Kirjautuminen

Brokeback Mountain - tunturitangon alkeet

Käyttäjän arvio:  / 0
HuonoinParas 
Share


20.7.2008

Väsyneet heräsivät viimein, kellon lähennellessä puolta päivää. Teltassa oli miljardi siipeilijää ja melu sen mukainen. Aamiaiseksi puuroa, mysliä, mehukeitto ja näkkäriä graaviharjustäytteellä. Kyä miäs tällä jaksaa...

Teltassa on pari hyttystä

Jokunen hönninkäinen teltassa

Päivän agendalla oli ensimmäisenä koskikalastusta. Yksi taimen kosken kuohusta nappasi, pääsi irti viedessään siiman rantaryteikköön. Kauden ensimmäinen taimen iski jokunen hetki myöhemmin. Mittaa jättiläisellä oli hieman yli 20 senttiä. Toinen samanmoinen tiristeli siiman päässä hetken päästä hieman alempaa. Näistähän voisi keittää smolttisoppaa. Tammukoitahan nämä ovat, kun ovat alle 40-senttisiä. Taimen on aina yli 40 cm. Näinhän kalamiehen ikimuistoinen alamitta-asetus sanoo, vähät muista asetuksista. Tokihan Metsähallituksen Käsivarren kalaluvassa 1551 lukee: “Alamitta kaikilla taimenmuodoilla 40 cm”...

Kosken alimmasta tasaisesta taskuvirrasta iski nelikymppinen harri. Se olikin viimeinen kala pitkään aikaan, tallustellessamme alavirtaan ja kolutessamme kaikki lupaavan näköiset kolot ja taskut. Pocket fishing, my ass...

Tunturijoen koski

Matalaa mutta kai siellä kalaa on?

20080720-150520-49

"Tammukka"

Tunturikoski

Kapean kosken syväkeskiuoma lienee kalan paikka?

Tunturikosken taimen

Toinen "tammukka"

Kauempana erään kosken loppuliu'usta iski lopulta mahtiharri, jonka kanssa temusin hieman pidemmän aikaa. Jouduin siirtymään vapa koholla ylävirtaan koska heittopaikalla oli suht' surkeat haaviamismahdollisuudet. Siinä sivussa piti leikkiä Tarzania tunturikoivussa kiipeillen, paksun oksan estäessä turistin leppoisaa tunturikävelyä. Irtosihan se mahtiharri, tietysti, eihän siinä muuta mahdollisuutta edes ollut...

Karkuun päässyt kala karkasi tässä

Harjus pääsi irti mutta se oli näääääääin iso!

Harrijoen koski

Siinä se harjus irti pääsi

Loppuosa kalastusaluetta oli pieneksi haaroittunutta lirukoskea, jossa ei tuntunut olevan minkäänlaista isomman kalan olopaikkaa. Sivuutimme lopulta koko pätkän alueelle, jossa joki selkeästi laajeni ja koskialuekin loppui. Sapuskatauolle sopiva nyppylä löytyi ennen valtavaa leveää suvantoa, joka tässä vaiheessa ei enää tuntunut yhtään kutsuvalta, etenkin kun pöpelikköä tuntu riittävän. Kosken keskellä oli kiva syödä jauheliha-katkarapu-torvisieni-spagettia, rannalla oli miljoona nälkäistä kaveria ja keskellä jokea oli paljon mukavampaa.

Mikey ruokatauolla joen keskellä

Joen keskellä ei ötökät häiritse ruokataukoa

Palasimme takaisin ylävirtaan ja lompsimme ottipaikalle. Sain tartutettua 51-senttisen harrin ruokakalaksi, mokoma mulkosilmä sai hieman liioitellun papin iskun kalloonsa... Mikey kahlasi vastarannalle ja palasi sieltä tuskissaan siitä kun 50 sentin raja ei ollut mennyt tältä päivältä rikki. Mikä oli harvinainen tapaus.

Harjus sai pampusta hieman liian kovan iskun

Mulkosilmäharri

Leirillä nautimme parit kupposet kuumajuomaa, toinen toki Strohilla lievennettynä. Sitten siirryimme nuotiolle parantamaan tunturimaailmaa. Mikäs sitä oli parannellessa täysin pilvettömällä ja tuulettomalla joenrannalla...

Usva nousee tunturissa

Usva nousee



21.7.2008

Sadepäivää pukkaa. Aamiaisen jälkeen meni homma odotteluksi, kunnes päätimme lähteä mäelle soittamaan seksipuheluita. Matkalla törmäsimme jo aikaisemmin useampaan kertaan hätäisesti kii-kii-huudoillaan tunturihiljaisuutta pilanneen ampuhaukan pesään.

Ampuhaukan pesä

Haukan pesä

Palasimme takaisin leiriin ja siirryimme hetken päästä kalalle. Kävelimme taas kala-aitalle ja ryhdyimme etsimään koukutettavia. Mikey jäi hieman alemmaksi jäädessäni väijyyn koivun alle. Siinä vartiossa seistessäni ja turhaan perhoa huljutellessani tapahtui jotain outoa. Edessäni, noin parin kolmen metrin päässä, kuului rahinaa, pajukossa aivan maan rajassa, joen rantapajukossa. Jaahas, joku napakettu tai tunturimurmeli siellä könyää. Olin hiljaa paikallani ja koetin siristellä silmiäni ja saada katseella kiinni tästä liikkuvasta otuksesta. Mikä oli kylläkin mahdotonta, sillä ranta oli pelkkää synkkää pajuviidakkoa. Rahina kuului kuitenkin aivan selvästi ihan parin hassun metrin päästä. Uteliaisuus nosti korkealle päätään. Mikä helvetin ötökkä se oli?

Seisoin paikallani kuin suolapatsas. Sitten kuului molahdus. Joku tai jokin putosi veteen ja pienet laineet kertoivat putoamisen tapahtuneen kolmen metrin päässä, juuri sillä suunnalla ja etäisyydellä, josta raahautumisäänet olivat kuuluneet. Siirryin kärppänä katsomaan nähdäkseni oliko se ollut joku tunturivesirotta. Ainoa jonka näin, oli reilun puolen metrin hauki, joka lipui juurikin siinä samassa kohdassa hitaasti kohti syvyyksiä... Oliko se ollut maalla lepäilemässä? Tiedä häntä, mutta epäilys siitä, että hauki oli ottanut pajukossa pienet nokoset nousi mieleen eikä poistunut sieltä vähään aikaan.

Pähkäillessäni hauen korkeushyppytaitoja ja sitä, minkä perässä se olisi rannalle koikkinut, totesin hiljaa mielessäni, että ilma ei ollut mitenkään suuresti parantunut mutta jonkin verran kuitenkin, joten jatkoin kalastusta. Onnistuin kaappaamaan haavin pohjalle yhden käsivarren pituisen harrin sekä yhden hiukan pienemmän. Päivä meni kuitenkin pilalle maakuntasateen päättäessä majoittua koko Lapin ylle...

Harjus

Käsivarren pituinen harri

Käsivarren pituinen harjus

Hieman käsivartta lyhyempi harjus

Harrin vapautus

Harri vapaaks...

 

Share
 Mediakortti (pdf) Ɩ Kalamies.com sivuston  rekisteriseloste  Ɩ Sivuston yleiset säännöt