Kirjautuminen

Karttuiivari Airistolla 2008

Käyttäjän arvio:  / 0
HuonoinParas 
Share
Taas se sitten alkaa, nimittäin vuotuinen Airiston sessio, joka kestää tällä kertaa melkein 5 viikkoa. Koitan laittaa  rapsaa jokaisesta kalastuspäivästä tänne KMC:n etusivulle.

Päivitetty 10.11

keikutuskalat.jpg . 9.10

Kalaan piti päästä jo aamupäivällä, mutta kun vanha ”mokkula” ei toiminut uudessa läppärissä, vaikka siihen ladattiin uudet Vista päivitykset cd:ltä, niin oli tiedossa Turun reissu. Aikaahan siinä menee, kun on kyse tietokoneista. No, onneksi Elisashopitin kaveri osasi asiansa ja sai laitettua koneeseen muistitikulta vielä uudemman version, jolla kone alkoi toimia.

Vesille hotellin eteen päästiin vasta klo 15.00.  Keli oli huonoin mahdollinen eli pilvet roikkuvat alhaalla ja satoi vettä. Positiivista oli tuulen suunta,  joka oli lännenpuolella, mutta kun negatiivisen puolelle lisätään vielä roskat, joita oli todella runsaasti, niin ei ihme, että munat meni pataan.



10.10


Keli oli muuttunut totaalisesti edellispäivästä. Odotukset olivat korkealla, aurinko paistoi ja  tuuli oli lännenpuolella.  Aloitimme Majholmenista, jossa oli kaiun mukaan kalaa runsaasti. Muutaman tyhjän rundin jälkeen suuntasin veneen nokan kohti Orhisaarta. Krampin reunaa näytti hierovan pari paattia, joten päätin ajaa väylän toisen puolen penkkaa pitkin kohti Vääräämaata.

Käänsin väylän yli vihreän jääpoijun jälkeen. Ylittäessämme väylää saimme takilasta n. 2kg:n kirjon. Takila oli viritetty 17 jalkaan ja vieheenä oli kulta/oranssi Dooris. Siinä olivatkin sittenpaivän kalatapahtumat, mutta tapahtui siellä muutakin.

Image
kauden eka


Ensimmäinen oli ”kahjo”  Bella Falconin ruorissa. Paattti tuli Ariston suunnasta kun olimme menossa kohti väärämaata ennen Purhansaaren itäpään kivikon kohdalla. Paatti tuli suoraan meitä kohti ja koukkasi kelkan ja kivikon välistä jatkaen lämä tiskissä länteen. Huh, huh, se melkein hipoi niitä pintakiviä.

Niin tilaahan olisi ollut toisella puolella kilometritolkulla ja olis saanu ajaa suoraan väylää pitkin.

Toinen ”erikoisuus” oli Krampin reunassa uistelleen Drakon makkaranpaistopaikka. Kaverit teki makkaratulet Krampin  kalliolle, ja  laittoivat paatin kiinni nokasta kalliota vasten. Se ei todellakaan ole hyvä paikka, jos laeva tulloo mutkan takkoo……vaikka olis hyväkin peräankkuri.




11.10

Taas oli keli vaihtunut! Satoi ja pilvet roikkuivat alhaalla, mutta onneksi on koppivene.

Aloitimme taas Majholmenista, jossa kalaa kaiun mukaan todella paljon. Lokit napsivat pinnasta  jotain pientä saaren ympärillä, luultavasti kolmipiikkiä. Kiertelimme aluetta pari tuntia ilman tulosta, jonka jälkeen kiertelimme ympäri Hankaa ja Vääräämaata. Orhisaaren pateilla kävi joku taivuttamassa sivutönkköa, jossa roikkui päivänloiste Iso Kosto. Olimme Majholemenin  kupeella viiden aikoihin, kun läntisellä taivaanrannalla pilkahti kirkas taivas. Sanoin emännälle että, jos tuo taivas ehtii aueta tänne asti, niin saamme kalan. No, ehtihän se ja ensin otti pilkku Doorikseen. Noin kahden kolmen kilon kala irtosi hypyssä. Seuraavalla kierroksella vietiin pävänloiste Doorista.

Viejäksi osoittautui noin parin kilon ”maitilinko”, joka palautettiin veteen jatkamaan linkohommiaan.
 

