AdsConfKit

Kirjautuminen

Kuhan heittojigaajan elokuu

Käyttäjän arvio:  / 3
HuonoinParas 
Share

Elokuussa kuhan heittojigaajalla on edelleen hyvät mahdollisuudet huippusaaliisiin, mutta tekniikkaa ja kalastussyvyyttä on hieman muutettava verrattuna aiempiin kuukausiin.

Elokuu on järvikuukausi

Merellä on havaittu jo pitkään, että kuhan jigaussesonki on parhaimmillaan vasta myöhemmin syksyllä kuhien palatessa jokien, sisälahtien ja salmien suulle tankkaamaan. Elokuussa kalat ovat pääosin vielä enemmän hajallaan ja niitä on vaikeampi löytää matalikoilta.

Merikuha on toki mahdollista löytää karien ja vedenalaisten pattien ympäriltä, mutta helpoiten se onnistuu järvillä, jossa kuhan oleskelualueet eivät vaihtele niin paljon kuin merellä. Esimerkiksi oleskelusyvyyden vaihteluväli järvillä voi olla hyvinkin kapea, jopa metrin sisällä.

Kun olet paikallistanut luotaimella järven kuhat tietyltä syvyydeltä, voit mainiosti keskittyä haravoimaan reilun metrin haarukassa olevia alueita, jolloin kalastus muuttuu tehokkaammaksi, kun kaloja ei tarvitse hakea eri syvyyksistä.

 

Syvempiin vesiin

Jos kesä-heinäkuussa jigattiin keskimäärin 4 metrin kieppeillä, siirrytään elokuussa keskimäärin paria metriä syvemmälle. Kalastajan on hyvä huomioida, että kuhia voi löytää jopa 9 metristä asti, jolloin paikat tulee valita siten, että vedenalaisen patin liepeiltä löytyy riittävän syvää vettä, josta kuhat on mahdollista löytää. Samoin on hyvä muistaa, että kuha pitää tasaisista olosuhteista ja liian nopea sään tai veden lämpötilan muutos tekee niistä passiivisia.

Kalat saattavat kerääntyä varsin mitättömänkin oloisen kohouman lähettyville, joita ei merikortista löydy, joten laadukas kaikuluotain on kuhan löytämiseksi aivan ehdottoman tärkeä. Ilman sitä on käytännössä turha lähteä yrittämään.

 

Perinteisellä ankkurilla pärjää, mutta taivasankkurilla varustettu keulasähkömoottori tuo kalastukseen niin paljon mukavuutta ja tehokkuutta, että sen ymmärtää vasta kun on joutunut pulaamaan ankkurilla sähkömoottorin jälkeen.

Syvältä kalastamisessa on kuhan (ja myös ahvenen) suhteen se huono puoli, että ne eivät kestä suurta paineen vaihtelua ja menehtyvät helposti nopeasti syvältä nostettaessa. Pääosin kuitenkin kalastus tapahtuu 6 metrin hujakoilla, josta kalat selviävät vielä hyväkuntoisina.

Ajoituksesta

Elokuussa aamut ovat ehdottomasti parasta kalastusaikaa noin kello 6.00-9.00, jolloin valon määrä ei ole vielä huipussaan. Keskipäivällä kalastus voi olla hankalaa, sillä kuha painuu syvemmälle valon määrän kasvaessa. Vastaavasti se taas nousee pykälän ylemmäksi valoa ollessa vähemmän iltaa kohden.

Elokuun illat pimenevät nopeasti ja mahdollinen syöntihetki on noin tunnin ikkuna lähellä auringonlaskua. Illassa on se hyvä puoli, että kala on hieman matalammassa ja helpommin tavoitettavissa.

Pyri valitsemaan jigauspäiväksi mahdollisimman mietotuulinen päivä, jolloin siiman tarkkailu on mahdollisimman helppoa ja oleskelu kalapaikoilla mukavampaa.

Kalastustekniikka

Elokuussa erilaiset uittotekniikat nousevat arvoonsa, sillä kuha ei välttämättä ole parhaalla iskutuulella. Kannattaa kokeilla kevyitä välineitä ja leijaavia jigejä. Jigin kokoa kannattaa myös aktiivisesti vaihtaa ja yrittää löytää päivän sävel. Tärkeintä on, ettei jauha samalla painolla koko päivää, sillä paino vaikuttaa jigin uintiin ratkaisevasti. Voit kokeilla jopa ylikevyttä (7 g) painoa yli 6 metrin veteen.

