Kirjautuminen

Viikko lohen lumoissa

Käyttäjän arvio:  / 0
HuonoinParas 
Share
Perinteitä noudattaen oli vuoden Tornionjoen veneristeily varattu jo edellisenä kesänä. Ainoa konsti saada majoitus… Ajankohta on yleensä mennyt pieleen tai vähemmän pieleen. Porukkaan kuuluu perinteisesti 4 ukkoa: Minä, Pauli, Ilari ja Timppa. Tähän porukkaan mahtuu enemmän tai vähemmän kokeneita lohen kalastajia, mutta kaikilla sama polte oli ollut sydämessä jo talvesta asti.
tornio-2008-015ˍpieni.jpg
.
Keväällä alkoi kuulua hurjia uutisia Ahvenanmaan uistelijoilta, kalaa on liikkeellä todella rumasti! Yhtään ei odottelun tuskaa helpottanut ne muutamat kaveriporukat, jotka jo touko-kesäkuun vaihteessa kävivät matkakoskella soutelemassa. Lohta joka veneeseen…
Pari viimeistä viikkoa ennen lähtöä meni saalistilastoja netistä vahtiessa. Työt maistui todella heikosti, ihme ettei tullut sanomista. Ja tosiaan, käsillä oli selkeästi yksi parhaita lohivuosia ikinä. Viimeisestä viikosta ei juuri ole muistikuvia, osittain juhannus saattaisi vaikuttaa asiaan? Se tuli vietettyä perheen kanssa mökillä, joten tolkuton läträäminen onneksi jäi väliin. Mökiltä saatu tuplatärppi ei tuntunut kuin hienolta, normaalisti 5+ ja 6,5 kg haukia olisi juhlistettu ankarasti. Nyt homma latistui tunti kalojen vapautuksen jälkeen. Ja ajatukset siirtyivät taas pohjoiseen…

23.6. Maanantai

Päivä varattu pakkaamiselle. Tolkutonta pyörimistä kotona, illalla viisinkertainen tarkistus ettei mitään vaan unohdu. Puheluita tuli kai jokunen soiteltua joella jo oleskeleville kavereille. Tänä vuonna ei voinut harrastaa normaalia, huoletonta auton täyttöä, vaan Ouluun asti oli tarkoitus matkustaa lentävällä kalakukolla, elikkäs junalla. Syynä venekaverin poistuminen kuvioista kesken reissun, bestmanin hommat kuulemma ohittaa lohenkalastuksen. Outoa… Sakkeus alkoi ahdistelemaan myöskin, oli kovasti kiinnostunut touhusta. Muutama yv vaihtui, ja näytti siltä että perjantaina poistuvan Paulin korvaisikin Sakkeus. Olihan minulla veneessä tilaa perjantai-aamusta alkaen, ja soutelu on muutenkin hauskempaa kaksin.
Saalistilastot lyö bensaa liekkeihin, kalaa tulee joka veneeseen! Paikalla olleet kaverit kai vaihtoi jossain välissä nimeksi puhelimeen ”älä vastaa”, sen verran monta kertaa taisin niitäkin riivata. Kalaa tuntui olevan joessa todella paksusti. Reissurapsoissa sama kuvio toistui, jalkaluokan kalaa on liikkeellä niin paksusti, ettei sekaan tahdo sopia.
Illalla oli jo pakko lompsia paikalliseen tasoittamaan hermoja, koneelta ei löytynyt mitään uutta vaikka parin minuutin välein tarkistin? Ilmassa oli suuren urheilujuhlan tuntua…

24.6. Tiistai

Hyvin pyörityn, huonosti nukutun yön jälkeen oli hyvä kääntää auton nokka kohti juna-asemaa, ja oulun junaa. Mukana ei ollut kuin isohko rinkka, 4 vapaa, viehelaukullinen vaappuja, kannettava ja muovikassillinen vapatelineitä. Kamat nurkkaan, jossa lojuikin jo jotain magnum-kitaroita aimo nivaska. Hiukan ihmetytti, 2 metriä korkea kitaralaukku jopa hymyilytti. Muut matkustajat osasivat täsmentää, että oulussa oli joku orkesteri-tapaaminen. Kitaratkin oli kai selloja tai jotain? Tunti-pari töitä koneella ja ravintolavaunuun ottamaan huurteinen tai kaksi. Parin jälkeen olikin hyvä käydä omalla paikalla raivaamassa tilaa, eli pakkaamassa kompuutteri pois. Loppumatka menikin kalajuttuja jonkun toisen lohimiehen kanssa kertoessa. Kyllähän taas suomut lenteli… Oulussa parit hurjat jutut joillekin jenkkituristeille, ja Paulin kurvatessa aseman pihaan, pikainen auton täyttö. Kebabin kautta tien päälle. Perillä oltiin n. 20:30. Pyynnöstä oli henkilökunta jättänyt saunan päälle, joten löylyihin ja huurteiset kourassa katselemaan jokea. Kummasti hiljensi miehet, kun hiljaisessa lapin illassa katselee 1600m3/s virtaavaa jokea. Veden korkeus +180cm ja nousee. Kuvioita hierottiin aamuneljään…

