Kirjautuminen

Suurhaukien marraskuu

Käyttäjän arvio:  / 7
HuonoinParas 
Share

Entisaikoina marraskuussa ruvettiin nostelemaan veneitä, mutta nyt marraskuut ovat lämmenneet siten, että eteläisessä Suomessa nautitaan kunnon suurhaukikeleistä.

Marraskuussa hauet ja etenkin suurhauet tankkaavat ahnaasti talvea varten ja niiden löytäminen perustuu siihen, että ymmärtää niiden elintapoja. Paikkatuntemus on suurhaukien löytämiseksi avainasemassa. Hauki siirtyy loka-marraskuun vaihteessa, mutta viimeistään alkutalvesta, sisälahtiin tankkaamaan talven varalle ja etsimään sopivaa kutupaikkaa kevääksi.

Merikortin ja Google Mapsin avulla on helppo sulkea pois suurhauen löytämisen suhteen epätodennäköiset paikat eli "kilometrikaislat", liian syvät tai laajat lahtialueet sekä vailla kasvustoa olevat alueet.

 

Matalahkojen lahtialueiden keskustat ovat huippupaikkoja

Siellä missä on kasvillisuutta, löytyy saaliskalaa ja niitä syöviä haukia. Jos lahdesta löytyy syvänteitä tai penkkoja, ne ovat varmasti kokeilemisen arvoisia paikkoja. Lahtien keskustojen kalastuksen hyvänä puolena on myös se, että kalastuspaine keskittyy pääosin kaislikoiden reunoille, jolloin keskustojen kalastajan uistin saanee suuremman huomion.

Valikoi kalastettava alue

Suurhaukea hakiessa ei voi valikoida suoraan iskeekö siiman päähän pieni vai suuri hauki, sillä pieniä haukia on lukumääräisesti eniten. On myös hyvä muistaa, että pieni hauki kuuluu myös isomman hauen ruokalistalle (lue lisää Kalastus-lehti 3/18). Sen sijaan kalastuspaikan valikointi ja sen tarkasti kalastaminen rajaa pois samanlaisia paikkatyyppejä.

Uistin pyytää vain kun se on vedessä ja jos lyhyen marraskuisen päivän aikana käytetään aikaa pitkiin, yli 20 km siirtymiin, niin se vähentää olennaisesti saalista.

Hae monipuolisia muotoja

Niin sanottu "kilometrikaisla" ei ole suurhauen pyytäjän maastoa. Isosta kaislikosta on vaikea löytää mitään poikkeavuuksia joko muodon tai syvyyden suhteen ja kalastuksesta tulee helposti monotonista mättämistä.

 

Suurhaukea halajavan kannattaa keskittää kalastus ainakin rannikolla ja isommilla järvillä ison lahtialueen reunamille ja poimimaan sieltä pienemmän lahdelman tai muun erilaisen maaston muodon. Jos lahden edustalla on vielä harvaa kaislaa ja kaikuluotain näyttää noin parin metrin syvyyttä, niin voidaan olla varmoja, että ainakin paikkatyyppi on oikea.

Marraskuussa tuulee usein reilusti ja kovan tuulen päivänä on kalastettava myös aivan pussin perät, sillä tuuli keskittää ravintokalaa yhteen paikkaan, jolloin iso hauki voi löytyä yllättävän matalasta.

Mikäli pääset kalaan vasta monen tuulipäivän jälkeen, mutta vielä tuuliseen keliin, kannattaa suosiolla etsiä rauhallisempaa aluetta tai keskittyä tuulen ja tyynen rajapintaan, sillä hauki viihtyy tuulen puolella rajallisen ajan.

Järjestelmällisesti kalapaikalla

Kun oletettuun suurhaukipaikkaan on saavuttu, on hyvä heittää tarkasti valittuun paikkaan ja välttää liian pitkiä heittoja, sillä suurin osa tärpeistä tulee heiton päässä tai muutaman kammenpyöräytyksen jälkeen. Päivän aikana tulee muuten kalastettua kilometritolkulla tyhjää vettä.

Kun liu'ut tai ajat keulakoneella kalapaikalle, muista aloittaa kalastus jo mahdollisimman kaukaa, jopa ennen lahden suuaukkoa. Etenkin, jos tiedät, että paikasta on saatu isoja haukia aiemmin. Näin toimien et tule ajaneeksi suoraan kalojen päälle.

Lahtien keskustaan on hyvä (taivas)ankkuroitua ja tehdä sieltä heittoja eri suuntiin vaihdellen uistinta aktiivisesti, mikäli tärppejä ei ala kuulua. Kaikuluotaimen näyttöä kannattaa tarkkailla mahdollisten kuoppien ja pienten syvänteiden varalta ja pistää kohdat muistiin. Syvyyden vaihtelut keräävät kaloja ja niitä alueita kannattaa pommittaa.

Vuorokaudenajat marraskuussa

Marrakuussa kalapäivän pituus on maksimissaan noin 8 tuntia ja pimeällä hauenkalastus on lähes turhaa, sillä hauen saalistustapa perustuu näkökykyyn eikä hauen hämäränäkö ole kuhan veroinen.

