Kirjautuminen

Lohien ylisiirrot Iijokeen käynnistyivät

Käyttäjän arvio:  / 0
HuonoinParas 
Share

Kymmenien vuosien tauon jälkeen aikuisia lohia liikkuu jälleen Iijoen keskiosalla. Kainuun TE-keskuksen kalatalouden toimintayksikkö antoi kesäkuun puolivälissä luvan siirtää tutkimustarkoituksia varten 50 lohta Livojokeen ja Korpijokeen. Nyt Iijokisuulta ja Raasakan voimalaitoksen alapuolelta pyydystettyjen kalojen karanteeni ja seuranta Ranta-Kestilässä on päättymässä ja eläinlääkäri on jo antanut luvan siirtää osan kaloista voimalaitospatojen yläpuoliselle jokialueelle.

.


Siirrettävät lohet merkitään yksilöllisesti radiolähettimillä, jotka antavat tutkijoille tietoa siitä, missä lohet liikkuvat ja mitä alueita ne valitsevat kutua varten. Radiolähetinlohien liikkeitä seurataan jokivarteen sijoitetuilla automaattisilla vastaanottoasemilla sekä kannettavilla radiovastaanottimilla. Radiolähetinseurannan toteuttaa Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos.

Kudun onnistumista seurataan jatkossa sähkökalastusten avulla. Saadut tulokset ovat ensiarvoisen tärkeitä, kun Iijoella myöhemmin aloitetaan laajempi kalojen palauttaminen. Tuloksista ja saaduista kokemuksista riippuu paljolti myös se, missä laajuudessa ylisiirtotoimintaa jatketaan vuoden 2010 kesällä.

Ylisiirtokokeilu tehdään osana Iijoen ympäristönhoito-ohjelmaan kuuluvaa Vaelluskalat palaavat Iijokeen -hanketta. Vahvan vaelluskalakannan luomiseksi istutetaan myös poikasia patojen yläpuolelle sekä laaditaan suunnitelma siitä, miten joesta peräisin olevien kalojen nousu Iijoen patojen ohitse olisi ratkaistavissa kaikkia osapuolia tyydyttävällä tavalla.

Iijoella vahvuutena on se, että joen alkuperäinen lohikanta on edelleen olemassa. Nyt on toiveita saada tämä ainutlaatuinen lohi palautetuksi laitoksesta takaisin sen luontaiseen elinympäristöön.

Vaelluskalat palaavat Iijokeen -hanketta toteuttavat Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Oulun yliopisto ja Metsähallitus yhteistyössä Keski-Perämeren kalastusalueen, Iijoen vesistön kalastusalueen ja Kuusamon kalastusalueen sekä muiden toimijoiden kanssa.

Rahoitusta hankkeelle on saatu Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR) ja valtion varoista. Muita osarahoittajia ovat Pudasjärven kaupunki, Taivalkosken kunta, Iin kunta, Kuusamon kaupunki, Yli-Iin kunta ja PVO-Vesivoima Oy. Toiminnan laajuutta kuvaa hankkeen yhteistyösopimus, joka on solmittu kaikkiaan 10 sopijaosapuolen kesken.


Jos ylisiirretty emo-/isälohi joutuu pyydykseen:

  • Käsittele kalaa niin, että se pystyy jatkamaan elämäänsä ja toteuttamaan elämäntehtäväänsä eli suvun jatkamista omassa joessamme.
  • Käsittele kalaa mahdollisimman varovasti, vie se rantaveteen (ei veneeseen), irrota viehe taidolla esimerkiksi kärkipihtejä käyttäen, varo suomujen rikkomista, ota pikaiset valokuvat, tunnista kala ID-numerosta, merkitse muistiin tapahtuma matkapuhelimeen, allakkaan tms, ilmoita asiasta yhteyshenkilöille ja ole ylpeä onnistuessasi jatkamaan emokalan vaellusta. Yksi emokalahan tuottaa 5 000 -10 000 kalanpoikasta kutukerralla.
  • Älä käytä nostokoukkua. Lohta ei myöskään saa riiputtaa pyrstöstä, koska selkäranka vaurioituu herkästi.

Lisätietoja

 

  • Vanhempi suunnittelija Jermi Tertsunen, Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus, puh. 040 5203674 (ylisiirron toteutus)
  • Panu Orell, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (radiolähetinseurannat), puh. 040 530 5830
  • Iijoen kalastusalueen puheenjohtaja Jari Jussila, Iijoen kalastusalue, puh. 0400 686 639 (rauhoitukset)
  • Projektipäällikkö Arto Hirvonen, Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus, puh. 0400 935 611 (Vaelluskalat palaavat Iijokeen -hanketta koskevat asiat, tavoitettavissa 3.8. alkaen)

 

Asiasta meillä ja muualla:

 

Ylisiirrot alkamassa

Ympäristö.fi tiedotus

Hesarin artikkeli

 

 

Share
 Mediakortti (pdf) Ɩ Kalamies.com sivuston  rekisteriseloste  Ɩ Sivuston yleiset säännöt