|
Kymijoki on ehkä Suomen kalalajirikkain joki. Siellä tavataan nykyisin 34 lajia, joista vaeltavia on seitsemän. Suomen jokivesistöissä esiintyvien lajien kokonaismäärä on Suomen ympäristökeskuksen mukaan 38. Kymijoelle suunnitellaan toimenpiteitä, joiden avulla kalojen luontainen lisääntyminen olisi mahdollista. Ensimmäisen kalatien suunnittelu käynnistyi loppuvuodesta 2009.
Kymijoen kalasto on kokenut voimallisesti teollistumisen ja voimalaitosrakentamisen seuraukset. Kärsijöinä ovat olleet ennen kaikkea merestä jokeen nousevat vaeltavat kalalajit. Suurin häviäjä on ollut lohi. Se voi hyvin vielä 1900-luvulle tultaessa. Veden likaantumisen ja ennen kaikkea joen patoamisen myötä lohikanta lähti tuon vuosisadan alkupuolella jyrkkään alamäkeen. Lopullisen kuoliniskun Kymijoen oma lohikanta koki vuonna 1933, jolloin valmistuivat voimalaitokset molempien päähaarojen suille eli Ahvenkoskelle ja Koivukoskelle. Viimeiset alkuperäiset lohet pyydettiin 1940-luvulla. Tämän jälkeen lohta ei joessa tavattu neljään vuosikymmeneen.
Tavoitteena luontainen lisääntyminen
Pelkästään istutuksiin perustuva kalavedenhoito ei ole biologisesti kestävää toimintaa. Tarkoituksenmukaisempaa on pyrkiä hyödyntämään vesistön luontaista lisääntymispotentiaalia, näin myös Kymijoella. Alajuoksulla on kartoituksien mukaan vaelluskalojen poikastuotantoalueiksi soveltuvia koski- ja virta-alueita noin 240 hehtaaria. Nämä alueet ovat kuitenkin jokihaarasta riippuen yhden tai kahden voimalaitoksen takana.
Lue koko uutinen täältä.
|
|
Lohenpalautushanke alkoi Iijoella – radiotelemetrialla tietoa ylisiirrettyjen lohien käyttäytymisestä
Iijokisuulta pyydettiin kesällä 2009 kutuvaelluksellaan olevia merilohia, jotka merkittiin radiolähettimillä ja siirrettiin Iijoen padotun alaosan yli sen vapaana virtaavalle keskijuoksulle. Radiolähettimien avulla lohien elämää voitiin seurata yksilökohtaisesti. Tutkimustulokset olivat rohkaisevia. Siirretyt lohet pysyivät pääosin voimalaitosten yläpuolella. Kutuaikana, syys-lokakuussa, ne hakeutuivat lajityypillisille lisääntymisalueille.
Seurannan aikana saatiin myös vahvistus sille, että lohet kykenevät laskeutumaan elävinä voimalaitoksen turbiineista alavirtaan. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää lohenpoikastuotannon käynnistäminen ja sen onnistuminen rakennetun vesistön luonnontilaisilla jokiosuuksilla, joissa voimalaitospadot ovat estäneet kalojen kutuvaelluksen vuosikymmenten ajan.
Mahdolliset jälkeläiset varmistavat ylisiirtojen onnistumisen
Kutuajan jälkeen, marras-joulukuussa, lohet laskeutuivat hiljalleen alavirtaan ja hakeutuivat koskista hitaammin virtaaviin joenosiin talvehtimaan. Takaisin mereen kuteneet lohet laskeutuvat todennäköisesti tulevana keväänä, huhti-kesäkuussa.
Toteutetun pilottitutkimuksen perusteella lohien ylisiirrot ovat yksi mahdollinen keino lohen luonnonpoikastuotannon käynnistämisessä rakennetuilla vaelluskalajoilla. Lopullinen varmistus ylisiirtojen onnistumisesta saadaan kuitenkin vasta kesällä, jolloin päästään tutkimaan syntyikö ylisiirretyille lohille jälkeläisiä. Jälkeläistuottoa selvitetään sähkökoekalastuksin.
