Kirjautuminen

Lohikalojen salakalastus yllättävän yleistä

Käyttäjän arvio:  / 0
HuonoinParas 
Share

Vaelluskalojen hyväksi työtä tekevät tahot ovat erittäin huolestuneina panneet merkille kutuvaellustaan suorittaviin lohikaloihin kohdistuvan kalastuksen kasvun. Esimerkiksi Itä-Uudenmaan ja Porvoonjoen vesien- ja ilmansuojeluyhdistys on Sipoonjoella, Mustijoella, Porvoonjoella, Ilolanjoella ja Koskenkylänjoella toimivien hankkeiden yhteydessä todennut taimenia ja lohia pyydettävän rauhoitusaikana ja kielletyillä menetelmillä. Salakalastus vaikeuttaa ja hidastaa työtä, jolla vaelluskalakannat pyritään palauttamaan jokiin ja saamaan kannat kalastusta kestävälle tasolle.

Lohikalojen rauhoitustiedot: www.mmm.fi

.
Jokiin nousee entistä enemmän kutukaloja

Etelä-Suomen jokiin nousee syksyisin merestä kutuvaellukselleen pyrkiviä lohikaloja. Aiemmin joet ovat olleet pääsääntöisesti padottuja, eikä luonnonkutu ole onnistunut kuin satunnaisesti jokien alimmilla koskilla. Kalateiden rakentamisen ja jokien kalataloudellisen kunnostamisen myötä tilanne on kuitenkin muuttunut.

Ilahduttavasti on havaittu, että kutuvaellukselle pyrkiviä taimenia, lohia ja siikoja on aiempaa enemmän. Samalla kun vaelluskaloja on havaittu enemmän, on myös niihin kohdistuva kalastus herännyt. Valitettavasti kalastus ei kuitenkaan huomioi kehittyvien lohikalakantojen vaatimuksia. Luonnollinen lisääntyminen ei pääse alkuun, mikäli emokalojen pyynti aloitetaan heti ensimmäisten pyrkiessä kohti kutualueita.

Lohikalojen pyynti vaatii sääntelyä

Siellä missä lohikaloja esiintyy, kalastusta säädellään ja on säädelty kautta aikain. Siten on turvattu riittävä kutukalojen määrä, jotta saalista saadaan myös tulevaisuudessa. Lohikalojen turvaksi on säädetty useita kalastusrajoituksia, jotka koskevat myös Etelä-Suomen vesistöjä. Esimerkiksi lohi ja taimen ovat rauhoitettuja virtaavassa vedessä syys-, loka- ja marraskuun ajan.

Patojen läheisyydessä kalastus on kielletty ympäri vuoden ja jokisuihin on perustettu kalaväyliä, joilla ei saa pitää kiinteitä pyydyksiä. Kaloille on myös säädetty alamittoja.

Kalastusrajoituksia ei tunneta

Kalastusrajoituksia rikotaan yleisesti, jolloin kyse on salakalastuksesta. Hyvin usein sääntöjen vastainen kalastus johtuu myös tietämättömyydestä. Kalastusrajoituksista tiedottamista tulee parantaa ja tahalliseen salakalastukseen tulee puuttua välittömästi. Tavallinen kansalainen voi ilmoittaa havaitsemistaan laittomista pyydyksistä kalastuksenvalvojalle tai vesialueen omistajalle. Tavatessaan selkeästi laittomissa pyyntitouhuissa olevia ”kalastajia” voi ilmoituksen tehdä suoraan poliisille. Kalastusrikkomuksesta seuraa sakko ja lisäksi mahdollisen laittoman saaliin joutuu korvaamaan valtiolle. Yhden laittomasti pyydetyn lohikalan arvo on paikasta ja lajista riippuen satoja tai jopa tuhansia euroja, joten salakalastukseen liittyy melkoinen taloudellinen riski.

Vaelluskalakantojen kehittyminen vaatii aikaa

Vaelluskalakantojen on maltettava antaa kehittyä rauhassa ja kaikenlaisesta kantoja vahingoittavasta pyynnistä tulee toistaiseksi pidättäytyä. Taimenia ja lohia pyydetään myös siten, että näennäisesti pyynti kohdistuu muihin lajeihin. Pyydykset kuitenkin sijoitellaan ja valitaan siten, että nousuvaellukselle pyrkivät rauhoitetut taimenet ja lohet jäävät niihin. Rauhoitusaikana pyydetty kala tulisi vapauttaa, mutta esim. verkkoon joutunut kala on yleensä jo ehtinyt kuolla tai vahingoittua. Istutetut poikaset päätyvät myös usein onkijoiden pussiin, sillä kalaa ei tunneta tai pienten taimenten esitetään olevan kitukasvuisia purotaimenia. Sellaisia purotaimenkantoja ei Etelä-Suomessa kuitenkaan juuri esiinny ja kaikilla alueilla tulee noudattaa vähintään järvitaimenelle säädettyä 40 cm alamittaa. Mikäli vesistössä on vaellusyhteys mereen, on taimenen alamitta 50 cm.

Vaelluskalakantojen kehittämiseen on panostettu huomattavasti niin yhteiskunnan kuin monien yksityisten ihmisten taholta. Lohikalakannat ovat vasta muodostumassa ja emokalat on päästettävä jokiin kudulle. Mitä enemmän emokaloja pääsee kudulle, sitä pikemmin päästään aloittamaan kestävälle pohjalle rakennettu lohikalojen kalastus Etelä-Suomenkin vesistöissä.

Padon alle jumiin jäänyt lohi
Kuvan kala oli jäänyt vangiksi voimalaitospadon alla olevaan altaaseen ja se autettiin takaisin väljemmille vesille.


kuva: Itä-Uudenmaan jokiin nousee kunnostusten ja onnistuneiden istutusten ansiosta komeita lohia ja taimenia. Kaikki yksilöt on kuitenkin toistaiseksi päästettävä jokiin lisääntymään. Kuvan kala oli jäänyt vangiksi voimalaitospadon alla olevaan altaaseen ja se autettiin takaisin väljemmille vesille.

     
Sampo Vainio Tero Myllyvirta
Iktyonomi (AMK), kalataloussuunnittelija
Ekologi, toiminnanjohtaja
050-592 2514
040-511 2216
sampo.vainio(at)vesi-ilma.fi
 tero.myllyvirta(at)vesi-ilma.fi
   
Itä-Uudenmaan ja Porvoonjoen vesien- ja ilmansuojeluyhdistys ry.


Share
 Mediakortti (pdf) Ɩ Kalamies.com sivuston  rekisteriseloste  Ɩ Sivuston yleiset säännöt