AdsConfKit

Kirjautuminen

Pohjoismaissa ja Virossa on loistavia kesäloman kalastuskohteita

Käyttäjän arvio:  / 1
HuonoinParas 
Share

Vaikka kotimaammekin kalastuskohteet ovat loistavia, kannattaa joskus käydä myös tutustumassa naapurimaiden kohteisiin. Ruotsi, Norja, Tanska ja Viro ovat suomalaisille mielekkäitä maita vierailla ja hyvin hoidetuista kalavesistä kelpaa nauttia. Kalamies.comin yhteistyökumppani TallinkSilja tarjoaa kaikille alekoodin 80185 käyttäjille tuntuvat alennukset laivamatkojen hinnassa sekä venetrailerin viennissä.

Ruotsin kesäiset kohdevinkit

Useimmiten suomalaisen ensikosketus Ruotsiin on laivasatama Tukholmassa. Mikäli olet vain risteilyllä, tarjoaa Tukholma silti loistavia kalapaikkoja aivan ydinkeskustassa.

Tukholmassa voi kalastaa keskellä kaupunkia Rosenbadin edustalla, Riksbron- ja Vasabron-siltojen välillä. Sillat liittävät Tukholman keskiosan Vanhaan kaupunkiin ja täältä saadaan keväisin ja alkusyksystä lohia sekä taimenia. Lisäksi se on hyvä paikka pyytää ahventa, haukea ja kuhaa.

Alue kulkee paikallisten suussa nimellä "Strömmen". Tukholmalaiset ovat saaneet kalastaa Strömmenissä jo vuosisatoja, sillä jo vuonna 1636 kuningatar Kristina antoi luvan kaupunkilaisille kalastaa siellä. Uistinkalastus lipoilla, jigeillä, vaapuilla ja lusikoilla on tehokkainta, sillä perhokalastajalle paikat ovat hankalia ja korkeat rantatöyräät vaikeuttavat kalastusta.

Jotain paikan saalisvarmuudesta kertoo se, että joka vuosi sieltä saadaan yli 10-kiloisia meritaimenia, kaikkien aikojen suurin on ollut 14-kiloinen. Suurin lohi on ollut lähes 22-kiloinen. Alamittoina ovat 50 cm taimenelle ja 60 cm lohelle. Lisätietoa Strömmenistä www.stromstararna.se

Alkukesällä myös hauenkalastus on yllättävän hyvää Hammarbyssä, josta voi heitellä rannalta ja vaihtaa rantaa ottamalla lautta, joka kulkee Hammarbyn selän poikki. Rantakalastuspaikan tarkka osoite on Sickla Kanalgata.

Tukholman alueen kalapaikat KARTASSA 

Jos tarvitset Tukholmassa kalastusopasta, on Tomas Edenfeldt oikea mies, sillä hän tuntee Tukholman kaupunkialueen sekä saaristoalueen kalapaikat. Lisätietoa Tomaksesta www.dinfiskeguide.se

Göteborg Ruotsin länsirannikolla tarjoaa runsaasti hyviä kalastuspaikkoja

Göteborgin alueella voi kalastaa makean veden lajien lisäksi aitoja merikaloja kuten turskaa, kummeliturskaa ja makrillia. Sisämaassa on yli 50 kalastuspaikkaa, ja Göteborgin ympäristön järvissä on hyvin taimenta. Kannattaa myös ehdottomasti käydä Fiskehamnissa nauttimassa Ruotsin suurimpien kalamarkkinoiden tunnelmasta.

Etelä-Ruotsin Malmö

Jalkapalloilija Zlatan Ibrahimovic on kotoisin Malmöstä ja hän on itsekin innokas kalamies. Pallotaituri on Ruotsissa ollessaan nähty usein Claes "Svartzonker" Claessonin veneessä. Malmön alueella voi kalastaa meritaimenta Juutinrauman sillan juurella tai ahventa Segåssa. Hyviä kalapaikkoja ovat myös Limhamn, Cementhamnen ja Oljehamnen.

