|
PAKAMUKAN PAKERTAJAT
Helvete juu, sitä mentiin oikein kolomella pirssillä peräskanaa, tuossa 16 päivän ehtoopuolella, kohti Pakamukkaa niin, että morkoonit soi.
Puhheet oli TAAS niin levottomie, ja kalansuomuja täynnä, ettei meinannu jalakoillaan pysyä sen kalanliman takkie.
Rehvit oli kas kummaa, Pellonnurkilla stopparisa, jossa kävimmä nakertamasa pitsan. Osa humuimmista tais kyllä piillotella hampaankolloihisa haNpurilaisenkin, ja niitä sitten imeskentelivät ainai vuorokauven.
Kolarissa hajettiin körmygepsin avulla avvaintenluovutuspaikkaa, ja se geipeeäs olis neuvonu meijät pörjelandiaan, vaan mehän emmä sinne lähteneet. Ku ei ollu peltipökät jalassa.
Lopulta piti ottaa oma pää käyttöön, ja se nesteytysasema löyty alta aikayksilön.
Siitä kun pääsimmä irtaumaan, niin kohtapian olimma jo Pakamukan tantereilla silimät ymmyriäisinä kattelemassa paikkoja. Venneenlaskupaikka oli kyllä ehottomasti paras tähän mennesä. Vaikka vesi oli allaalla, niin nätisti käytti hommat.
Liekö sen viikonlopun kisan takia oli veneitä rannassa jo ihan kohtuuella, ja lissäymään päin oli, kussa aika jatko niitä tapojaan. Sitähäntä etteenpäin naksuttelua.
Juudå, venneet vesille ja siirtymä mettähullutuksen puolelle, toispuål purroo. Kuka paatilla, kuka kumijalalla.
Tie mökin parkkipaikalle ei ollu mitenkään häävi, mutta poijjaatkin pääsi perille, ku ei ihan sokkona ajaneet. Tuolla Diivallahan nyt pääsi ihan mökkikenturalle, ja vielä takasinkin. Vaikka välliin näytti että sinne se perkele jää. Happitunnistin hoksas juuri tuossa vaiheessa ruveta diivailemaan. (huohh jumaliste!)
Ettei kyllä tarvi toisakseen ihmetellä, miks mullon niin hell… mahoton harmajia, Jeepin kanssa tapellesa niitä voi tulla ihan yhessä yössä muutamia.
No se siitä. Katastelimma siinä paikat reilaan, ja sittenhän se tuli jo heleketinmoinen votakka soutuhommiin. Perkele mei pärjätty siinä lähtövotakassa nuille Muhoksen ukkoille, taisivat jo tullesa situa ensmäset vaappuset valamiiksi siimannoukkaan, ettei ollu ku pyörie venerantaan ja nykästä räpätin käyntiin. Kyllähän siinä poikiilla tosipuhheesa rannalla meni aikaa uintie katellessa.
Nooh, eipä tuossa meilläkään toki kauaa nokka tohissu, kun jo olimma rannasa toljailemasa vaapun uintie, ja muka viisaana valihtemasa sitä oikiaa.
Heti siinä porraspielesä olikin eka kala revviirie pitämäsä, kena perkele hättyytteli pikkuharreja silimäimme iloksi.
Nosevain, vaaput valakattiin, ja eiku vein varraan revohka. Meillä solikin jännät paikat hannibalin kanssa, kun silimä kovana seurasimma miten Tenolainen käyttäytyy pikkusen paksummasa virrasa. Ei mittään erua siihen, kun kokkeilimma nievompaa virtaa.
Kevyt se on rietas kulukemaan, niin ylös kun alaskin. Mutta selekä särkyy tuollai, olipa kuinka kevy tahasa. Minä reppana se en vaan taija oppie olemaan selällä soutamatta. muuan jo mulle tuossa sanokin, että eiköse oo hiivatin hankala selällä soutaa, kun airoilla olis PAALJON helepompi? Perikeles sittäin vääräleukaa!
Joki oli täynnä…… SALLAATTIA! Voi perkelenperkelenperkele! Taas sitä sallaattia. Tällä kertaa syynä oli se, että tuola ylempänä oli nailonki napotellu viikkosotalla, ja veinpinnat ku on allaalla, ni suvantovesi lämpiää hiikkariin, samalla leväkasvustot alkaa turpumaan vauhilla. Ja kun ne tarpeeksi kasvaa, ni nehän lähtee huilaamaan alakätteen.
Aivan älyttömän hankala oli soutaa tuolla, koko ajan sai toinen olla kelailemassa vaappua ylös ja puhistamassa vehkeitä. Hullumpi oli kun mikä oli viime kesänä, juhannuksen jäläkeisellä viikolla, kun nosti toista metrie vettä.
Minkäpä tuossa voi muutaku kokkeilla sun vaikka minkälaista roskankerrääjää, joista oli suomeksi sanottuna haistavitun apu.
Voi taivahan käki sittäin hubbleviritystä, millasia teukka(kalaraivo) ja haba tekivät. Niitä ku katto, ni ei voinu kun kunniotuksesta nieleksie. Niihen olis luullu kerräävän kenkäheinät jänkältäkin.
No mutta kun tuonne asti olimma menneet, ni yritimmä, jo toki me yritimmä. Yksin siellä ei tarvinu kulukea, soutajie oli kyllä muitakin.
Kisat varmaan vaikutti tuohon, ja toki siellä kalamiestä muutenni kulukoo.
Hope se mainitti mulle, että se ristiriitoja aiheuttanu daalperikin oli siellä. Me jopa hannibalin kans sitä raatautimma, kun se souti ja molimma ylös menosa. Liekö sitten hoksinu nuo KMC tarrat hatsiin kylissä, kun siitä suikasi yhtäkkiä alavirtaan.
Ei täsä jaksa rommaania kirjotella, selekä vihottelee yhäkin, ettei oikein jaksa yhessä kohti istuo pitkiä aikoja. Kyllä se on ruvettava opettelleen tuo soutaminen kunnolla, pirukaan jaksa kuunnella tätä kippuo.
Laittakaahan jätkät tehi jottain, minnäi lissäilen täsä jotaki, kun ensinnäi löyvvän sen kameran piuhan, ja kehtaan lätistä lisiä.
Paikka oli hyvä, majotuskin ok, ja näin hyvällä porukalla kun on liikkeellä, niin sen saatta arvata, ettei siellä juuri muuta huuella ku että;
HHAAIII humut! Niin, ja että; TÄ? TÄ?
_________________
Juokse villi lapsi!
Viimeksi muokannut hopeatukka päivämäärä 14:39:51 21.07.2009, muokattu yhteensä 1 kerran
|
Kirjaudu sisään
Rekisteröidy
UKK
Etsi