12.10

Vaihteeksi paistoi sitten aurinko!! että osaa sitten vaihtaa tuota keliä. No, yhteistä viime päiville on ollut matalapaine ja lännenpuoleiset tuulet. Toivotaan vielä ilmanpaineen nousua niin eiköhän tuo taimenkin ala syömään. Tänään aloitimme Finbyyn vesillä klo 11.30. Puolentunnin vedon jälkeen laukesi plaanari. Hailanteri Doorikseen nappasi vähän erikoinen kala, noin kilon painoinen kultakirjolohi!!  Vähän vitsinä kerroin kavereille, että tämän syksyn päätavoite on saada kultakirjo, no nyt se on saatu! Seilinriutalla tärppäsi joku pilkku Doorikseen, mutta ei pysynyt.

Neljän aikoihin lähdimme Vääränmaan kautta kohti Majholmenia.  Matinkarin ja Majholmenin välissä laukesi plaanarista.  Emäntä kelasi sisään kalaa, joka ei juuri potkinut eikä tuntunut kovin suurelta. Erikoista oli vielä se että kala sukelsi syvälle, sen tullessa veneen perään, ei 10m päässä vieheestä olevaa tappipainoa näkynyt. Siinä minä odotin haavi valmiina, kun emäntä kelasi kalaa pintaan. Sieltähän se sitten tuli, noin 40cm silakka, joka oli niskasta kiinni!! Niin, että semmonen tapaus kultakirren lisäksi.

Illalla tuo kultakirre sitten paistettiin ja syötiin perunoiden kanssa. Maku oli mieto verrattuna kirreen ja liha selvästi vaaleaampaa.  Ei mitään ihmeellistä, mutta voi sitä syödä toisenkin kerran.

Jotenkin jäi sellainen tuntu ettei kultakirrestä olis suolakalaksi, mutta jos saadaan toinen, niin kokeillaan.

Image
Kultainen kirolouhi



13.10

Tänään piti olla välipäivä, mutta niin vaan sitä lähdettiin vielä vesille klo 16.00 vaikka satoi vettä ja pilvet roikkuivat veden pinnassa. Ei olis kannattanu, sillä heinääkin oli sitten liikkeellä niin helv……i...


14.10

Lähdimme vesille klo 11.00. Tuuli oli lännen puolella ja keli pilvinen. Aloitimme Majholmenin kupeella, jossa kalaa näytti olevan taas paljon. Muutaman tyhjän rundin jälkeen kohti Orhisaarta, jonka ympärillä oli lokinhakkuu. Ilmeisesti taas kolmipiikkiä liikkeellä, mutta ei vaan napannut siitäkään. Jatkoimme matkaa kohti Vääräämaata, josta kurvasimme kohti Finbyytä.

Matkalla poistimme uistimista ja roskankerääjistä pari kuutiota heinää. Ei sitten ollut yhtään puhdasta viehettä reilun kahden tunnin vedon jälkeen. Lilla Rilotin kupeella alkoi räikkä soimaan, kun päivänloiste Doorista vietiin. Komea taimen hyppäsi ilmaan pari kertaa, jonka jälkeen se ui kelkan viereen, eikä paattia voinut kääntää niin, että kala olisi tullut veneen perään.

Menimme kahden saaren välistä, josta kelkat mahtuivat juuri, ja juuri, ennen kuin pääsin kääntämään paatin. Emäntä kelasi kalan veneen perään ja minä kävin koppaamassa sen haaviin.

Kala oli 67cm pitkä ja painoi 3790g verestettynä. Kurvasin takaisin samaan paikkaan ja taas tärähti, nyt pilkku Doorikseen. Kala irtosi kun se mosusi pinnassa. Sen jälkeen tehtiin sitten taas heinätöitä….


Image
Näiden takia Airistolla käydään



15.10

Pari Oululaista puliukkoa tuli paattiin kilinän kanssa. Alkuvalmistelujen jälkeen pääsimme vesille noin. klo 12.00. Suuntana oli Finbyy. Siinä sitten poijat laski vieheet veteen, noin öpauttirallaa kolmessa tunnissa. Saivat aikaan erikoisia syheröitä siinä laskun aikana. Toisen kolme tuntia poijat puhdisti veiheitä, ja taas tuli erikoisia syheröitä. No, olihan siellä pari tärppiäkin, mutta kalaa oli selvästi vähemmän kuin eilen.



16.10

Olimme iltapäivällä Johanssonilla kahden veneen voimin asiakaskeikalla.. Keli oli suoraan sieltä, eli satoi vettä ja vaahtopäät vyöryivat hotellin edessä. Reilun parin tunnin jälkeen asiakkaat saivat tarpeeksi keikutuksesta ja halusivat maihin harrastamaan muita hommia.