Vänern & Vättern

Suuret järvet Vänern ja Vättern ovat tunnettuja varsinkin lohi- ja taimenkannoistaan. Paras tapa tavoitella hopeakylkiä on uistelu. Jos omaa venettä ei jaksa paikalle raijata, on järvien kalastukseen keskittyneitä oppaita tarjolla paljon. Esimerkiksi www.salmonseeker.se (Petter Larsson), www.dalslandfishing.com (Tommy Nerstrand) ovat tunnettuja ja hyviä oppaita.

Jokikalastuksen ystävien kannattaa pistäytyä legendaarisilla Mörrumilla, Em-joella tai Ätranilla. Näistä joista on mahdollista tavoittaa lohia ja taimenia sekä perholla että virvelillä. Jokia ympäröivät paikkakunnat ovat kehittäneet myös hyvää kalastuksen ympärillä toimivaa palvelua majoituksen ja opaspalveluiden muodossa.

Gotlanti ja Öölanti

Ruotsin suuret saaret ovat keväisin ja syksyisin meritaimenen pyytäjien valtakuntaa, mutta kesällä niiden luonne muuttuu pikemminkin ruotsalaisten idylliseksi kesäparatiisiksi. Taimenen sijaan kohdekaloina ovat pikemminkin ahven tai hauki, mutta rehellisyyden nimissä täytyy sanoa, että näille saarille kannattaa lähteä pyytämään meritaimenta keväisin ennemmin kuin kesäkalaan. Kauniita paikkoja saaret tosin ovat, joten siinä mielessä vierailu kannattaa aina.

Ruotsi on hauenkalastuksen kultamaa

Ruotsin Itämeren pitkän rannikon ja tuhansien järviensä ansiosta loistava kohde hauenkalastukseen. Hauki on yleinen niin järvien makeassa vedessä kuten myös koko Itämeren rannikon, Ahvenanmeren ja Perämeren rannikon murtovedessä. Mitään yksittäistä kohdetta on turha hauen suhteen antaa, sillä kalan voi käytännössä tavoittaa kaikista vesistöistä aivan pohjoisimman Ruotsin suurtunturijärviä lukuun ottamatta.

Vapavälineillä saa kalastaa vapaasti koko rannikkoalueella, mutta uusien sääntöjen mukaan päivässä saa ottaa vain kolme 40 – 75 cm pituista haukea. Sisämaan vesistöjä varten ostetaan kalastuskortti, joka oikeuttaa pyyntiin paikallisten määräysten mukaisesti. Kalastuskortin voi ostaa paikallisista matkailutoimistoista, kaupoista ja huoltamoista. Sitä myyvillä paikoilla on seinällä valkopohjainen sininen kyltti, jossa on musta kalan symboli myyntipaikkojen tunnistamiseksi.

Pohjois-Ruotsin kalalajit ja kalapaikat

Napapiirin tuntumassa avautuu Ruotsin Lappi ja suurtuntureiden maa, jossa on loistavat mahdollisuudet ja maailman parhaimpiin kuuluvan taimenen, raudun ja harjuksen pyytämiseen.

Maan pohjoisosat voidaan jakaa läntiseen ja itäiseen osaan, jotka eroavat toisistaan ennen kaikkea korkeuden ja luonnon puolesta sekä sitä kautta ilmastollisesti. Koko tunturialueella ja sen läheisyydessä sijaitsevassa metsässä on paljon vesistöjä, joista on hyvä kalastaa taimenta, rautua ja harjusta.

Vaikeutena ei ole löytää hyviä kalapaikkoja, vaan päästä niille. Tuntureilla kalastajien kuljetukset tehdään nykyään usein helikopterilla. Yleissääntönä on mitä pidemmälle pohjoiseen mennään, sitä tavallisemmaksi rautu muuttuu. Harjus taas ei esiinny yhtä korkealla kuin taimen ja erityisesti rautu.