Ennen aamukahdeksaa ei siis kannata haukivesille rynnätä, ottipaikoilla on hyvä kuitenkin olla kun aurinko alkaa selkeästi nousemaan, sillä valo aktivoi hauet saaliin kimppuun. Suomen Haukiseuran tekemän selvityksen mukaan marraskuisen suurhauen paras ottihetki asettuu kello 12-14 väliseen aikaan.

Uistimet marraskuisen suurhauen pyyntiin

Marraskuussa veden lämpötila on vesistöstä riippuen noin 3-8 astetta. Aktiiviset suurhauen pyytäjät käyttävät pääasiassa isoja pehmovieheitä, jerkkejä sekä isoja lusikoita. Myös perho ja kelluntarengas ovat erittäin kova yhdistelmä etenkin hankalan päivän sattuessa kohdalle ja veden ollessa erittäin kylmää.

Hauki valitsee helposti kohteen josta saa paljon energiaa pienellä vaivalla. Uistinten väriä ja tyyppiä kannattaa myös vaihtaa aika ajoin, jos ei kalaa ole vähään aikaan kuulunut. Sama uistin ei todennäköisesti toimi koko päivää ja syöntihalukkuuden lopahtamisen havaitsee hyvin siitä, että kalat vain tönivät viehettä, purevat pikaisesti tai jäävät jerkkiin vain takakoukusta kiinni.

Uistimen valinnassa on oleellista, että niitä voi tarvittaessa kelata sisään todella hitaasti ja ne leijuvat pitkään pysäytyksessä kylmässä vedessä. Isot kumit, häntyrit ja erilaiset kookkaat hybridivieheet sekä suhteellisen matalakulkuiset vaaput ja jerkit soveltuvat suurhauen lahtikalastukseen mainiosti.

 

Vapa ja kela valitaan raskaiden uistimien mukaan

Suurhauen kalastajan kela on ehdottomasti jämäkkä hyrräkela, johon mahtuu 100 metriä paksua 0,35 – 0,40 mm kuitusiimaa. Jos kelasta löytyy iso voimakampi isolla nupilla sitä voidaan helposti käyttää myös paksummat hanskat kädessä kalastustarkkuuden pahemmin kärsimättä.

Vapojen viehesuositukset voivat yltää jopa 200 g asti, mutta näin painavien uistimien heittely on pidemmän päälle todella raskasta. Sopivin versio onkin usein noin 100 g viehesuosituksen omaava noin 8-jalkainen "kumivapa" tai noin 7-jalkainen jerkkivapa. Monella on kaksi tai useampia settejä valmiina erilaisten uistinten heittelyyn – edesautetaan päivän sävelen löytymistä.

Pukeutuminen loppukaudesta

Marraskuussa kalastaminen on ilmaston lämpenemisestäkin huolimatta edelleen kylmää touhua. Päällä tulee olla vähintään pelastusliivit, mutta suositeltavampaa on käyttää pelastuspukua tai esimerkiksi Ursuit MPS kuivaa välipukua. Puvun alle laitetaan tekninen aluskerrasto sekä esimerkiksi toppahousut ja untuvatakki.

 

Kenkiin kannattaa myös panostaa. Veneen pohjasta hiipivä kylmyys tekee kalapäivästä nopeasti kurjan, jos kengät eivät eristä kylmää riittävän hyvin. Nykysin on tarjolla edullisia kalastuskäyttöön suunniteltuja pari-kolme kymppiä maksavia EVA-materiaalista tehtyjä talvikumisaappaita, joissa on irrotettava huopavuori. Ne eristävät kylmyyden ja kalastus on miellyttävää lämpimin jaloin.

 

Sormet tahtovat myös jäätyä pitkinä päivinä. Eri valmistajilta löytyy myös kylmiin keleihin suunniteltuja neopreenisia kalastushanskoja, joissa kaikki sormet ovat kiinni ja tuntuma kalastukseen on hyvä. Hanskoja on hyvä olla mukana muutama pari ja siirtymiä varten päälle vedettävät rukkaset.

 

Suurhauen käsittely

Jos kalastaja on onnekas ja suurhauki eli yli metrin mittainen hauki saadaan nappaamaan, on hyvä muistaa, että ne ovat arvokkaita geenipankkeja ja ekologisen tasapainon ylläpitäjiä. Kohtele siis haukea kunnioittavasti.

 

  • Ylösnosto haavilla tai lip lock –leukaotteella vatsaa tukien
  • Haavin havaksen tulee olla pienisilmäistä ja solmuttomasta materiaalista valmistettua, tällainen havas ei vahingoita kalan eviä eikä ihoa
  • Uistimen irrotus nopeasti tai jos on oikein pahasti, niin koukut poikki pihdeillä
  • Punnitus haavissa tai punnituspussissa, ei roikottaen, sillä selkäranka voi venähtää
  • Mittaus nopeasti mittalautaa tai nauhaa vasten siten ettei kala pääse riehumaan veneen pohjalla
  • Vapautus rauhallisesti kalaa tukien ja varmistutaan siitä, että hauki potkaisee itsensä vapaaksi, ei jätetä kalaa kellumaan
Share
 Mediakortti (pdf) Ɩ Kalamies.com sivuston  rekisteriseloste  Ɩ Sivuston yleiset säännöt