Kirjautuminen

Drömdalen - Perho vastaan Viehe

Käyttäjän arvio:  / 1
HuonoinParas 
Share

Maanantai 27.7 11:00

 

Tuulee...

 

Ehdotin Wishkylle pientä kävelyretkeä.

 

- "Tuosta tuo pikkurinne ylös ja toiselle puolelle, siellä on harjusta, taimenta ja rautua yhtä lailla".

- "Selvä!"

 

rinne

 

Tuosta ylös, hopi hopi!

 

Kapusimme normaali varustus selässä ja kädessä rinnettä ylös ja jätimme aamulla vastarannalla ohitsemme jolkotelleen porotokan taaksemme. Päästyämme rintee puoliväliin pidimme lepotauon. Seurasin katseellani porotokan siirtymistä samaan suuntaan minne olimme itsekin menossa. Wishky ei edes huomannut koko porotokkaa ja yllätty kun porot olivat yhtäkkiä aivan nenämme edessä. Katsoimme istaaltamme porojen katoamista ylärinteeseen ja seurasimme hetken päästä perässä. Olimme poroihin nähden kyllä toivottoman hitaita.

 

porotokka

 

Porotokka

 

Pääsimme rinteen ylitse ja siirryimme etsimään alentumiskohtaa. No huhhuh! Olipas paikka valittu! Edessä oli äärimmäisen jyrkkä laskeutumisrinne jossa huopatossuvirvelimiehellä oli hieman vaikeuksia, Korkers-kengillä varustetulla perhomiehellä oli alla kumiset vaihtopohjat ja meno oli vapautununeempaa. Totesin kengät viimeistään tässä vaiheessa ostohintansa väärtiksi.

 

Laskeutuessamme rinnettä alas törmäsimme pihlajaan. Siinä se törrötti, rinteen pohjoispuolella, yksinäisenä. Kukahan lie senkin sinne istuttanut? Muistin samalla Välijoella törmänneeni samaiseen puulajiin, mutta se kohtaaminen tapahtui aurinkoisella etelärinteellä.

 

Pääsimme mutkitellen rinteen alaosaan ja päätimme samalla jo paluureitin. Samaa kautta ei mennä! Paluu rannan kautta sai 100 prosenttia äänistä. Juomatauolla päätimme ajatella myös mahdollisuutta kiivetä rautujärvelle rinteestä tulevan putouksen vierestä.

 

Rostaelva

 

Siellä järven päässä siintää Rostaelva

 

Rostaelva

 

Rostaelvan alkupään uoma

 

Joen ensimmäisestä koskesta sain ensiksi kunnon tärpin ja heti perään 42-senttisen laiheliiniharrin. Säälittävää...

 

Menin kosken reunassa olevaan miesmetsään, jossa hyttysiä oli miesmäisesti miljardi ja jokainen niistä halusi olla juuri minun kanssani. Tykkään naaraista mutta liika on liikaa... Sitten tuli reissun ensimmäinen kalassaoloajan sade. Aika hyvä tuuri, ja tämäkin oli vain kuuro. Istuin kuuron ajan kosken laidalla pajukon takana ja vaihdoin perukkeen. Tässä siimassa oli perukkeena vielä fluorocarbonia mutta nyt fluorocarbonit saivat sen viimeisen kyytinsä. Perusmonofiiliin palaaminen tuntui hyvältä.

 

Sateen jälkeen siirryin alavirtaan ja yritin yllättävässä tyvenessä tehdä parhaani. Mutta en osannut... Siirryin alemmaksi ja vaihdoin perhon paremmin kelluvaksi. Sain sillä virkeän sinttitaimenen ja paikansin yhden isomman harjuksen. Se oli selkeästikin liian kaukana, mutta yritin silti. En saanut sitä nousemaan, tai oikeammin en saanut perhoa lipumaan sen näkökenttään keskivirran vetäessä perhon viisteeseen tai upoksiin hyvin lyhyen kellumisen jälkeen. Ja viisteeseen eivät ottaneet kuin sinttisarjalaiset. Sain yhden 41-senttisen harjuksen sentään tarttumaan. Tuuli ehti taas yltymään ärsyttävälle tasolle - tasolle, jota se oli pitänyt yllä jo liki kaksi viikkoa...