17.10

Asiakaskeikka alkoi klo 14.00. Keli oli pilvinen ja tuuli luoteesta. Reilun kolmen tunnin vedon tuloksena oli yksi rissan rääkäisy, kun kala veti ulkokurvissa laukaisijaa pitkin selkänarua, niin että pari niistä meni nippuun. Niin tulihan niitä kalojakin, 7 kpl kolmipiikkejä. Niitä ja heinää oli valtavina lauttoina Seilin ja Finbyyn tuulenpuolisilla rannoilla.


18.10

Aamulla vedimme pari tuntia Seili-Finbyy akselilla. Tuloksena oli muutama kolmipiikki ja roskaa jokaisessa vieheessä…


19.10

Koiviston Janne ja hänen kaverinsa Hektor tulivat edellisenä iltana KMC-viehekisan palkintomatkalle. Ilta meni ”kalastaessa” ja saunoessa. Lähdimme vesille noin kahdeksan aikoihin. Keli oli pilvinen ja tuuli sopivasti lännestä. Vedimme Krampin reunan ja Vääränmaan edestakaisin, tuloksena vain roskaa vieheissä. Tuuli kääntyi iltapäivällä luoteeseen, jonka vuoksi kurvasimme Finbyyn ”ottipaikoille” No olihan siellä pari sisäkurvin puoleista laukaisua plaanarista ja selvä kalatärppi takilasta joka oli viritetty potkurivirran alle. Niin roskia ja kolmipiikkejä tuli kyllä…


20.10

Uusi viikko alkoi, ja tuosta Hektorista tuli mieleen laulu; Maanantai ei mittää, tiistai ei mittää, keskiviikko-torstai ei mittää…….

Lähdimme emännän kanssa vesille puolenpäivän aikoihin. Aurinko paistoi ja tuuli etelästä. Aloitimme Majholmenista, josta suuntasimme kohti Orhisaarta. Emme ehtineet laskea kaikkia vieheitä veteen, kun kala otti pilkku Doorikseen. 53cm taimen nostettin kyytin ilman ongelmia. On se helppoa!! Noo, puolen tunnin päästä tuuli yltyi, taivas meni pilveen, alkoi satamaan ja ilmanpaine alkoi laskea, ei ole helppoa …..Nostimme vehkeet ylös neljän aikoihin ja aloimme silakan litkauksen. Niitä tuli tunnissa puoli ämpäriä, on se helppoa.


21.10


Välipäivä, myrskyä ja sadetta.


22.10

Aamu valkeni aurinkoisena, ja ennen kaikkea ilmanpaine oli nousussa, tosin tuulta oli puuskissa 15m/s. Lähdimme vesille klo 10. Tuulta oli niin paljon, että päätin suunnata Krampin suojaan laskemaan vieheitä. Tuulta ja virtauksia oli jopa Krampin suojassa, niin paljon että ratista ei juuri kestänyt löysätä. Ensimmäinen kala otti klo 11 pahimmassa ”pauhussa”, kun ajoin vastapalloon.

53cm kirre otti sivutönkössa olleeseen pilkku Isoon Kostoon. Siinä piti olla aika näppäränä haavimisen kanssa. Seuraava kala oli 57cm kultakirre, joka otti plaanarista oranssi pilkku Doorikseen Krampin suojassa klo 12. Hetken päästä otti kala pilkku Doorikseen melkein samassa paikassa, mutta irtosi kun en saanut tiukalle laitettua laukeamaan. Pian tämän jälkeen saarten välistä työntyi sellaiset heinä/roskajanat, että tuohon suojaan ei ollut mitään asiaa.

No, siinähän ei ollut muuta vaihtoehtoa, kuin ajaa ”pauhun” reunaa vastapalloon ja kääntyä myötäiseen, kun vesi alkoi lentää katon yli. Istuimme emännän kanssa paatin kopissa ja kuuntelimme radio Novaa poppikoneesta, kun jonkun levyn tahtiin kuulosti siltä, että rissa olisi pärähdellyt. Sanoin emännälle, että pitäs soittaa tuonne ja sanoa etteivät soittaisi semmoisia levyjä joissa on räikän pärinää muistuttavia ääniä. Jonkun ajan kuluttua huomasin, että toinen sivutönkkö oli mutkalla. Siellä roikkui puolikuollut 51 cm taimen, joka oli purrut pilkku Isoa Kostoa. Niin, että elekee soittako räikän pärinää.

