Tuleva kalastusasetus

[vlasek]

Mua kyllä hieman huolestuttaa PJH sun tajunnan tilan taso, sillä tuossahan kirjoitetaan ihan silkkaa asiaa viitaten aineistoon, mitä tähän topikkiin on kertynyt.

[Supilakki]

Oletteko muuten miettinyt asiaa, kuinka paljon auttaisi järvilohi/taimen kantoihin jos kaikkilta koski/virta-alueilta kiellettäisiin kaikenlainen kalastus?

Käsittääkseni ainakin täällä Keski-Suomessa on erittäin hyvässä kunnossa eräs "melkein" täyskielto paikka, johon vain tietyt herrat pääsevät kalastelemaan. Tuo kieltokin voitaisiin toteuttaa niin, että vain isot johtajat ja suuren rahan miehet saisivat kalastaa koski/virtapaikkoja. Tämä auttaisi myös kansantaloudellisesti, sillä olisi sitten päämäärää niillä jotka oikeasti haluaisivat noissa kalastaa ja nostaisi motivaatiota työntekoon. Eli jos kalastusta ruvettaisiin toteuttamaan täysin keppi-porkkana periaatteella ? . Myöskin kiintiöitä voitaisiin miettiä tulojen mukaan asetettavaksi?

[Kuulapää]

Pitäisi vaan saada ne syönnösalueen tapporajoituksetkin kuntoon. Monella koskella ja virtapätkällä taimenen asema on hyvin suojeltu, mutta selälle kun kala lähtee niin vastassa on saman tien verkkojatat ja muut vastaavat. Toki, vastuullisuutta sinne virtavesien kalastamiseen tarvitaan vielä paljon lisää, mutta suurempi huomio IMHO tulisi kohdistaa sinne järvialueilla tapahtuvaan verotukseen.

[vlasek]

Oletteko muuten miettinyt asiaa, kuinka paljon auttaisi järvilohi/taimen kantoihin jos kaikkilta koski/virta-alueilta kiellettäisiin kaikenlainen kalastus?

Käsittääkseni ainakin täällä Keski-Suomessa on erittäin hyvässä kunnossa eräs "melkein" täyskielto paikka, johon vain tietyt herrat pääsevät kalastelemaan. Tuo kieltokin voitaisiin toteuttaa niin, että vain isot johtajat ja suuren rahan miehet saisivat kalastaa koski/virtapaikkoja. Tämä auttaisi myös kansantaloudellisesti, sillä olisi sitten päämäärää niillä jotka oikeasti haluaisivat noissa kalastaa ja nostaisi motivaatiota työntekoon. Eli jos kalastusta ruvettaisiin toteuttamaan täysin keppi-porkkana periaatteella ? . Myöskin kiintiöitä voitaisiin miettiä tulojen mukaan asetettavaksi?

Olen ja päätynyt aikalailla samaan, mitä kuulapää. Monilla koskillahan tilanne on ihan ok ja sitä poikastuotantoakin. Valitettavasti lähtevät kutukalat ei vaan pääse sieltä järveltä takaisin kutemaan syystä, tai tosesta. No syykin kyllä tiedetään, mutta ei siitä sen enempää.

Mitä isoon rahaan tulee, niin en mä kyllä koe, että noi eliittipaikat ois multa pois, vaikka varaa kalastaa niissä ei todellakana ole. Jos ihan älytön hinku iskis, ni sitte aletaan säästämää. Kaikkea ei voi saada, eikä pidäkkään. Ne kuitenkin hyvällä tuurilla työllistävät ja niiden ansiosta taimenella menee paremmin. Aatteleppa jos niistä tehtäis koko kansan kirjolohi, tai evätön scania taimen sirkuspaikkoja. HYI SAATANA. YÖKS!

Kiintiö ja tulo en ehkä täysin ymmärrä, koska aika useinhan se menee niin, että ne ketä maksaa kalastuksesta eniten, vapauttaa saaliin. Vaikka nyt esimkerkkeinä Islanti, Venäjän lohikohteet, Kanada ja Argentiinan taimen.

