari87]

Luin myös kyseisen jutun Erä-lehdestä ja homma vaikutti hienolta!
Saakeli, kun tänään on jo tuohon aikaan muuta pakollista menoa, muuten olisin saattanut uskaltaa ilmestyä paikalle kuuntelemaan ja ihmettelemään.

[kirppu]

Pilkkivapa teoriaa

Muutamia ajatuksia: Minulta kysytään usein, mikä olisi paras vapavaihtoehto?

Ensinnäkin täytyy sanoa, että pilkkivapojen kehitys on ihan lapsenkengissä . Mielestäni kun onkiminen tapahtuu aktiivisena, ja monesti käsituntumalla vieheeseen, ja siihen tärppäävään kalaan, niin ongen tulee olla tunnokas. Mielestäni onki on sitä tunnokkaampi, mitä jäykempi se on.

Onkisyvyys on ongen valintaan yksi tärkeimpiä vaikuttavia asioita. Kirpunvavan tuottamista ongista tunnokkain on mielestäni kehivapa. Väitän, että sopivissa olosuhteissa, kun uitan kevennettyä tasuria kehivavalla, niin tunnen kun ahven ui pilkin ohi , vaikka se ei kosketakkaan pilkkiä. Veden liike tuntuu ongessa, ja saa tasurin muuttamaan uintiaan, mihin käsi reagoi. Kehivapa on hyvä valinta syviin vesiin. Paras valinta se on silloin, kun ongitaan nopeasti liikkuvaa kalaa. Siis ajoahventa joka on filekokoa. Vapa on nopea, ja jos kalan perässä täytyy juosta, niin sellaisilla keloilla, jossa ei ole välityksiä on ahven parvi jo kaukana, kun tasurin saa ylös. Kehivapa on nopea ja sillä on nopea myös vaihtaa onkisyvyyttä. Kehivapa siis syvälle vedelle ja ajoahvenelle. Lisäksi sillä on mukava etsiä kalaa. Sitten kun isomukset ovat löytyneet ja niitä täytyy kyttäillä ja härnätä, niin silloin voi käyttää kelaonkia.

Toinen hyvä esimerkki löytyy keväiseltä harripilkiltä. Siellä olen onkinut jo vuosia kelaongella, sillä harri on harvoin yli 4m vedessä. Matalassa onkiessa kelaonki on hyvä ratkaisu.. Se antaa jarrullisena mahdollisuuden sen ison taimenen ensiryntäykseen . Samoin ahvenpilkillä matalassa hauen iskuun ja spurttiin. Harripilkillä olen käyttänyt pitkään Tiuran kolmosta tai vitosta. Teen uittosarjoja. Tunnen sen uinnin niin hyvin, että heti kun lätkän uinnissa tapahtuu muutos, siis harri ui ohi pystyn siihen reagoimaan. Jäykkä tunnokas vapa, ja tuttu uintinen lätkä mahdollistavat tämän. Kelaonki siis matalaan veteen ja isolle kalalle.

Jos tykkää pilkkiä morrilla, niin oma teoriani on sellainen, että kärjessä voi olla tärkinilmaisin. Sillä kun oppii uittamaan tuttua morria, niin sillä saa morrin uintiin liikettä, ja samalla tärppi on helppo havaita tärpinilmaismesta silmällä. Toinen vaihtoehto on, että morsionkuri tarkkailee siimaa, ja kun siimalenkki vavan kärjessä löystyy tai kiristyy niin se on merkki tärpistä. Hyviä konsteja molemmat. Mielestäni tässäkin on vavalla merkitystä. Morrivavan kärjen tulee olla jäntevä. Kun iso ahven tärppää ja tärpin ilmaisin taipuu ja kalamies vetää tasaisen vastaiskun, niin vavan täytyy jatkaa liikettä jouhevasti , mutta kuitenkin jäntevästi, niin että kala pysyy kiinni. Siiman jousto tekee vielä tästä liikkeestä tasaisemman.
Morrillakin voi saada isoa kalaa, kun vehkeet on kohillaan. Tästä hyvänä esimerkkinä vaimon saama 1010g Sukeltaja ahven viime kesältä. Täytyy kyllä kehua onkinaistakin. On onkinut morrilla useamman taimenenkin, eikä siima hirveän vahvaa ole.