 

Wishky oli saanut alempaa koskesta yhden 43-senttisen harrin ja koskenniskan montusta seitsemällä heitolla seitsemän kalaa, joista 3 yli 40-senttistä. Kalaa siellä ainakin oli. Päätimme siltä seisomalta pitää ruokatauon. Minkki haistoi varmaan kantamani kalapussin, se kun tuoksui pahemmalle kuin pesemätön jokamiehen unelma, ja se yritti päästä osille. Karkuutimme sen rantarisukkoon. Vaikkakin tämä oli vain yksi koski tällä joella, niin leiripaikkamme vesistöön verrattuna tämä oli aikamoinen pettymys. Päätimme palata pois tältä tylsältä joelta. Joko aiemmin päätettyä rantaa pitkin tai (vihdoinkin rautujärven nähden) korkean mäen kautta.

 

Rostaelvan harri

 

Rostaelvan harri

 

Rostaelva

 

Tuo vihreä tuossa keskellä on miesmetsä, jossa on hönninkäisiä

 

Rostaelvan harjus

 

Rostaelvan harjus

 

Rinne

 

Tuosta ylös rautujärvelle

 

Kalassa paikassa, jossa kukaan ei ole ennen kalastanut

 

Kalassa paikassa jossa kukaan ei varmasti ole ennen kalastanut

 

Mutta rautujärvi oli tyhjä. Liekö kalaton? Syvä se oli ja rannalla oli kalan ruston jäämistöt, voi tietenkin olla, että joku peto oli kalan sinne raahannut syötäväksi...

 

Reissun viimeisinä hetkinä tuuli vihdoin tyyntyi. Leirikoskesta sain ruokakalan ja Wishky leirin edustalta H44, joista loihdin perunamuusin kaveriksi paistettua harjusfilettä. Nautimme lisäksi parit Stroh-kaakaot ja Finlandiaa mustikkakeiton kera. Molemmilla oli vaikutus nuotion kokoon. Ja hönninkäisiä oli niv vitusti... siis aivan vitusti...

 

Nukkumaan mennessäni tajusin että neljäs viikko teltassa oli alkanut jo pari päivää sitten...

 

Perho 2, viehe 5

 

Kokonaistilanne 30 - 51

 

 

Tiistai 28.7 9:15

 

Aamupuurojen jälkeen päätimme lähteä ylös järvelle. Kuinka ollakaan kun pääsimme kosken niskalle järven rantaan alkoi tuuli. Sain tuulessa kuitenkin yhden 43-senttisen harrin aivan joen alkuliu'usta. Hetken päästä myös ärhäkkä taimen ryhtyi vääntämään vapaani.

 

taimen kiinni

 

Taimen pyrkii karkuun mutta ei pääse

 

Siirryin suutuspäissäni edellisen suurharjuksen saantipaikalle vartioon toivoen että tuuli laantuisi matkalla sinne. Tiesin, että niin ei kävisi. Olisin voinut lyödä vetoa, että niin ei tulis käymään. Tiesin kuitenkin, että pusikossa olisi jonkinlainen tuulensuoja. hyttysiä siellä ei kuitenkaan olisi ja se jotenkin masensi mielen samantien. Jos ei hyttysiä, ei kaloja...

 

Asetuin väijyyn penkereelle ja odotin. Heittäminen oli aika turhaa tuulen vuoksi. Aurinkolasit päässä pohjan näki hyvin suht pitkälle matkalle ja pohjaa vasten iso kala erottui erittäin hyvin. Sitten ensimmäinen harjus osui näköpiiriin. Se nousi hitaasti virtaa ylös ja heitin perhon sen eteen jonkin matkan päähän. Harri ei noteerannut sitä ollenkaan joten yritin uudestaan. Vastatuuli pilasi sen yrityksen täysin. Kirosin tuulen Valhallan vastarannalle.

 

Asetuin taas kiroillen väijyasemaan. Hyttysiä ei edelleenkään näkynyt. Sitten näkyi. Iso taimen! Lirutin perhon sen eteen. Se nousi. Suu auki! Ja katosi... Hetken päästä se palasi, alavirrasta, aivan rantaa pitkin. Heitin perhon sen eteen, hieman epäonnistuen, toistin heiton, tällä kertaa onnistuen... taimen nousi perhoa kohti... se yritti, muttei osunut. Liekö epäröinyt viimeisellä sekunnin murtohetkellä? Taimen lipui hitaasti ylävirtaan ja viskasin sille perhoa. Turhaan... se oli mennyt.

 

Muistelin hetken parin metrin päässä näkemääni taimenta, sen suurta suuta, torahampaita ja kiiluvia silmiä ja suurensin sen kokoa mielessäni ainakin 70:een senttiin. Ilman Lapinlisää.