25.6. Keskiviikko

Tänään se alkaa!!! Illalla klo 19 loppuu rauhoitus, vuoden odotus on taas lähes takana! Pitkästä yöstä johtuen päivä sisälsi rauhallista kamojen kasailua ja vaappujen uittoa. Aina välillä sataa, ja vesi nousee koko ajan. +200cm aloitukseen ei lupaa hyvää. Normaalisti tähän aikaan on vesi ollut +-100cm, joten joki on entistäkin isompi.
Ilari ja Timppa painuivat jo ennen neljää lähtöpaikalle nro 2 istumaan, me odotettiin että sade hiukan rauhoittui. Oltiin kai odottamassa lähdössä mekin jo puoli kuusi. Timppa ja Ilari raportoivat suvannon läpi menneestä, puoli kilometriä pitkästä parvesta. Satoja pintoja puoleen tuntiin… Bensaa liekkeihin… Juuri ennen aloitusta alkoi pinnassa taas lotista, lyhyessä ajassa näin enemmän pintoja kuin neljällä aiemmalla reissulla yhteensä. Nitroa liekkeihin…
Viimein löi kello 19:00, Ilari ja Timppa luonnollisesti ekana laskemaan. Vaaput vedossa varmaan viittä minuuttia yli, kala kiinni 19:13! Seuraava… Joku yksinäinen soutaja oli ehtinyt meidän porukoiden väliin, ehti reppana 5 minuuttia soutamaan kun räikkä huusi. Kädet täristen törkättiin vene veteen… Vaaput vetoon ja samalla ehti katsella kun alapuolella kaksi venettä väsyttää kalaa. Jotenkin paloi verkkokalvoille tuo kuva, mutta sateen vuoksi ei muistikortille. Oli kyllä muutakin mielessä kuin kuvaaminen, paitsi pönökuvien. Siinä sitten laskettiin kotvanen, pitkän tauon jälkeen vene oli hiukan outo käsitellä. Virrasta johtuen jopa raskas. Kaveri tokaisi jossain vaiheessa että yläpuolellakin jo väsytellään kalaa. Mikäs piru meissä on vialla? Soutu jatkuu tuttuja reittejä seuraillen, veden korkeus vaan ei helpottanut paikkojen lukemista yhtään. Ja taas yläpuolella seistään… Mora lähestyy, eikä nykyn nykyä, nyt on kortto niskassa! Lasku lusittiin loppuun, ei niin mitään. Uskomaton tuuri! Rannassa kuultiin että 6:sta ensimmäisestä veneestä 5 oli saanut kalan. Ja me, me soudettiin siinä välissä. Takaisin lähtöpaikalle ja olut kitusiin. Timpalla ja Ilarilla tokalla laskulla 2 tärppiä… Oli se näköjään rauhoittunut, ei ihan koko ajan ollut enää kalaa kiinni. Muutama lasku lisää ja neljän jälkeen kämpille nukkumaan. Ei pure meille, ei. Porukkaa aivan tolkuttomasti. Vesi nousee…

26.6. Torstai

Sadetta luvassa. Päivällä pari tyhjää laskua ennen ruokaa, jonka aikana alkoikin satelemaan. Onpahan ollut koko ajan samanlainen ilma, ettei tarvitse vaappujen väriä jatkuvasti vaihdella. Nooh, joka laskulle ainakin pari uutta väriä… Roskaa joessa niin paljon, että vaaput saa tarkastaa 5 minuutin välein. Onpahan vapamiehellä hommaa.
Sateen alettua alkoi myös tuuli. Suoraan pohjoisesta, +10m/s. Illalla laskettiin pari kertaa, mutta ei kala syönyt. Ja vapamies jäätyi tönköksi 15 minuutin jälkeen, lämpötilahan oli +6. Sadepukuunkin oli ilmestynyt reikä hanurin kohdalle, jonka helposti huomasi kuppipenkissä soutaessa. Ilta meni tulilla, kuten monella muullakin. Eli meininki oli sen mukaista, laulu raikasi ja suomut pölisi. Oli kyllä hirvein keli missä olen lapissa ollut. Tulillakin oli kylmä. Kalaa ei taidettu juuri enää illalla saada.