[Kuulapää]

Jos jotain pitäisi ihan oikeasti muuttaa koskipaikoissa, niin entistä suurempi huomio tulisi kohdentaa veden lämpöön. Jos miettii viime kesän huippulämpöjä virtapaikoissa, niin kosket pitäisi mielestäni laittaa ihan täysin yksiselitteisesti kiinni. Terminaalilämmöt taimenelle + jonkun innokkaan taimenmiehen CR = täysin samaa paskaa kuin "siikaverkkojen" pitäminen taimenpaikoilla, vähän eri paketissa vaan. Pari pätkää tämän sulkemisen viime kesänä tekikin, hemmetin iso käsi heille, mutta paljon ois hommassa petrattavaa, etenkin Metsähallituksella. Toki, harrastajien vastuullisuuttahan tämä myös paljon kysyy. Itekin pysyin heinäkuun helteillä poissa Ruunaalta taimenia ja harreja kiusaamasta, ja keskityin kuhan ja ahvenen jigittämiseen. Kyllä Suomesta kalaa löytyy sen verran, että sitä voi vastuullisesti pyytää ympäri vuoden.

[tapio300]

Missä kohdassa minä kirjoitin että Puolalaiset otti liikaa kaloja? Eihä tuo määrä ole paljon 3 mieheen. Vaikka olisi ollut voimassa tuommoinen kolmen kalan säätökin, niin olisivathan he saaneet ottaa viikon aikana luvallisestikin 63 kalaa. Täällä on kuitenkin kuhan alamitta 40 cm ja eikös se uudessa asetusesityksessä ollut nostettu 45 senttiin?
Mutta miksi tämmöisiä alamittoja kaloille siis yleensä laitetaan, jos teidän mielestä on hyväksyttävää alamittaisten kalojen ottaminen Vai onko se niin että kun saadaan ulkomailta joku tänne kalastamaan, niin hänhän voi tehdä mitä tahansa?
No jokaisella on oikeus mielipiteeseen, minun mielestä. Teidän mielestä ei. Jos joku rohkenee olla eri mieltä asoista, niin alkaa armoton vittuilu. Ja aletaan vääristelemään kirjoituksia. Asiallinen keskustelu jää vähemmälle. Tietysti kirjoittaja voi syyttää vain itseään, jos ei osaa kirjoittaa niin selkosuomea, että kaikki ymmärtää, mitä haluaa sanoa.
Mutta sinäkin kun tykkäät näistä hymiöistä, niin tässä on sinullekin
Jos keksit jotain asiallista, niin jatketaan keskustelua.

Kyllä se ihan mahdollista on, etten vain ymmärtänyt kirjoittamaasi. Ilmeisesti kirjoitat pahuksen huonosti, koska kukaan muukaan ei ole ymmärtänyt logiikkaasi.

Pikepetterin kanssa jälleen samoilla linjoilla.

PJH ilmeisesti yritit "nolata" kyseisen YV:n laittajaa, mutta siinä taidettiin vain kertoa puhtaasti totuus.

En puolusta alamittojen ottajia ja taatusti otan videolle, jos moiseen törmään.

[Supilakki]

Kiintiö ja tulo en ehkä täysin ymmärrä, koska aika useinhan se menee niin, että ne ketä maksaa kalastuksesta eniten, vapauttaa saaliin. Vaikka nyt esimkerkkeinä Islanti, Venäjän lohikohteet, Kanada ja Argentiinan taimen.

Joo, tuo koskien täysrauhoitus oli vähän sellainen heitto ja sitominen tulotasoon, jota en itsekkään kannata . Kokeilin vaan sohaista, että millaisia mielipiteitä tulee vastaan ja puolesta.

Jos jotain pitäisi ihan oikeasti muuttaa koskipaikoissa, niin entistä suurempi huomio tulisi kohdentaa veden lämpöön. Jos miettii viime kesän huippulämpöjä virtapaikoissa, niin kosket pitäisi mielestäni laittaa ihan täysin yksiselitteisesti kiinni. Terminaalilämmöt taimenelle + jonkun innokkaan taimenmiehen CR = täysin samaa paskaa kuin "siikaverkkojen" pitäminen taimenpaikoilla, vähän eri paketissa vaan.