Lue koko artikkeli täältä.
|
|
Suomalaiset vapaa-ajankalastajat ovat huolissaan kalavesien tilasta. Nyt vuodenvaihteessa Kalamies.com ja Perhokalastajat.net internetportaalit lahjoittavat ennen joulua huutokauppaamalla keräämiänsä varoja Virtavesien hoitoyhdistykselle, Virholle. Yhteensä hyväntekeväisyyteen kertyi Kalamies.com:ista 2000 euroa ja Perhokalastajat.net:istä 766 euroa.
Virtavesien hoitoyhdistys tulee käyttämään lahjoituksen, 2766 euroa, kokonaisuudessaan uhanalaisten vaelluskalakantojen elvyttämiseen. Käytännön esimerkkeinä elvytystoimenpiteistä ovat kutupaikkojen kunnostaminen, kalojen kotiutusistutukset sekä kalateiden rakentaminen. Vapaaehtoispohjalta toimiva yhdistys saa paljon aikaan kerätyillä lahjoituksilla. Niillä hankkii esimerkiksi toistasataa tonnia soraa ja kiviä jokien ja purojen kunnostuksiin.
|
|
Lue lisää... [Vapaa-ajankalastajilta lahjoitus vaelluskalakantojen elvyttämiseen]
|
|
 Valtion kalastuksenhoitomaksujen hinnat nousevat elinkustannusindeksikorotuksen johdosta. Vuonna 2010 kalastuksenhoitomaksut ovat 22 euroa kalenterivuodelta ja 7 euroa seitsemän vuorokauden kalastusjaksolta.
Kalastuksenhoitomaksun voi suorittaa pankissa, maksuautomaatilla, verkkopankissa tai kalastuslupien verkkokaupoissa, monissa postikonttoreissa ja R-kioskeissa. Kalastuksenhoitomaksuvarat käytetään kalastajien ja kalavesien hyväksi. Noin kolmannes varoista käytetään suoraan kalavesien hoitoon.
|
|
Lue lisää... [MMM.fi: Kalastuksenhoitomaksut vuodelle 2010]
|
|
Valtioneuvosto on tänään päättänyt esittää Suomen ja Ruotsin välillä 11. marraskuuta allekirjoitetun rajajokisopimuksen hyväksymistä. Uusi rajajokisopimus kattaa sekä vesi- että kalastusasiat ja korvaa maiden välillä vuonna 1971 tehdyn sopimuksen. Tasavallan presidentin on määrä antaa hallituksen esitys sopimuksen hyväksymisestä eduskunnalle huomenna 4.12.2009. Sopimuksen on suunniteltu tulevan voimaan ensi kesänä.
Uuden sopimuksen olennaisena osana on kalastussääntö, joka sisältää määräyksiä muun muassa rauhoituspiireistä, rauhoitusajoista, vähimmäismitoista sekä pyyntivälineistä ja niiden käytöstä. Kalastussäännön mukaan lohen ja taimenen kalastuskausi muuttuu sekä joessa että merialueella. Merialueella lohen ja taimenen kalastus kiinteillä pyydyksillä on mahdollista aloittaa välillä 17.-29.6. Päivämäärän voisi kansallisesti päättää. Jokialueella kalastusaikoja mukautetaan esimerkiksi taimenen suojelemiseksi sekä perinteisen ja paikallisen kalastuksen että kalastusmatkailun edistämiseksi.
Lue lisää alkuperäisestä tiedotteesta osoitteessa http://www.mmm.fi/fi/index/etusivu/tiedotteet/091203_rajajokisopimus.html
|
|
|
|
|
<< Alkuun < Edellinen 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Seuraava > Loppuun >>
|
|
Sivu 9 / 19 |