Taimen on levinnyt moniin vesistöihin, ja sen tavoittaa helpoiten virroista, jotka laskevat järviin tai suurten järvien halki. Pienet vaaput tai suuremmat streamer-tyyppiset perhot ovat parhaita eikä Lotto-lippaa kannata unohtaa. Harjus on myös upea pintaperhokala, joka nousee pintaan syömään melkein säällä kuin säällä. Suvantokohtien kalastelu pintaperholla keskiyön auringon paistaessa on elämys.

Norja on Pohjolan monipuolisin kalastusmaa

Jos on Ruotsissa runsaudenpulaa kalapaikoista, niin Norjassa mennään jo tästäkin yli. Norja on maailmanluokan kalastuskohde niin virtavesi-, järvi- kuin merikalastuksessakin. Norjaan suuntaava ei pety kalantulon tai maisemien suhteen, ainoastaan sää ja hintataso saattavat aiheuttaa haasteita.

Lohenkalastajat nauttivat äärimmäisen hienosta kalastuksesta käytännössä koko maassa, mutta erityisesti Gaula-, Börs-, Lakselva-, Orkla-, Alta-, Namsen- ja Reisa-joet ovat parasta A-luokkaa.

Maasta löytyy näiden mahtivirtojen lisäksi monia tittijokia, jotka ovat luviltaan paljon halvempia ja niissä ei juurikaan kohtaa muita kalastajia ja ne on suhteellisen helppo saavuttaa. Tittijoet ovat yleensä suurten lohijokien sivujokia, joiden kalastus on paljon pienimuotoisempaa kuin isojen jokien. Kalan koko on pienempää, mutta määrää tulee varmasti enemmän kuin isommilla joilla.

Jos matka suuntautuu Osloon tai eteläiseen Norjaan, on siellä mahdollisuus varsin hyvään hauen- ja ahvenenkalastukseen. Esimerkiksi Goksjø Sandefjordin lähellä on tunnettu suurista hauista ja ahvenista.

Norjassa on maan vuoristoisuudesta johtuen hankala liikkua ja välimatka esimerkiksi vuonon toiselle laidalle voi olla useita kymmeniä kilometrejä maitse, sillä kaikkien vuonojen yli ei pääse lautalla. Siksi Norjaan lähtijän kannattaa etukäteen suunnitella mihin päin maata lähtee.

Suurin osa suomalaisista suuntaa Pohjois-Norjaan

Pohjois-Norja Narvikista pohjoiseen on suomalaisten suosiossa. Täällä kalastus saavuttaa upeat mittasuhteet, sillä Jäämerellä voi kesäaikaan päästä väsyttelemään kymmenien kilojen painoisia ruijanpaltaita tai valtavia turskia, Lakselva-, Alta- ja Börs-joet tarjoavat maailmanluokan lohenkalastusta ja tunturijärvillä –ja joilla on hyvät mahdollisuudet päästä huikeisiin rautuihin ja harjuksiin käsiksi.

Jäämeren tuntumassa lähes jokaisesta kylästä löytyy merikalastuspalveluita tarjoavia oppaita ja erilaisia mökkikyliä, joiden henkilökunta vie asiakkaita merelle. Suosituimpia alueita lienevät Lofootit, Senja, Kvaløya, Lyngen ja Kåfjord. Varustepuolella kannattaa ehdottomasti luottaa paikallisten suolaveteen suunniteltuihin varusteisiin tai hankkia omat Norjasta. Suomalaisissa kaupoissa valtameren veden ja kalojen kestävien varusteiden tarjonta on varsin kapeaa.

Norjassa merikalastukseen ei tarvita mitään lupia, joten vuonojen rannasta voi jokainen koittaa onneaan ja heittää painavan lusikan seitien koukuttamiseksi.

Norjan kalastuksesta löytyy mainio tietopankki osoitteesta www.fiskinginorge.no tai www.visitnorway.com/things-to-do/great-outdoors/fishing/

Tanska

Pieni ja sympaattinen Tanska poikkeaa huomattavasti muista Pohjoismaista. Se on pieni, tiheimmin asutettu ja erittäin alava. Tanskassa on kuitenkin erittäin hyvin hoidetut kalavedet ja Pohjanmeren läheisyys takaa monipuolisen lajikirjon. Tanskalainen opas David Thormar listasi Kalamies.comille listan suositeltavista kohteista.