Aamuisin on perinteinen kelauitto tuntunut olevan tehokkainta yhdistettynä piikkihäntäiseen tai korkeaprofiiliseen ja haarapyrstöiseen jigiin. Keskipäivällä taas joudutaan usein hitaasti kelaten raahaamaan herkästi uivaa jigiä pohjassa ja silloinkin kuhan innostuminen voi olla vaikeaa.

Kuhien aktivoituessa iltaisin voidaan uittoa tällöin tehostaa esimerkiksi niin sanotulla kapellimestarin uitolla, jossa vapaa nostetaan vauhdilla jigin tavoitettua pohjan ja päätetään pariin terävään nykäisyyn, jonka jälkeen löysä siima kelataan pois. Usein kuitenkin perinteinen kelauitto kertoo millä tuulella kuhat ovat.

Uittotekniikoista

Elokuiselle kuhalle ei voi olla korostamatta oikean uiton merkitystä. Uittotyylejä on hyvinkin erilaisia ja eri jigien toimivuudessa on myös eroja eri tyylien suhteen. Esimerkiksi herkät pyrstöt reagoivat todella pieneenkin liikkeeseen ja niiden etu voidaan menettää uittamalla herkkäpyrstöisiä jigejä turhan kovalla tahdilla.

Aloita aina perinteisellä kelauitolla, jossa jigin liike tuotetaan kelaamalla vaihtelevin sykäyksin vavan ollessa noin 45 asteen kulmassa. Voit myös kokeilla vapauittoa, jossa liike syntyy vapaa nostamalla ja kelataan tyhjät siimat pois.

Tehostettuja tekniikoita ovat jo mainittu kapellimestarin uitto, hissitekniikka (jigi nostetaan hallitusti veneen vierellä noin metrin pohjasta ja palautetaan alas yhtä hallitusti), väristys (jigiä nostetaan vapaa samalla väristämällä niin ylös kun kalastajan käsi antaa myöden) sekä talutus (jigiä liikutetaan kelauksen loppuvaiheessa veneen pituussuunnassa kävellen pyrkien saada viime hetkillä veneen viereen tulleet kuhat iskemään). Kannattaa ehdottomasti kokeilla tehostettuja tekniikoita, mikäli kuhat äityvät ronkeleiksi.

Kalastusopas Juha Happosen mallisuoritus kapellimestarin uitosta:

 Välineet

Vavaksi valitaan avokelavapa, jonka pituus pituus on 6-7 jalkaa eli noin 180-200 cm. Vavan olisi hyvä olla 1/3-toiminen, jotta tartutuksiin on riittävästi voimaa, mutta kevyenkin jigin heittäminen on helppoa. Hyviä vapoja esimerkiksi Honkkarin valikoimista.

Kelana avokela kokoluokassa 1000-1500. Kelassa tulee olla takaliikkeetön kampi, jollainen lähes kaikissa onkin vakiona.

Siimana 0,10-0,14 mm venymätöntä kuitusiimaa mahdollisimman räikeänä, jotta siimasta voidaan lukea tärpit. Mitä ohuempi siima, sitä pidemmät heitot ja pienempi tuulipussi.

 

Tärkeä, mutta helposti unohtuva on 50-70 cm fluorocarbon-peruke, joka säästää siimaa kivihankaumilta ja sattumahaukien hampailta. Perukemateriaalia voi ostaa rullatavarana tai valmiiksi rigattuina.

Jigit ja jigipäät
 

Kuhajigeiksi kannattaa valita lajitelma erilaisia haara-, piikki-, mela- ja v-pyrstöisiä kalajigejä eri pituisina 7-12 cm välillä. Väreistä toimivat aina oliivi, chartreuse (vihertävä), tummanvihreät sekä mustahopeiset. Ota myös mukaan muutama jokeriväri.

Jigipäiden paino noin 5-15 g välille. Hyvä vinkki on rigata valmiiksi esimerkiksi päivän 10 erilaista jigiä erilaisilla painoilla, jotta voi nopeasti kokeilla eri painojen tuoman eron ja löytää nopeammin päivän sävelen.

 

Tunnelmallisia elokuun jigaushetkiä!

Share
 Mediakortti (pdf) Ɩ Kalamies.com sivuston  rekisteriseloste  Ɩ Sivuston yleiset säännöt