Tätä ei ole tullutkaan itse ajateltua ja varmasti totta. Onko noista eri kalojen vapautuksesta/lämpötilasta jotain ihan tutkimustakin ? Tuli samalla myös mieleen, kun olen kuullut että syvältä kalastaessa joidenkin kalojen uimarakot menevät toimimattomiksi, niin onko se ihan huhu puhetta, vai pohjautuuko johonkin faktaan ? Eli jos syvältä kalastettu kuha, niin se ei jatkaisi enään hengissä vapautuksen jälkeen ?

[Kuulapää]

On olemassa ihan oikeaa tutkimustietoa. Jos en olisi ihan just nyt herännyt, niin lähtisin etsimään asiaa, mutta toivottavasti miehen sana riittää tässä vaiheessa. Se kun jokivesien lämpötila nousee +20 lämpöihin, niin taimenen väsyttäminen käy sille kalalle helposti kohtalokkaaksi - väsyttää sen kalan miten nopeasti tahansa. Taimenellekin tulee melkoiset maitohapot koneeseen, kun se laittaa siiman jatkeena hanttiin, ja mitä lämpimämpi vesi on, niin sen heikommin se siitä lähtee kuntoutumaan. Riittävän lämpimässä vedessä ei tarvita siis edes mitään väsyttämishommia, kun ne kalat voi luontojaan jo todella kehnosti. Siihen ei silloin kaivata enää perhon heittäjää eikä vaapun soutajaa niitä valmiiksi heikossa jamassa olevia taimenia ahdistelemaan. Siinä mielessä nämä muutamat todelliset hellekesät on ollut todella pahoja, kun monessa paikkaa virtaumat laskevat ja sekin vähän vesi muuttuu ihan keitetyksi.

[Taisto Holla]

Eilisessä Keskisuomalaisessa kerrottiin seuraavasta EU määräyksestä "Pyyntitapa kerrottava kalatiskillä", en onnistunut löytämään uutista, oli kait vain paperiversiossa. Siinä sitä joutuu uistelijakin sitten kertomaan saiko kuhan rapalalla vaiko kuusamon räsäsellä...harmin paikka.

[vlasek]

On olemassa ihan oikeaa tutkimustietoa. Jos en olisi ihan just nyt herännyt, niin lähtisin etsimään asiaa, mutta toivottavasti miehen sana riittää tässä vaiheessa. Se kun jokivesien lämpötila nousee +20 lämpöihin, niin taimenen väsyttäminen käy sille kalalle helposti kohtalokkaaksi - väsyttää sen kalan miten nopeasti tahansa. Taimenellekin tulee melkoiset maitohapot koneeseen, kun se laittaa siiman jatkeena hanttiin, ja mitä lämpimämpi vesi on, niin sen heikommin se siitä lähtee kuntoutumaan. Riittävän lämpimässä vedessä ei tarvita siis edes mitään väsyttämishommia, kun ne kalat voi luontojaan jo todella kehnosti. Siihen ei silloin kaivata enää perhon heittäjää eikä vaapun soutajaa niitä valmiiksi heikossa jamassa olevia taimenia ahdistelemaan. Siinä mielessä nämä muutamat todelliset hellekesät on ollut todella pahoja, kun monessa paikkaa virtaumat laskevat ja sekin vähän vesi muuttuu ihan keitetyksi.

Viime kesänä noita lämpöön menehtyneitä taimenia löyty eri puolilta suomea, jopa melko pohjoisesta. Aika harvassa vielä toistaiseks ne koskikohteet, joissa laitetaan pillit pussiin, ku lämmöt menee reilusti yli 20. Toisaalta samat maitohapot ne on selkävesillä, jos vaikka se alamittainen järväri tarraa.

C&R ei ainakaan toimi, jos kala on maitohapoilla. Lämmin vesi ei toisaalta myöskään paranna kalan makua. Ehkä parempi olla kalastamati, tai kalastaa jotain muuta.