Jokikalastus – pääosin lohi ja meritaimen

Suurimpaan osaan joista tarvitaan valtion kalastuskortti sekä paikallinen lupa. Osoitteesta www.fiskekort.dk löytyy kaikki tarvittava tieto Tanskan kalastusluvista. Rantakalastus merellä Bornholmia lukuun ottamatta on vapaata.

Skjernå – skjernaasam.dk

Storå - www.hofstoraa.dk/index.php?option=com_content&view=featured&Itemid=270

Vardeå – varde-sportsfiskerforening.dk

Gudenå – myös kuhaa ja haukea lohikalojen lisäksi

www.visitgudenaa.com/ln-int/visitgudenaa-tourist-frontpage

 Karupå – Erittäin isoja taimenia! www.karupaa.com/dk

Merikalastus

Hanstholm – www.gule-rev.dk/?lang=en http://www.sea-service-express.dk/?gclid=CLX8pIWputQCFUq3GwodmREL3w

Helsingørin alue – www.skjold-vedbaek.dk

Mønin alue on loistava paikka meritaimenelle ja siellä on myös erittäin hyvät haukivedet, oppaan kanssa kalapaikat löytää helpoiten. Lisätietoa: www.moenbaadene.dk, hyvä majoitus löytyy www.moensklintresort.dk

Tanskassa on myös järviä ja fladoja, joissa hauen, ahvenen ja kuhan kalastus on erittäin hyvää. Moni alue on yksityistä, joten paikalle pääsy vaatii luvan tai paikallisen oppaan. Muutama paikka, joissa makean veden kalastus onnistuu helpoiten:

Farum sø – Tanskan syvin järvi
www.lystfiskeri.dk/fiskepladserview.asp?key=1205

Skanderborg - www.campingskanderborg.dk/dk/Angling.html#.WT-ZmpDyhhE

Sunds sø - www.xn--sunds-s-w1a.dk/koeb-af-fiskekort

Viron helmet Peipsijärvi, Ema & Ahja-joet, Hiidenmaa ja Saarenmaa

Virosta löytyy mainioita kalavesiä, joita ei kovin hyvin tunneta. Maassa on kuitenkin nouseva aktiivinen vapakalastuskulttuuri ja Viron ehkä tunnetuin kalamies yli 60-vuotias herrasmies Vladislav Korzets on kulttuurin näkyvin henkilö.

Virolaisen kalastuslehden, Kalalen keskustelufoorumilta osoitteessa www.kalale.ee/foorum/ löytyy paljon erilaisia aiheita ja vinkkejä kannattaa kysyä. Suomeksikin pystyy osan asioista hoitamaan.

Viroon pääsee helposti ja edullisesti laivalla ja oma vene on kätevä ottaa mukaan tarvittaessa. Tallinkin uusi Megastar on myös kokemus sinänsä ja mahdollistaa erittäin miellyttävän matkanteon.

Peipsijärvi

Yli 3500 neliökilometrin kokoinen Viron suurin järvi tarjoaa vapakalastajalle paljon. Sen on sanottu olevan Pohjois-Euroopan kalarikkain järvi, josta nostetaan ammattikalastajien toimesta yli 10 000 tonnin vuosisaalis.

Rannalta kalastus ei välttämättä ole tehokkain keino, sillä rannat ovat soistuneita ja matalia. Paikalla kannattaakin vuokrata vene. Paikallinen venekalusto ei välttämättä ole mitään kaikkein moderneinta, joten jos oma vene kulkee trailerilla mukana, on se varmin valinta.

Peipsijärvi on puoliksi Viron ja puoliksi Venäjän alueella, joten kannattaa pysyä suosiolla Viron puolella, jossa sielläkin riittää yli 1500 neliökilometriä järvialaa. Peipsijärveltä on hyvät mahdollisuudet saada isoja kuhia, ahvenia ja haukia. Jigikalastus ja vetouistelu ovat tehokkaimmat tavat.