Tulevaisuutta voisivat mielestäni olla erilaiset kombivavat. Niissä on kehimisongen haarukat ja tämän lisäksi kelakiinnike perhorullalle. Perhorulla pilkkimisessä kuvastaa hyvin sitä miten vaiheessa pilkkikelojen kehitys on. Juuri nyt on sellaista kehitystä tulossa, että OPM on tuonut maahan jalallisen perhorullan. Tässä on kädelle sija kelan juuressa. Tämä tuo tasapainoa onkeen. Tätä uutuutta odotan kovasti. Toinen uutuus on amerikoista tilaamani välityksellinen pilkkikela. Lähtee testiin varmaan Joulun aikoihin tuon OPM:n rullan kanssa.

Kaikista paras uutuus on mielestäni se, että Suomen nuoriso on ottanut omakseen tasurionginnan. He ovat ennakkoluulottomia ja valmiita hakemaan ja kokeilemaan uutta. Tulokset näkyvät hyvin monen onkurin recordi tilastoissa ja kasvojen ilmeissä.

[vesku87]

olisiko kellään siiman vahvuus suosituksia noihin sillin kaseihin? kohtuu syvässä tulee ongittua, yleensä 10m+ kuidusta en itse talvella tykkää, muttei sekään ole poissuljettua

[Braven]

Kirppu.

Veikkaanpa, että tämä ketju on suurin syy monen innostukseen.

Jokainen juniori, joka saadaan pleikkarin äärestä vesien äärelle on voitto itsessään!

Sinulle myös iso käsi kaikesta infosta ja välineiden rakentelusta.

[kitkaton]

olisiko kellään siiman vahvuus suosituksia noihin sillin kaseihin? kohtuu syvässä tulee ongittua, yleensä 10m+ kuidusta en itse talvella tykkää, muttei sekään ole poissuljettua

Minä käytän noissa 0,35 mm Trabukkoa .

[jallu44]

Eilen kävin pikaisesti veneellä testaamassa onko ne ahvenet siellä pilkkimiestä vartomassa. Pari puoli kilosta haksahti kevennettyyn ja muutenkin kaiussa näkyi yksittäisiä hyviä kaloja pohjassa, eli on. Nyt tarviisi enää kantta päälle mikä voisi olla ihan mahdollista tuossa parin viikon päästä.

[Prinssi]

olisiko kellään siiman vahvuus suosituksia noihin sillin kaseihin? kohtuu syvässä tulee ongittua, yleensä 10m+ kuidusta en itse talvella tykkää, muttei sekään ole poissuljettua

Minä käytän noissa 0,35 mm Trabukkoa .

Onkohan mulla ees monotapsitkaan noin vahvoja

Jallulle herkkua tulossa, vai vaihtaako paikkaa kelien pimetessä jääkannen takia

Huomen on tyytyminen rantajigaukseen

[kitkaton]

ei toi 0,35 vielä kovin järeetä oo , kun kalatkin saattaa olla puukolla perkattavi ja väliin joku taimenkin napsahtaa .

[jallu44]

Jallulle herkkua tulossa, vai vaihtaako paikkaa kelien pimetessä jääkannen takia

Siellä vuottavat, tuskin lähteevät mihinkään hötkyilemmään.

[pikee]

Minkäslaisia solmuja käytätte monofiili siimoissa tasureille? Itse käytän 5-8cm tasureita. Pääsiimana käytän 0.30 monoa, sen jälkeen tulee leikari, josta 50 cm tapsi flurocarbonia 0.40mm vahvuisena. Nyt kysyisinkin onko oikeat suhteet ja oikeat viritelmät? Ja minkäslaisella solmulla vedätte monofiilin leikariin ja carbonin tasuriin?

Toivottavasti saitte selvää selityksestäni Ps. Tasurointia aloittelemassa

[jehna95]

Minkäslaisia solmuja käytätte monofiili siimoissa tasureille? Itse käytän 5-8cm tasureita. Pääsiimana käytän 0.30 monoa, sen jälkeen tulee leikari, josta 50 cm tapsi flurocarbonia 0.40mm vahvuisena. Nyt kysyisinkin onko oikeat suhteet ja oikeat viritelmät? Ja minkäslaisella solmulla vedätte monofiilin leikariin ja carbonin tasuriin?

Toivottavasti saitte selvää selityksestäni Ps. Tasurointia aloittelemassa

Itse käytän myös 0.3 Trabuccoa tai Stroftia ton kokoluokan tasurille. Fluorocarbonia mulla on ainoostaan kuitusiiman jatkeena, siihen se tuntuu jotenkin luontevalta. Onhan toi pelkkä neonkeltainen fireline jotenkin raju jos siinä välissä ei oo mittään.

Omat tapsit normaalisti 30-40cm. Samalla kaavalla ku kesällä jigivehkeissä.