[pike]

Toisaalta samat maitohapot ne on selkävesillä, jos vaikka se alamittainen järväri tarraa.

Harvemmin järvärit ovat kalvossa jos pintalämpötilat nousee korkeiksi. Järvistä löytyy syvemmältä kylmempää vettä ja kalat kuitenkin aina pyrkii elämään optimilämpöisessä vedessä jos sitä on tarjolla. Toki monesti kesällä aamuhämärässä isommat järvärit nousevat pintaan ruokailemaan muikkuparviin.

Myös ne vapautetut kalat pääsevät järvellä takaisin kylmään veteen vrt. koskikohteet, jossa koko kosken vesi on saman lämpöistä.

[isoveli]

Eilisessä Keskisuomalaisessa kerrottiin seuraavasta EU määräyksestä "Pyyntitapa kerrottava kalatiskillä", en onnistunut löytämään uutista, oli kait vain paperiversiossa. Siinä sitä joutuu uistelijakin sitten kertomaan saiko kuhan rapalalla vaiko kuusamon räsäsellä...harmin paikka.

KSML 7.2.2015:
"Asetuksen mukaan eriteltäviä pyydystyyppejä ovat nuotat, troolit, verkot, saartopyydykset ja nostoverkot, koukut ja siimat, laahusteet sekä merrat ja sulkupyydykset, joihin ilmeisesti katiskat luokitellaan."

Eipä uutisessa tai asetuksessa eritelty rapaloita räsäsistä.

[vlasek]

Toisaalta samat maitohapot ne on selkävesillä, jos vaikka se alamittainen järväri tarraa.

Harvemmin järvärit ovat kalvossa jos pintalämpötilat nousee korkeiksi. Järvistä löytyy syvemmältä kylmempää vettä ja kalat kuitenkin aina pyrkii elämään optimilämpöisessä vedessä jos sitä on tarjolla. Toki monesti kesällä aamuhämärässä isommat järvärit nousevat pintaan ruokailemaan muikkuparviin.

Myös ne vapautetut kalat pääsevät järvellä takaisin kylmään veteen vrt. koskikohteet, jossa koko kosken vesi on saman lämpöistä.

Toisaalta syvältä nopeesti pintaan voipi olla kalalle yhtä fataalia. Jo sieltä 6-8 metristä alkaen. Ehkä tietyissä olosuhteissa on hyvä olla kalastamatta, tai kalastaa jotain ihan muuta.

[Kuulapää]

Eihän siinä järjellisesti miettien ole mitään muuta vaihtoehtoa kuin se, että vaihtaa lajia ja paikkaa kokonaan. Mieluummin helteiden aikaan järveltä ahventa ja kuhaa jigillä ruokapöytään kuin henkitoreisiin meneviä alamittataimenia omaksi henkisesti riemuksi virtavesistä. Näin olen ainakin asian itelleni selittänyt.

[Taisto Holla]

Eilisessä Keskisuomalaisessa kerrottiin seuraavasta EU määräyksestä "Pyyntitapa kerrottava kalatiskillä", en onnistunut löytämään uutista, oli kait vain paperiversiossa. Siinä sitä joutuu uistelijakin sitten kertomaan saiko kuhan rapalalla vaiko kuusamon räsäsellä...harmin paikka.

KSML 7.2.2015:
"Asetuksen mukaan eriteltäviä pyydystyyppejä ovat nuotat, troolit, verkot, saartopyydykset ja nostoverkot, koukut ja siimat, laahusteet sekä merrat ja sulkupyydykset, joihin ilmeisesti katiskat luokitellaan."

Eipä uutisessa tai asetuksessa eritelty rapaloita räsäsistä.

...koukut ja siimat...kylläkin.

[Dunnock]

Eilisessä Keskisuomalaisessa kerrottiin seuraavasta EU määräyksestä "Pyyntitapa kerrottava kalatiskillä", en onnistunut löytämään uutista, oli kait vain paperiversiossa. Siinä sitä joutuu uistelijakin sitten kertomaan saiko kuhan rapalalla vaiko kuusamon räsäsellä...harmin paikka.