Ahventa Peipsijärveltä

Isolla järvellä sää muuttuu nopeasti eikä kalapaikkojen löytäminen ole välttämättä kaikkein helpointa järven suuren koon johdosta. Paikalliset kyläläiset tietävät paljon ainakin nuottaamisesta ja heidän vinkeillään pystyy ainakin haarukoimaan sopivan kalastettavan alueen.

Ema&Ahja-joet

Ema ja sen sivujoki Ahja muodostavat itäiseen Viroon yhteensä noin 200 kilometriä pitkän jokiverkoston. Joissa on vahva hauki-, kuha- ja ahvenkanta. Paikalliset pyytävät erityisesti kuhaa, jota on rauhallisesti virtaavissa osissa huomattavia määriä. Myös taimenta on mahdollisuus saada erityisesti Ahja-joelta, joka on Emaa helpommin kalastettava.

Kuhaa Emajoelta

Hiidenmaa ja Saarenmaa

Viron suuret saaret maan länsirannikolla ovat luonnoltaan upeita ja omaavat erittäin mielenkiintoisen historian jo keskiajalta lähtien. Myös venäläismiehityksen aikaiset bunkkerit ja sotahistorialliset kohteet ovat mielenkiintoista nähtävää upeiden majakoiden ohella. Saarilla on omanlaisensa tunnelma, joka on mielenkiintoinen sekoitus pohjoismaisuutta ja baltialaista kansanluonnetta.

Kummallakin saarella on useita puroja, jonne meritaimen nousee kudulle ja purot ovat syksyisin rauhoitettuna. Saarten rannat ovat erittäin matalia ja kivisiä soveltuen hyvin keväiseen ja syksyiseen taimenenkalastukseen. Sen sijaan kesällä taimenta on vaikea saada rannalta käsin ja kesällä kannattaakin keskittyä ahveneen sekä haukeen, joita on mahdollista pyytää uistimella tai onkien.

Kummatkin saaret ovat pinta-alaltaan isoja ja auto tarvitaan ehdottomasti. Virossa rannalle rakentaminen on rajoitettua, joten lähes kaikki saarten rannat ovat vapaasti kalastettavissa. Kummaltakin saarelta löytyy majoitusta eri tarpeisiin sekä rajoitetusti opaspalveluita.

Erilaiset venesatamat ovat ahvenen kalastajalle helppoja kohteita ja venesatamia löytyykin saarilta useita. Viron veneilykulttuuri on pienimuotoisempaa kuin meillä, joten venesatamista löytyy hyvin tilaa kalastajalle. Haukipaikat tunnistaa helposti kaislikon perusteella. Paikat ovat suhteellisen matalia, jolloin kalastus rannalta käsin voi olla hankalaa ja veneen vuokraaminen paikallaan.

Paikalliset ovat omaksuneet venäläistyylisesti särkikalojen kalastuksen ja onkivat innokkaasti särkiä, säyneitä ja lahnoja. Keväisin särkien ja säyneiden noustessa kudulle on puroilla ruuhkaa.

Kalastusluvat on Virossa helppo hoitaa

Hinnat ovat kohtuulliset ja maksun voi suorittaa luottokortilla osoitteessa www.pilet.ee. Jokikohteissa kannattaa selvittää paikalliset käytännöt, sillä yleinen kalastuslupa ei välttämättä päde ja jokisuissa noudatetaan rauhoitusaikoja, jotka selviävät osoitteesta www.kalastusinfo.ee. Onkiminen on kaikille vapaata kuten Suomessakin. Kalastusluvan hinnat ovat seuraavat: 24 tuntia - 1 euro, 7 päivää - 3 euroa, 6 kk - 13 euroa, vuosi - 20 euroa.

Share
 Mediakortti (pdf) Ɩ Kalamies.com sivuston  rekisteriseloste  Ɩ Sivuston yleiset säännöt