27.6. Perjantai

Edellisen yön hiukan venähdettyä olisi nukuttanut aamulla, mutta piti lähteä hakemaan uusi vapamies Pellosta. Vanhan version hyvästely ja ensi vuosi onkin jo sovittu. Taiteellinen vartti myöhässä saavuimme Peten kanssa Pelloon, jossa Sakkeus jo S-marketin pihalla odottelikin. Hiukan oli matkaväsymystä, oli kai tunnin nukkunut. Kauppareissu (lisää makkaraa ja kaljaa), ja auton keula takaisin kohti Lappeaa. Pihaan saavuttuamme kävi ilmi että eräs puoli-ammattilainen oli aamulla kipaissut joelta 14kg kalan. Sakkeuksen kamoja kannettiin kämppään, ja Timppa jo soitteli sinkkuna soudetusta kalasta, oli taas hurja uurastus tuottanut tulosta. Myös muita tapahtumia raportoitiin, perkuupaikalla näkyi olevan myös säpinää. Alun perin piti Sakkeuksen kanssa käydä hetki levolla, mutta nyt tuntui otukset purevan, joten joki kutsuu! Vesi vaan nousee, +240cm.
Nopea kertaus hommista uudelle vapamiehelle rannassa, ajo oottopaikalle ja siellä taas kuviot läpi. Helppohan näitä on kokeneelle kalamiehelle kertoa, kaikki menee kerralla perille. Pian jo meidän vuoro tulikin, ei kun vene vesille ja siimat ulos. Vapojen järjestystä siinä käytiin läpi vielä hetki, sama homma jatkui lähes läpi reissun. Parit swingit alkupään kivien ympäristössä, ja n.10 minuutin soudun jälkeen vapa nyökkää terävästi pari kertaa. Nopeat vastavedot airoilla, ja kala kiinni! Muutaman metrin ryntäys ja hyppy päälle, laji on ainakin oikea! Kala raapaisi 20-30 metriä piuhaa pihalle, jonka aikana saatiin tyhjät ylös. Kohtuullisen säyseästi otus veneen lähelle, jossa hetki pyörimistä. Sitten kala veneen viereen, ja koukku kylkeen. Jumalauta, kala on meidän!!! Papin laulettua tupakit huuleen ja kaatoryypyt niin ukoille kuin joellekin. Reissun tavoite täynnä… Veneen oikaisu, kalalta kurkku auki ja kone käyntiin.
tornio-2008-002.jpg

Olo oli aika hulppea kun ajeltiin punnituspaikalle. Ottipelinä toimi tietenkin Habanero-vaappu. Tietenkin, koska laukusta taitaa löytyä 4 jotain muuta merkkiä olevaa kapulaa. Rannassa otettiin pönökuvia ja taputeltiin toisiamme selkään niin että läpse kuului.
tornio-2008-008.jpg
Vielä olisi hiukan poltellut lähteä joelle, mutta järki käski syömään ja lepäämään. Helposti olisi varmaan vielä liikkeelle päässyt, mutta kokemus on osoittanut umpiväsyneenä kalastamisen turhauttavaksi. Joella oli väkeäkin kuin vikkilässä kissoja…
Pari tuntia lepoa, ja meidän neitsytkammiosta raahautui ulos täysin uusia miehiä. Kahvit naamariin ja takaisin joelle, ei tänne lepäämään ole tultu!
n. 8 tuntia myöhemmin oli Sakkeuksellekin selvinnyt ettei sitä lohta joka 10. minuutti oteta, joten oli aika kellahtaa taas nurin. Uni oli syvää ja osalla porukasta äänekästä…

28.6. Lauantai

Päivällä heräiltiin kaikessa rauhassa. Aamupala ja rantaan, mitäs sitä kämpillä makailemaan. Taas vähän vaappuja vaihtoon, ja on tö roud! Koko reissun on vaihdeltu vaappuja lähes joka laskulle, välillä kaikki, yleensä pari-kolme. Joitain vaappuja kalat kävi kyllä merkkaamassa, eli vaapun tultua kohdalle käytiin äänekkäästi pinnassa. Ei vaan ota… Vesi nousee, +310cm oli rannasta lähtiessä tilanne. Ilma kyllä oli todella hieno, nähtiin sellainen ihme kuin aurinko!
tornio-2008-012.jpg


sakkeus-ajaa.jpg
Soudeltiin taas jokunen lasku, ja seiskan jälkeen hipsittiin saunaan. Aikamoinen hulabaloo sielläkin, ei ihan kaikkia lohenkalastus kiinnosta niin paljon kun törpöttely. Saunan jälkeen hetki tuumailua, ja oluet auki. Tänään ei enää joelle mennä, ei juuri kellään muullakaan mitään tapahdu. Yön äänekkäinä tunteina piti hakea pakkasesta kiertopullo tulille, venäjän tuliaiset ei paljoa maksa. Ei, vaikka juottaisi porukalle ihan huvikseen. Ihmeteltiin ja mietittiin asioita aamuseitsemään, sekä murhattiin iso nippu nalleja…