KSML 7.2.2015:
"Asetuksen mukaan eriteltäviä pyydystyyppejä ovat nuotat, troolit, verkot, saartopyydykset ja nostoverkot, koukut ja siimat, laahusteet sekä merrat ja sulkupyydykset, joihin ilmeisesti katiskat luokitellaan."

Eipä uutisessa tai asetuksessa eritelty rapaloita räsäsistä.

...koukut ja siimat...kylläkin.

Niin, no tuossa kirjoitettiin, kuinka kaupan kalatiskien pitää ilmoittaa millä pyyntitavalla luonnon kalat on pyydystetty (ammattikalastajien toimesta). Eipä tuo tainne liiemmin uistelijoita koskea.

[Salmo.]

Gööglätkää,,,, gööglel esim...
EU kala pyynti ilmoitettava.
Ilmeisesti, tuohon pyyntiin liittyvää tietoo löytyy

[Dunnock]

http://www.rktl.fi/www/uploads/pdf/uude ... ohjaus.pdf

Tuosta Piken linkkaamasta tutkimuksesta kun katsoo sivun 33. / kuvan 24, niin voi kukin miettiä haluaisiko kalastaa kuhaa suomalaisilla vai ruotsalaisilla järvillä (tai mm. suomalaisittain tai ruotsalaisittain säädellyillä).

[vlasek]

Ois eri jees, jos nimimerkki PJH lukis tuon kokonaisuudessaan ajatuksella. Nimenomaan ajatuksella.

[Kuulapää]

"Varsin todennäköisesti myös kalastuskulttuurien ja -säädösten erot Ruotsin ja Suomen välillä
vaikuttavat havaittuihin eroihin koekalastussaaliissa. Ruotsissa verkkojen käyttö vapaa-ajan kalastuksessa on huomattavasti vähäisempää kuin Suomessa. Ruotsissa kuhan alamitta on yleisesti 40 cm tai suurempi, ja vapaa-ajan kalastuksen päiväkohtainen saalis voi olla rajattu (esim. 3 kuhaa/kalastaja päivässä). Kalastusluvat kullekin järvelle (lukuun ottamatta viittä suurinta järveä) on hankittava erikseen (ei läänikohtaista lupaa) ja kutakin järveä koskevat omat pyyntirajoitukset. Salakalastusta valvotaan ja siitä saa kovan rangaistuksen. Edellä mainitut kalastusrajoitukset todennäköisesti selittävät suurikokoisen kuhan huomattavasti suurempaa määrää Ruotsin aineistossa."

Yksi iso osa ongelmaa pähkinänkuoressa.

[vlasek]

Ehkä silmiinpistävää oli myös tuo, että pienten(alle 40 cm) ns mittakuhilaiden kuhilaiden määrä Suomen koejärvissä oli jopa Ruotsia runsaslukuisempia, mutta ku ruvetaan puhumaan kaliiberista, tapahtu aikamoinen hups. Lainaan:

"Sen sijaan
kokoluokassa 40,0-49,9 cm Ruotsin keskimääräinen yksikkösaalis oli lähes kaksinkertainen Suomeen
verrattuna (P=0,002) ja kokoluokassa 50,0-59,9 cm lähes nelinkertainen (P=0,001). Suurimpien kuhien
(≥60 cm) kohdalla Suomen järvien määrä oli liian pieni (2 kpl) vertailuun, mutta Ruotsin vähäisemmästä
järviaineistosta löytyi 17 järveä, jossa saaliiksi oli saatu ≥60 cm kuhia. Suomen aineiston
suurin kuha oli 70 cm (1 kpl). Ruotsin aineistossa ≥70 cm kuhia (suurin kuha 87 cm) saatiin yhteensä
14 yksilöä kahdeksalta järveltä"


Jos tuo ja niin kuin oletettua on, sama kaava pätee haukeen, on SILMITTÖMÄN TYPERÄÄ sekä lyhytnäköistä "tasapainoittaa" haukikantaa poistamalla suuria yksilöitä.

