Kirjautuminen

Share
TaimenIlmaston muutos uhkaa kylmien vesien kaloja ja suosii vastaavasti lämpimiä vesiä suosivia lajeja, ilmenee äskettäin julkaistusta tutkimuksesta. Kalamiehen tärkeimmistä lajeista siika ja taimen ovat luultavimmin kärsijöiden etunenässä. Toisaalta lämpimämpiä vesiä sietävät lajit kuten kuha, särkikalat sekä siirtolaji karppi pystynevät laajentamaan elinalueitaan.

. Asiaa selvittänyt Jani Heino painottaa, ettei Suomessa ole vielä tehty tarkkoja lajikohtaisia ennusteita siitä, miten kalojen ja muiden vesieliöiden levinneisyydet muuttuvat. Suomen ympäristökeskuksessa tutkijana työskentelevä Heino on laatinut yhdessä Raimo Virkkalan ja Heikki Toivosen kanssa artikkelin ilmastonmuutoksen vaikutuksesta sisävesilajeihin. Artikkeli on julkaistu kansainvälisesti arvostetussa Biological Reviews -sarjassa. Artikkeli "Jani Heino, Raimo Wirkkala, Heikki Toivonen: Climate change and freshwater biodiversity: detected patterns, future trends and adaptations in northern regions" on ladattavissa täältä. (pdf versio , html versio ).

Artikkelissa käsitellään lähinnä Pohjois-Amerikassa ja Britanniassa tehtyjä havaintoja muutoksia lajien levinneisyydessä. Suurin osa käsittelee lajeja, joita ei tavata Suomessa, mutta havainnoista voinee päätellä suunnan johon Suomessakin ollaan mahdollisesti menossa.

Todennäköisimmin lämpenemisestä kärsivät ne kylmän ja viileän veden kalat, jotka elävät jo muutenkin esiintymisalueidensa rajalla. Heino arvelee, että esimerkiksi Etelä-Suomen taimenkannat voivat taantua. Toinen häviäjä voi olla siika.

Voittajiksi lämpimissä vesissä selviävät tutkimuksen mukaan ainakin särkikalat, jotka voivat hyötyä myös ilmastonmuutoksen epäsuorista vaikutuksista. Sekä lämpeneminen että valumavesien lisääntyminen voivat rehevöittää pohjoisen karuja vesiä, mikä sopii särkikaloille.

Ilmaston lämpeneminen vaikuttaa eniten pieniin ja mataliin vesiin

"Vaikutus on suurin latvapuroissa ja pienissä lammissa, jotka voivat jopa kuivua helpommin. Tällaisissakin vesissä on kuitenkin hyvin runsas eliölajisto", Heino selittää.

Suurissa vesistöissä vaikutus on pienempi, Suomessa esimerkiksi Saimaassa, Päijänteessä ja Oulujärvessä syvänteistä löytyy joka tapauksessa viileää vettä.

Ilmaston lämpeneminen voi kuitenkin myös hyödyttää ainakin tietynlaisia sisävesiä. Kun talvet lämpenevät, lyhenee myös aika, jolloin järvet ovat jääpeitteen alla.

"Ainakin periaatteessa happikadosta kärsivien järvien tilan pitäisi parantua, kun jääaika vähenee esimerkiksi kuukauden tai kaksi.", Heino jatkaa.

Vesireittien ylläpito tärkeää

Suojelualueiden suunnittelussa tulisi huomioida, että lajien leviäminen eri alueiden välillä on mahdollista. Osalle sisävesien lajeja leviäminen alueiden välillä on vaikeaa, jos ne leviävät pääsääntöisesti aktiivisesti vesireittejä pitkin kuten esimerkiksi kalat,  kun taas toisille lajeille kuten esimerkiksi piileville leviäminen voi olla helpompaa passiivisen levittäytymisen kautta.

Jotta vesieliöryhmät voisivat siirtyä eliöille suotuisille vesistöalueille ilmaston lämmetessä, suojelualueiden välisten vesireittien kunnon ylläpito ja kunnostaminen voivat olla sisävesien luonnon monimuotoisuuden suojelun kannalta yhtä tärkeitä kuin eri ilmastovyöhykkeissä sijaitsevat suojelualueet sinänsä.

 

Alkuperäiset artikkelit @ Kaleva.fi , @ Ympäristö.fi

Share
 Mediakortti (pdf) Ɩ Kalamies.com sivuston  rekisteriseloste  Ɩ Sivuston yleiset säännöt