Mulla on aina ekana ennen tasuria lukkoleikari. Fluorotapsin yleensä oon liittänyt suoraan kuitusiimaan ilman mitään leikaria yms.

Unisolmu on aika kova juttu mihin tahansa tilanteeseen, kahden siiman liittämiseen teen sen tuplana.

[pahakuikka]

Unisolmua tulee itse käytettyä. Monot ja fluorot on samaa luokkaa kun sinulla, sillon kun käytän leikaria välissä. Viime talven lopuilla tuli ongittua ilman leikaria ja käytin pelkkää fluoroa, olikohan 0,45 vahvuus. Pelkällä fluorolla meinaan kauden avata, jahka joskus jäälle pääsee.

[oykka]

Itse kyllä käytän vajaan metrin pituista fluoroa, siinä on se hyvä että huomaa kun kala on tulossa luukulle ja osaa varoa. Ja leikari on omasta mielestä hyvä jossain välissä olla, itsellä se on tuossa fluroon liitoskohdassa.

[oykka]

Nyt alkaa pikkuhiljaa näyttää sääennuste siltä että tammikuun aikana saattas pilkillekkin päästä. Ehkä.

Mites muuten, parantaako vai pahentaako tuuli jään tuloa, siis sen jälkeen kun selät on jo ohuelti jäässä ettei aaltoa sentään. Kun ainakinhan se pakkasen purevuutta lisää reilusti.

[vonKALETON]

Oykalla hyvä kysymys. Itekki miettiny asiaa. Luulis ainaki alaselältä jäätyvän, jos omaan jäätymiseen vertaa .. No kun se tuuli haihduttaa lämpöö ihon pinnalta, niin luulis kyllä, ettei se samaan haihduttamiseen oikeen pysty jääkannen alla. Luulis ennemminkin, et haittaa, kun ohut jää aaltoilee tuulen sitä painaessa.

[Sostakovits da Silva]

Vaikka tuuli haihduttaa lämpöä ja nopeuttaa jäätymistä, niin mielestäni kovahko tuuli heikentää oleellisesti jääkannen muodostumista. Tuuli voi ahtauttaa jäitä, ahtojäiden väliin voi tulla ikään kuin" taskuja/välikköjä", näyttää "mosaiikkikuviolta" jossa jääkansi voi olla heikompaa. Vähän niin kuin ensijäillä pitää varoa railojen ristetyskohtia. Myrskytuulet voivat rikkoa muodostunutta jäätä ensijäillä isolta alalta. Retkiluistelijan suurimmat vaarat ovat ns. tuuliavannot ovat suuria vaaran kohtia, koskee myös pilkkijöitä. Tuuliavannoissa voi olla ohut jääkansi päällänsä ja ne voi näyttää hyvältä jäältä kaukaa katsottuna, kun luistelee tai kävelee tämmöiseen tuuliavantoon, niin sitten voi käydä kylmät. Kun sitten on tullut jo "tukeva" jääkansi esim. 5-10 cm, niin tuulet nopeuttaa jään muodostumista, kylmettää jään pintaa entisestään.
http://www.skrinnari.fi/skridskonet/art ... elID=16167

[vonKALETON]

Sostan linkistä löyty hyvä kohta: Luistelijan siis kannattaa tarkistaa pilkkirei'istä, et onko järvellä tarpeeks jäätä.

[Sostakovits da Silva]

Päättälemmä tästä, että yleensä pilkkiukot/akat tulee yleensä retkiluistelijoita aikaisemmin jäälle.

[Jou40]

Päättälemmä tästä, että yleensä pilkkiukot/akat tulee yleensä retkiluistelijoita aikaisemmin jäälle.

Eikös se wanha totuus ole, ettei jäät kanna tavan tallaajaa, mutta pilkkihenkilön kyllä!!

-jouni

[MrQuis]

OT: Eiks se tosiaan jotenkin näin mene: "5 cm jää kantaa ihmisen mutta 2 cm jää pilkkijän"

[Prinssi]

Juuri näin.
Saa vaa vaihtaa reikää vauhilla ettei saapasvarret haukkaa ku jää männöö notkolleen.
No nykyjään jo "liian" arka ja jossain vaiheessa se suojelusenkelikin on lomalla..

[espi]

Omakokemus viime talvilta on, että nuo retkiluistelijat on ensin meren jäällä, mutta sitten hiukan ulompana tulevat kyselemään pilkkijöiltä että onko siellä tarpeeksi jäätä...

Viime talvena kertaalleen hiihtäjä kertoi, että oli hän tossa jo viikon verran vedellyt menemään jäällä, alkuunsa märkäpuku päällä...