Iltaa kohti kelin hiljentyessä pääsimme ajamaan vielä mutkan vääränmaan rajalle, josta saimme vielä papukaija Dooriksella 48cm taimenen, joka sai jatkaa uintiaan.


Image
Kolme lajia :)


 

23.10

Lähdimme Hokkasen kanssa Skinnarviikin vesille hänen paatillaan. Vedimme pari tuntia taimenta ilman tulosta, jonka jälkeen vaihdoimme kaluston pitkiin säippiin ja aloimme hauen pyynnin. Aloitimme kirkkaan veden paikoista, jotka tuntuivat olevan aika tyhjiä. Ehkä kalat pelkäsivät paattia/varjoa kirkkaassa kelissä tai sitten meduusoja, joita oli runsaasti noissa lahdukoissa. Siirryimme sameampivetisiin lahtiin, joissa hauki oli paremmalla otilla. Käytimme paatissa 30-40kpl haukea, mutta tällä kertaa isomukset loistivat poissaolollaan. Todennäköisesti vedet olivat vielä liian lämpimiä matalissa lahdissa. Suurimmat kalat olivat 3-4 kiloisia. Ehkä parhaiten tänään toimi päivänloiste XL-kosto, tosin muillakin väreillä, kuten luurangolla tuli hyvin kalaa.


24.10

Pääsimme  vesille asiakkaiden kanssa vasta klo 16.00,  koska valtiovalta viivytti asiakkaiden tuloa jossain Salon nurkilla, väittämällä että heidän autossaan oli tutkanpaljastin.. no, olihan semmoonen tullut jostain autoon ja tuli maksamaan niinku maailmansota.  Keli oli sateinen ja tuuli todella kovaa luonaasta. Kävimme mutkan Krampin suojassa ilman tulosta. Roskaa oli liikkeellä todella paljon.


25.10

Aamu valkeni aurinkoisena, ja kun tuulikin oikealta suunnalta, niin odotukset olivat korkealla.

Kiertelimme ympäri Airistoa lokinhakkuulta toiselle, tuloksena vain kolmipiikkejä ja roskia. Puhelinrundin mukaan muutkaan eivät olleet saaneet kalaa, vaikka veneitä oli liikkeellä todella paljon. Noin neljän aikoihin kävi joku narisuttamassa  sivutönkkkövapaa, mutta ei vaan jäänyt kiinni. Tuuli yltyi ja Heikille alkoi tulla huono olo ja hän viihtyi ulkona, kun muut lauloivat kopissa juomalauluja.

Noin viiden aikaan Heikki repäisi oven auki, ja sanoi että tulkaa katsomaan tuo vapa käyttäytyy vähän oudosti. Potkurivirta vavassa oli kala kiinni!! Kävin ottamassa vavan telineestä ja annoin sen Heikille, joka ei ensikertalaisena ollut uskaltanut ottaa sitä käteen! Keräilin laitavavat pois ja otin haavin valmiiksi. Heikki väsytteli elämänsä ensimmäisen taimenen haavimisetäisyydelle ja minä koppasin sen kyytiin. 65cm pitkä ja  3,5kg otti noin 4m päässä veneestä olleeseen pilkku Isoon Kostoon. Nyt oli hyvä lähteä syömään Kokko Kannisen valmistamaa kuuden ruokalajin illallista.

Image
Heikki ja taimen+ ryhmärämä


 

26.10

Myrskypäivä


27.10

Tänään piti olla KMC:n säätöpäivien kalastusta, mutta osanottajapulan vuoksi menimme emännän kanssa kalaan kahdestaan.

Aloitimme klo 10.30 Majholmenista.  Keli oli aurinkoinen ja tuuli navakasti lounaasta. Paikalla oli lokin hakkuu ja kaiunkin mukaan kalaa oli paljon. Puolen tunnin vedon jälkeen vietiin pilkku Doorista. Kala oli 48cm tane, joka sai jatkaa uintiaan.  Kurvarin takaisin ja taas lähti plaanarista samassa paikassa, mutta ei pysynyt.  Muutaman rundin jälkeen lähdimme seikkailemaan Krampin reunaan.  Ilmeisesti myrsky oli ajanut kalat muualle, kun niitä ei näkynyt kaiussa, eikä lokkejakaan näkynyt. Tuuli yltyi iltapäivällä, jonka vuoksi siirryimme suojan puolelle Seilin vesille. Noin neljän aikaan valuimme myötätuulessa takaisin Majholmeniin, jonka nokassa olevan luodon vierestä otti kala tosi kiukkuisesti pilkku Doorikseen. Syöksystä päätellen kala oli luokkaa 3-4 kg, mutta kala osoittautuikin paksuksi 53cm taneksi. Seuraavalla rundilla nousi sitten pintaan  hylkeen pää. Se oli ensimmäinen varma havainto hylkeistä tänä vuonna.

