Kirjautuminen

Brokeback Mountain - tunturitangon alkeet

Käyttäjän arvio:  / 0
HuonoinParas 
Share


18.7.2008

Aurinkoinen tunturiaamu

Aurinkoinen tunturiaamu

Aloitin päivän kaappaamalla haavin pohjalle kaksi pienokaista, 35 cm pituudeltaan. Mikey koukutti yli 50-senttisen mutta fluorocarbon-peruke oli ilmeisesti rispaantunut jo tarpeeksi ja poikkihan se meni...

Pidimme tauon, kalastuksesta. Kasasimme tauolla jo valmiiksi telttasaunaa varten kiukaan teltan lähistöllä ja joessa olevista kivistä.

Telttasaunan kiuas valmistuu

Kiuas valmistuu

Palailimme ylävirtaan, ja sivuvirran niskalta Mikey koukkasi 47-senttisen harjuksen. Jatkoimme edelleen ylävirtaan, ja hetken päästä eteen tuli suvanto ja toinen sivuvirta. Mikey meni sivu-uomalle, minä suoraan suvannon rantaan. Samassa tuikkasi, aivan rannassa, alapuolella. Siinä se oli! Aivan nenän edessä! Reilu viiskymppinen... Se huomasi minut ja kaarsi keskemmälle, kääntyen alavirtaan. Näin sen koko ajan. Hetken päästä se tuikkasi uudelleen. Ja liikkui koko ajan tuikkien ylävirtaan. Heitin perhon se yläpuolelle. Ei onnistunut. Kala tuli taas kohdalle ja ilmeisesti huomasi minut, kaartaen keskelle. Heitin perhon keskivirtaan. Näin kalan hahmon kääntyvän ylävirtaan... suoraan perhon linjalle! Se nousi... Otti!

Mikey ja harjus 47 cm

Poikaystävä ja harjus 47 cm

Roiskiva harjus

Harjus roiskii

Väsyttelin kalaa aurinkoisessa tyynessä säässä sen vääntelehtiessä matalassa vedessä ja loiskauttaessa parit kunnon hypyt. Sain 52-senttisen harrin vihdoin haaviin ja olin lievästi sanottuna "suht tyytyväinen". Elvytin harrin ja katsoin hymyissä suin sen lipumista keskivirtaan...

Siirryimme lopulta leiriin nauttimaan kupilliset Kuppi-Kuumaa ja sumppia, ja kuumien juomien jälkeen palasimme väylälle, jälleen ylävirtaan

Pelipaikalle päästyämme Mikey näki heti 60-sarjalaisen mahtiharrin. Vaan sinne se hävisi, syvyyksiin... Sain 50-senttisen harjuksen pitkän väsytyksen jälkeen.

Kävelimme jokea pitkän matkaa ylös, juurikaan näkemättä merkkejä kaloista. Mikey meinasi saada vahinkokalan järven niskalta. Talsimme lopulta alas, ojakoskelta sain 44 cm harrin, jonka päästin pois. Mikey otti 50-senttisen paistikalaksi. Jonkun ajan päästä väsyttelin 45-senttisen ja palautin senkin.

Palasimme leirille, Mikey suomusti kalan ja fileoi sen paistamista varten. Nuotio ei kuitenkaan ehtinyt täyttää tehtäväänsä ennen sateen alkamista. Söimme nälissämme näkkärit mieheen kuuman kupin avustuksella, ja perään rommikaakaot. Laitoin nuotioon sateensuojaksi paljon puutavaraa.

Sade hiipui, paistoin kalat, Mikeyn väsätessä muusia. Mahtavan harjusmuusin jälkeen otimme tunnin tirsat, jonka jälkeen alkoi saunan lämmitys, joka kesti noin kolmisen tuntia. Aikaa kun oli, päätin aukaista nypyltä saamani säilykepurkin, jossa oli kuulemma hieman jäykempää kirkasta. Pettymys oli suuri: olin raahannut vettä tunturiin. Tästä vielä puhutaan... prkl... Onneksi juomapuolta oli varmistettu, ja Mikeyllä piipputupakkaa, mikäs oli risua kiuasnuotioon tunkiessa ja paskaa jauhaessa. Saunan kivet kypsyivät viimein joten viskasimme vaatteet pois, nostimme teltan kiukaan päälle ja painuimme jumalaisiin löylyihin. Kävimme pariinkin kertaan kutistamassa kikkelit jääkylmässä tunturijoessa, nautimme vähän lisää itsekannettua tunturijuomaa, hyttysten hävitessä nukkumaan, muutaman hetken ennen meitä...

Harjus paistuu

Voita ja harria

Telttasaunan kiuas lämpenee

Kiukaan kivet kypsyvät

Jag tycker om Lennart, han tycker om mig

Tunturi, joki, telttasauna ja miesvartalo - kaikki kaunis yhdessä paketissa



19.7.2008

Teltassa oli kivinen matto, ei kuitenkaan suurempia haittoja. Muutama yö kun on tullut kumpuraisessa maastossa ennenkin nukuttua... Mutta olo on silti ontto...