 

Tuulee. Kalastuksesta ei tule mitään. Suoraansanottuna vituttaa vietävästi. Karannut suuri taimen ei niinkään mutta se, ettei enää näe joen pohjaa tuulen sekoittaessa sen vähäisenkin tyynen alueen, jossa hetki sitten vielä taimenenkin erotti selvästi. Käkin vielä pitkään penkereellä tuulen heiluteltavana ja erään pienen tyvenentuntuisen hetken aikana sain tartutettua vielä yhden 40-senttisen harrin. Väsytin sen virran sivu-uomassa. huomasin kalaa elvyttäessäni koivessani kaksi hyttystä.

 

Palasin penkereelle väijymään. Vieläkin tuulee. Tuuli piti taas mitättömän pienen tauon ja juuri silloin kohdalle saapui harjus. Sain heitettyä perhon sen silmien eteen ja väsytin 44-senttisen purje-evän samaisessa sivu-uomassa. Elvytyksen aikana hyttysiä ei näkynyt.

Tuuli jatkui ja koveni. Odotin silti vielä taimenta. Se ei tullut takaisin...

 

Siirryin alavirtaan saaren kapeikkoon. Saaren tuulensuojaisella puolella oli tuikkikarkelot. Koukutin kaksi hieman alle 40-senttistä aivan rantamatalasta. Sitten iski iso harri. Väsytin sitä viitisen minuttia kunnes se sanoi hej hej. Tuikkeja oli lisää mutta yllättäen tuuli nousi taas. Ja kovaksi. Se söi miestä. Juuri kun olin päässyt namipaikalle alkaa myräkkä... PERKELE!

 

Palasin mutisten ja kiroillen takaisin leirille, jossa urakkana oli nuotion teko. Wishky fileoi kalat, joista toinen suostui paistinpannulle ja toinen valitsi graavifolion. Nautimme parit lämpimät ja kylmät. Miesnuotio etelän miehen malliin piti hyttyset loitolla. Jos joku kehtaa väittää, ettei tunturissa saa aikaiseksi nuotiota niin... Painuimme uinumaan 02:50.

 

- "Tutkimattomat ovat tunturituulen tiet - lähes aina idän ja lännen välistä tuulta ja välillä täysin tyyntä."

- "Ja tuasennii jysähtää...."

 

harjus

 

Jälleen eräs niistä lukuisista tunturiharjuksista

 

murhattu harjus

 

Tunturissa on tapahtunut murha

 

Perho 3, viehe 5

 

Kokonaistilanne 33 - 56

 

 

Keskiviikko 29.7 14:00

 

Ei jaksa... Teltan liepeet lepattaa... Pääsimme lopulta ylös makuupussista. Aamupuuron jälkeen siirryimme alavirtaan, kun taas vaihteeks tuulee...

Koukutin 43-senttisen harjuksen ja kymmenittäin sitä ennen muita. Wishky sai lukemattomia harjuksia mutta ei yhtään mittakalaa. Siirryimme kalastellen ja tassutellen ylös koskea saamatta sen kummempia kontakteja kaloihin.

 

Kosken niskalla näin ensimmäisen kerran tämän reissun aikana päivänkorennon hätsingissä ja vieläpä niin, että kala oli kohdalla ja syömässä niitä korentoja. Tätä piti odottaa tähän asti! Kauniisti se nappasi korennon pinnalta, oletin, sillä en nähnyt itse korentoa. Viskasin samaan paikkaan ja ensimmäinen meni hutiin. Toisella kerralla tärähti ja luulin, että kala sai "turvalleen". Heitin silti vielä kolmannen kerran ja yhtä kauniisti otti nytkin. Väsytin tämän reissun viimeisen harjuksen, kooltaan 45 cm, ja totesin mielessäni että tämän reissun kalastukset olivat nyt tässä. Sopivasti tuulikin tyyntyi täysin ja oli koko hyttysten täyttämän loppuillan poissa. Kuinka ollakaan. Perkele!

 

Perho 2, viehe 0

 

Lopputilanne 35 - 56

 

 

Torstai 30.7

 

Aurinkoplägä, kuinka ollakaan... Juurikin silloin kun pitää lähteä pois.

 

Viskasimme kaksi rinkkaa selkään per mies ja siirryimme vaiheeseen, joka käsitti leppoisaa tallustelua "lentoasemalle". Lentoasemalle päästyämme tallustelimme rannalla ja istuen bongasimme kaloja, eräskin 50-senttinen harjus kruisaili rantaa pitkin, tuikkien...

 

 

rostojärveltä unelmien laaksoon

 

Rostojärvi

 

Share
 Mediakortti (pdf) Ɩ Kalamies.com sivuston  rekisteriseloste  Ɩ Sivuston yleiset säännöt