28.10

Pääsimme vesille vähän yhdentoista jälkeen. Keli oli aurinkoinen ja tuuli länneltä, minkä vuoksi odotukset olivat korkealla.
Saimme juuri laskettua vieheet Majholmenissa, kun keli meni tummaksi ja kova raekuuro iski veneeseen. Rakeita tuli  avotilaan  niin paljon,  että
saimme Igloon puolilleen jäitä!  Keli kirkastui uudelleen ja me suuntasimme kohti Vääräämääta, josta Tampesterin pojat olivat saaneet kaksi mittakalaa aamupäivällä. No, ne kalathan oli jo pyydetty, mutta roskat olivat jäljellä :(
 Kolmen aikoihin tuli uusi raekuuro. Istuimme mukavasti kopissa, kun olin kuulevinani räikän äänen. Koitin tihrata plaanareita, mutta näkyvyys oli muutamia metrejä, joten olihan se ovi avattava.  Toiseksi ulommainen vapa oli mutkalla suoraan taakse. Vapa emännälle, vauhti pois, sivutönköt ja potkurivirta keppi pois, sillä kala vaikutti hyvän kokoiselta. Kala oli väsynyt ja näytti kylkeään, kun se vain irtosi 3-4m päässä veneestä.
3-4kg kala jäi hetkeksi pintaan pyörimään, ennenkuin se tajusi päässensä irti pilkku Dooriksesta..
Siinäpä ne oli tärkeimmät tältä päivältä.

29.10

Kerrankin vesillä ennen kymmentä ja kelikin oli hyvä. Aloitimme Krampin reunasta  missä oli edellispäivänä todella iso silakkaparvi. Parvi oli edelleenkin siinä, mutta emme onnistuneet saamaan se ympäriltä mitään muuta, kuin roskia. Ajoimme Vääränmaan kautta Finbyyhyn ja sieltä kohti Orhisaarta. Nostimme vieheet ylös (kolmas kerta) ja siirryimme Johanssonille. Varttitunnin vedon jälkeen otti kala kiinni hotellin edessä.
53cm taimen saatiin kyytiin ilman ongelmia. Arvatkaa mihin otti?

Sen jälkeen saimme vain roskia..

30.10

Välipäivä kämpän vaihdon takia

31.10

Odottelimme asiakkaita kunnes he ilmoittivat kolmen aikoihin myöhästyvänsä kokonaan perjantain kalastukselta. No, kävimme emännän kanssa keräämässä roskia tunnin verran hotellin edessä , että tuntuma säilyisi...

1-2.11 Treffit


Aaamu valkeni pilvisenä ja tuuli kovaa luoteesta. Suuntasimme kohti Finbyytä, johon luoteistuuli passaa hyvin. Tuuli niin kovaa, että aloitimme uistinten laskun saarten välissä olevalta ottipaikalta, johon meillä oli tarkoitus tulla heti takaisin, kunhan olisimme laskeneet kaikki vieheet.
No, Helteen Timppa, joka oli ajanut eri kautta Finbyyhyn, tuli meitä vastaan ja kurvasi ottipaikan läpi. Tuloksena 65cm tane kyytiin ja toisen karkuutus. Sen jälkeen siinä ei muuta tapahtunutkaan. Päivän saldomme oli pari laukaisua ja paaaaljon roskia.
Meidän suurin tapahtuma oli kelkan törmääminen  johonkin keskellä selkää, niin että koko toinen puoli oli yhtä härdelliä.
 Puntarille tuotiin vain 6 kpl kaloja, suurin 3,4 kg, joten peli oli auki vielä suraavana päivänä.