Tukevan aamupalan jälkeen ensi kertaa mäelle yrittämään soittaa seksipuhelua etelään. Kuulemma  hyvällä uurilla, tuulen ollessa Tenolta Helsinkiin, saattaisi puheyhteys onnistuakin. Eri asia sitten lienee kuinka korkealle joutuu kiipeämään... Ja ennenkuin edes pääsin alkuun alkoi sade. Pornopuhelut saavat jäädä hetkeksi. Söimme siis graaviharjusta teen kera – jumalaista!

Päälle otimme pienet tirsat. Mikey heräsi mielettömään sateeseen, minä vaan vetelin hirsiä. Herättyämme päätimme lähteä yläpuoliselle järvelle. Mutta sekin lähtö viivästyi kun alkoi ukkosen säestämä sade. Sateen jatkuessa kiersimme korkealta ja onnistuimme soittamaan ne seksipuhelut.

Tunturimaisemaa

Aurinko palasi esiin päästyämme mäelle

Tunturikoivu

Järvelle on vielä matkaa

Järvellä tuuli. Matala etelärinne oli osittain tyyni. Olin huomaavinani tuikin. Kahlasin rantaan ja aloin viskomaan. Tuuli sekoitti pinnan. Näin toisenkin tuikin, kolmas tuikki aivan vieressä alavirtaan päin. Tuuli sotki asiaa joten siirryin eteenpäin. Mikey oli laskuojalla uittamassa liitsiä. Säälittävää, mutta tunturitodellisuutta... jos ei osaa niin joutuu tyytymään liitseihin. Mutta eipä osannut mies sittenkään. No, eipä tuo napannut minullakaan...

Tuulinen harjusjärvi

Tuulesta huolimatta tyyntäkin nurkkaa harjusjärveltä löytyi

Harrijärvellä tuulee

Tuulta piisasi harjusjärvellä

Tuulinen ja aurinkoinen tunturijärvi

ja aurinkoakin silloin tällöin pääsi näkemään

Söimme väliajalla retkimuonat, menu i dag: lapskaus, pohjois-saksalaista lihapataa, tai mitä lie... mutta kyllä sillä nälkää siirsi. Ja tunturissa tuollainenkin mössö maistuu kurmeelta. Sapuskan jälkeen palasimme tyynen niemen matalikolle ja kahlasimme molemmat rantaan. Aikamme tyhjyyttä tiirailtuamme päätimme lähteä pois ja kahlasimme rannalle. Ennenkuin ehdin rantaan näin tuikin aivan lähellä. Harjusko se siellä? Heitin tuikista pari metriä alavirtaan... Plop, ja kala kiinni. 51-senttinen harjus väänsi vapaa kaarelle tovin ja pääsi lopulta kasvamaan. Mikey tottakai innostui myös virpomaan ja ankkuroikin kahluusandaalinsa muutaman metrin päähän viereeni. Hetken päästä Mikey karkuutti ison kalan ja katkoi perukkeen ja miestä syötiin taas... Karkuutin vielä yhden pintoneen harrin ja palasimme joen kautta alas.

Harjus siiman päässä

Järviharjus kepittää

harjuksen väsytys jatkuu

ja väsytys jatkuu...

Harjuksen väsytys on päättynyt

ja voittaja on selvinnyt

Harjus C&R

mutta voittaja on armollinen...

Joella oli hiljaista, kunnes nivan niskalla tuikki. Kahlasin koskeen ja heitin muutaman kerran ylävirtaan. Kolmannella tarttui isohko mutta irtosi heti... Valuimme vielä ottipaikan viimeiselle osuudelle jonka ihan alimmaisella osalla tuikki.

- Onko iso?
- Ei o iso, sellanen 35-senttinen. On se joku nelikymppinen.
- Onhan se ihan kokonen. Onko se ruokakala?
- Otetaan vaan
, Mikey päätti arviointikeskustelun.
- Neljäseiska, lisäsin, kun kala makasi ruohossa verestettynä.

 Mikey kalassa

Poikaystävä kalassa vastarannalla

Mikey kalassa

Tottakai repun pitää olla vaaleanpunainen, se selässä saa kalaa!

Mikey ja harjus

Poikaystävä ja harjus

Ruokakalan kokoinen se kuitenkin oli. Ei muuta kuin kala juuttisäkkiin ja leirille. Lompsimme leirille ja laitoin nuotion sekä kahvin tulelle Mikeyn suomustaessa ja fileoidessa kalan. Työnjako oli jo tässä vaiheessa reissua selkiintynyt. Mittasimme kalankin samalla. 51 cm. Malliesimerkki taas siitä miten hyvin kalamies kalan lennossa mittaa...

So not, vuorossa oli päivän menu: kaakao (med Stroh), paistettua harria.

harjus paistuu taas

Harjus paistuu

Aamurusko

Tunturin aamurusko

Share
 Mediakortti (pdf) Ɩ Kalamies.com sivuston  rekisteriseloste  Ɩ Sivuston yleiset säännöt