[Kuulapää]

Aye. Ruotsissa vedet on lämpimämpiä ja siten edullisempia kuhille, mutta meillä taisi olla enemmän sopivaa ravintoa niille tarjolla, joten tilanne 1-1 sen puolesta. Suomalainen vaan nyt tykkää noista kalojen penikoiden pamputtamisesta, ei siitä pääse mihinkään. Potentiaali on melkoisen yhtäläinen mutta hyödyntämisen keinot vaan "aavistuksen" erilaiset.

[P.J.H]

Ois eri jees, jos nimimerkki PJH lukis tuon kokonaisuudessaan ajatuksella. Nimenomaan ajatuksella.

Kalastuksen ohjausta suunniteltaessa on syytä muistaa, että mikäli kalastus ei uhkaa kalakantaa tai vaaranna sen tuottoa, ei sitä pidä tarpeettomasti rajoittaa.

Kuhan kalastuksen oikeat ohjauspäätökset
tarvitsevatkin perustakseen kunnon tiedot vesistön
kuhakannasta. Kuhien kasvunopeus, sukukypsyyskoko ja ikä, suhteellinen runsaus verrattuna saaliskaloihin sekä kalastus ja saaliit olisi hyvä tuntea, jotta päätökset osuisivat oikeaan. Säätelypäätösten vaikutuksia on myös seurattava ja arvioitava tilanne uudelleen joidenkin vuosien kuluttua.
Kalastusalue voi tehdä tärkeimmät kuhan kalastuksen ohjauspäätökset viiden vuoden määräajaksi. Jotta päätökset saataisiin tehdyksi ja kaikki kalastajaryhmät niihin sitoutumaan, on päätösten
perustana hyvä olla riittävät tiedot ja kunnon suunnitelma vaikutusten seurannasta.

Tätähän minä olen yrittänyt tuoda esille koko ajan, että samat säännöt ja rajoitukset kaikkiin Suomen vesistöihin, ei ole oikea ratkaisu. RKTL n tutkijat näyttää olevan samaa mieltä.
Ja montako kertaa olen kysynyt, että mitä järkeä on tehdä rajoituksia järvissä, joissa kalastus ei vaaranna kalakantaa

[jester burk 2]

Tuo on samanlaista höpöjuttua kuin se että "metsään jäävät luonnonmarjat menevät hukkaan jos niitä ei poimita". Ei todellakaan ole pakko pyytää hullunkiilto silmissä vaikka kalaa olisi kuinka paljon.

[vlasek]

Kuha tuskin kuolee sukupuuttoon. Ei edes rannikolla. Päinvastoin. Sitä pientä kuhaa on paikoin jopa riesaksi. Kysymys on siitä, minkä kokoista kalaa ja missä määrin järvessä halutaan olevan. Myös, mistä vinkkelistä asiaa katsoon. Imo lamasuomelle ei tekis pahaa, että kiinnostus Suomea kohtaan kasvaisi esimerkiksi kalastusmatkailun kautta. Se kun parhaimmillaan voisi edesauttaa myös suomalaisten kalastusvälineiden tunnettavuutta. Mun mielestä on sangen kurjaa lukea, että eräs kotimainen merkki käyttää asiakkaitaan muissa pohjoismaissa kalassa, koska eivät halua tuottaa pettymystä. Kaikki vaikuttaa kaikkeen on vanha viisaus...... Kalastusmatkailu vaatii sitä, että sitä isoa kalaa on. Sen ison kalan olemassaololla on myös vesistön kannalta oleellinen merkitys ihan vaikak tuoton ja tasapainon kautta.

Tuommoinen vesistökohtainen ois auttamatta ylivoimainen ratkaisu, mutta se vaatis aika raffit resurssit. Eri asia on helpommin kontrolloitavissa olevat jokikohteet. Sitäpaitsi, jos tarkastellaan taimenta. Esim. Päijänteellä on kunnostettu paikkoja isosti. Osakaskunnat haluaa silti paikoin jatkaa perinteistä tankkiautopolitiikkaa. Herää kysymys, että minkälainen käsitys näillä osakaskunnilla on vesibiologiasta ja osaavatko aina edes ihan aidosti ajatella parasta. Ihan vaikka siitä taloudellisesta vinkkelistä?