29.6. Sunnuntai

Heräilyä kahden jälkeen… Ei vieläkään mitään peijaisia joella, mutta vesi on lähtenyt laskuun. Yöllä se kävi +330cm parhaimmillaan, sunnuntai-päivällä oli jo tippunut +325:een. Aamupalan jälkeen joelle, luonnollisesti muutama vaappu taas vaihdettiin.
sakkeus-vahtii.jpg

Läpi käytyjen mallien/värien/uintien määrä alkaa olla varmaan reilusti yli 50… Muutama lasku tyhjää, mitä nyt pari merkkausta oli. Kuitenkin alkaa joella taas näkyä elon merkkejä, sekä roskat vähenemään. Ruokatauon jälkeen laitettiin laitoihin pienet painot ja yhteen vapaan pelti kiinni, josko tuo onnen toisi. Ainakin hiukan erilainen… Hentoinen tärppi vavahdutti hetken hiljaisia soutajia. Kun ei ollut kunnon junttaus, ei se kauaa mieltä lämmittänyt. Puolen yön jälkeen piti jo heittäytyä katolleen, että ehtii ainakin yhden laskun tekemään lähtöpäivänäkin. Ihmetyttää ihmisen huono tuuri, joessa kerrankin kalaa, ja silti taas olosuhteet teki tenän! Ei ole tilastoitu (vuodesta -59) koskaan näin korkeaa kesävettä. Että näin…
vesi-ylhaalla.jpg

Maanantai 30.6.

Aamulla puoli ysin aikaan ylös, normaalit leivät naamariin ja joelle tekemään se kuuluisia viimeinen lasku. Rantaan tultuamme se sama puoli-ammattilainen koukkasi juuri kalan veneeseen. Positiivista! Nyt ei edes vieheitä viitsitty vaihtaa, kaikissa oli kai joku tapahtuma ollut. Merkkaus tahi tärppi. Pelti sai jäädä yllätyssektoriksi.
Laskun alkupuolella taas merkattiin yksi vaappu, muuten aika normaalisti sujui. Ei kalaa… Puolenvälin jälkeen on ruåtsin rannalla aika kovavirtainen paikka, jossa on hieno ”niskaimu”. Soutelin rannan peilistä uisteet kohti niskaimua, kun matkalla taas merkattiin vaappu. Mikä on kun ei kelpaa? Pieni siirto keskemmälle, ja PAM! Peltivapa alkoi hulvattomana pomppia ja räikkä laulaa! Sulosäveliä… Vastavedot vain pysäyttivät veneen valumisen alaspäin, mutta kala tuntui huolehtivan tartutuksesta itse. Muutama rullan päräys, hyppy veneen perässä ja syöksy alas. Liu’uttelin veneen lähimpään akanvirtaan samalla kun Sakkeus kelasi apinan raivolla vieheitä ylös. Hirveä pelko että pääsee irti… Akanvirtaan päästyämme yritin asetella vapoja sopivaan asentoon veneeseen, taisin niputtaa kaikki yhteen kasaan… Yhtäkkiä keula irtosi rannasta, ja perä pyörähti ylävirran puolelle. Vene alkoi valumaan kalan päälle, jonka Urhoollinen Vapahtaja Sakkeus oli jo saanut hilattua lähelle. Kirosin kun turkkilainen ja kiskoin veneen oikein päin. Hiukka ihmettelyä ja koukku heilahti! JES!!! Papitus ja ihmettely, vikalla laskulla voi saada kalan! Päätettiin tehdä vielä yksi lasku, ettei jää ihmeteltävää.
Oottopaikalle setvimään härdelliä, jonka kanssa vierähtikin kai vartti. Sakkeus airoihin toisen kerran reissun aikana, ja nyt sitä vikaa laskua tekemään! Alkutaipaleen jälkeen vapa heilahti! Ei vaan tarttunut, olisi ollut jäätävä lopetus reissulle… Loppulasku meni normisti, jonka jälkeen ajo rantaan ja tavaroita purkamaan.
tornio-2008-026.jpg
Alkupäivien ruuhkatkin oli mennyttä aikaa, 2 venettä oli kai meidän lisäksi joella. Haikein mielin pakattiin auto ja hyvästeltiin isäntäväki. Taas pitäisi vuosi odottaa… Varattiin jo ensi kesä, 2 viikkoa tällä kertaa. Kai silloin jo osuu se oikeakin aika kohdalle? Matka kohti kotia olisi pitkä, mutta hyvillä mielin saisi sen taivaltaa.
tornio-2008-015.jpg
Share
 Mediakortti (pdf) Ɩ Kalamies.com sivuston  rekisteriseloste  Ɩ Sivuston yleiset säännöt