 Toisena päivänä tuulen suunta oli kääntynyt lännelle. Suuntasimme hieman myöhässä kohti Kramppia. Joukkueessamme olleet Porin pojat olivat saaneet edellis päivänä useita kaloja lyhyemmillä laukaisupituuksilla ja ilman roskapainoja, joten mekin laitoimme samanlaiset systeemit. Kurvailimme jonkun aikaa ilman tulosta Krampin ruuhkassa, joten päätin suunnata Majholmeniin, jossa ei näyttänyt olevan muita veneitä. Ensimmäisellä rundilla otti kala musta- hopea-punaiseen Doorikseen, mutta mitta ei vaan riittänyt. Vähän ennen kilpailun loppua saimme vielä 51cm tanen samanlaisella Dooriksella, mutta sekään ei riittänyt 52cm kilpailumittaan.
 Päivän paras härdelli tuli, kun ajoimme vastapalloon Krampin eteläpäässä. Osuimme toisen puolen uistimilla heinäjataan, jonka vuoksi kova tuuli nosti heinäiset veiheet ilmaan vedestä, josta taas seurasi mukava kuuden vavan siimasoppa.
  Toisena päivänä puntarille tuotiin vain kolme kalaa.

3-6.11 välipäiviä


7-8.11

Asiakaskeikka josta vetoa n. 9 tuntia. Tuloksena 5 kpl laukaisuja niin, ettei vapaa ehditty saada edes käteen,kun kala oli jo irti. Masentavaa, mutta joskus niin vaan käy huonolla syönnillä.

9.11

Edellisenä iltana emäntä ilmoitti että nyt riitti uistelut tälle vuodelle, mutta sain houkuteltua hänet vesille lupaamalla siivota, olla kiltisti, ja ajaa kalapartani pois. Aamulla siivosimme mökin, ajoin partani ja olin kiltisti, jonka jälkeen starttasimme kohti Kramppia klo 11.00. Edellispäivien tärppilaukaisujen vuoksi, koukkujen oikeamisvaarasta huolimatta, laitoimme nyt siimat laukaisijoiden pohjaan asti.

 Ehdimme juuri laskea vieheet, kun ulommainen vapa taipui, mutta ei lauennut. Eikä sitten lauennut ensimmäisellä tempaisulla, eikä toisella, vaan vasta viidennellä, sen jälkeen kun olin kelannut sen toista laukaisijaa vasten. Kala oli saanut repimisestä sen verran siipeensä, että se tuli lopulta plaanissa paattiin asti. 52cm tane puri pilkku Doorista.

 Noin tunnin kiertelyn jälkeen sanoin Eilalta opitulla Turun murteella, että ”an ny meil kuuren kilon reissun lopetuskala” ja samalla alkoi räikkä soimaan! Siimaa meni ulos useampia kymmeniä metrejä. Annoin vavan emännälle ja siivosin perävavat pois. Kala tuli helposti noin 4- 5m päähän veneestä, jonka jälkeen se sai hepulin ja hyppäsi ilmaan varmaan kymmenen kertaa. Se sai vedettyä ulos siimaa noin 20m, jonka jälkeen se tuntui jumittuvan sinne. Kävin laittamassa välillä vaihdetta vapaalle, että Eila sai pumpattua kalan lähemmäs. Kala oli tartuttanut hypyssä mahakoukun kiduskanteensa ja tuli nyt pyörimällä suu auki kohti venettä. Olen menettänyt monta kalaa vastaavassa tilanteessa, kun veto käy liian kovaksi irrottaen koukut kiduskannesta ja samalla nykäisy repäisee takakoukun irti suupielestä. Tämän vuoksi sanoin Eilalle, että meillä on aikaa, otetaan kala ”sievästi” sisään. Tulihan se sieltä lopulta veneen perään, mistä koppasin sen haaviin, jossa se irtosi heti vaapusta! (yksi takakoukun haara oli melkein suorana). 68cm/noin 4kg, Turun murretta ymmärtävä taimen otti hailanteri Doorikseen.

 Tähän olikin hyvä lopettaa tämän syksyinen Airiston sessio. 

Syksy 2008 oli meille huonompi kuin aiemmat syksyt, syitä on varmaan monta, joista tässä mielestäni tärkeimmät:
- roskaa oli liikkeellä todella paljon
- jatkuvat matalapaineet
- vedet eivät jäähtyneet
Uskon kuitenkin että viikon-kahden päästä alkaa tapahtumaan, kunhan vedet vähän jäähtyvät.

Kirreetä loppusyksyä!!!

  




Share
 Mediakortti (pdf) Ɩ Kalamies.com sivuston  rekisteriseloste  Ɩ Sivuston yleiset säännöt