Tässä paikkakunnalla sellainen yksityinen liike, kuin EuroHamsteri

_________________
Kyllä vintillä leipää olis... muttaku lapset söi portaat!

Tuli cobra-diakonaalille tunnit täyteen pitkäperjantaina, naksahti balsarungosta poikki, kärki ei katkennut vaan katkesi puolan edessä oleva "ruskea teak-vahvenne. Noita cobria on hajonnut 5 kpl, yleensä kärki poikki päälle astumisen vuoksi tai tasurin koukut jääneet kiinni kankaaseen, liian raju repäisy, kärki poikki, meni sitten eka kertaa kalan kanssa. Tuli löydettyä joskus 3 kpl cobria kalamies.comin foorumin kautta. Nyt on enää yksi alkuperäinen jäljellä, ja muutama duunattu.
Jotenkin vaan kattelin maisemia ja pohjasta tuli kunnon ahvenen tärppi, ja vedin vastarit kaakkoon, tietäähän siinä miten käy
Yleensä tärpin tullessa, osaan "joustavasti" antaa vastaiskun, mutta nyt tuli vedettyä vastarit aivan kaakkoon.
Pitkäperjantaina illalla mietin, että miten duunaan tämän. !,5 tuntia myöhemmin vapa oli duunattu uudelleen, porasin 1,5 mmt erällä 25 mm syvyyteen ja tökkäsin kärkiosan sisään, epoksilla kiinni , vapa lyhentyi 5 cm ja tuli noin 24 cm, pieni vapa, ja siimanohjain isosta hakaneulan silmukasta, noin 90 asteen kulmaan taivutus ja vastapuolelle epoksilla kiinni. Puola menee rungon ulkopuolelle, noin 2-3 mm, pyörii kuitenkin OK:sti, sain siimanohjaimen asettua, niin ettei haukkaa siimaa puolan ja rungon väliin. Vapaa tuli testattua sunnuntaina ja toimii, ei tuo ole alkuperäistä vastaava, mutta menettelee. Kuvissa myös alkuperäinen cobra, pituutta 29 cm.

Jos noita alkuperäisiä cobria löytyy joltain ja haluaa luopua, niin yhteydenottoja.

_________________
Wanderlei César Da Silva. Raha ei tee onnelliseksi, mutta se rauhoittaa hermoja.

Hermoja koetteleva karismax-tasapainovaparojekti. Noin 2 kk sitten ostettu Karismaxin tasapainovapa
http://www.motonet.fi/fi/tuote/5500152/ ... arukkavapa

Huomasin tässä viikko sitten, että tämähän kärkihaarukka pyörii kuin puolukka pillussa, pyörähti semmoinen 30 astetta. Koko kärkiosa pyöri välitapin tyvestä tuonne kärihaarukkaa myöten. Noh, liimasin power-epoksilla kärkihaarukan viikset yhteen ja sitten välitapin vieressä olevat kutistesukat palaset yhteen, liimasin myös epoksilla, jos loppuisi pyöriminen. Sitten otin valkeata 8 koon unilankaa ja pyöritin spigotilla epoksiliimauksen päälle perhonsidontalankaa ja pyöritin kärjessä olevan siimanohjaimen yli ristiiin ja tasaisesti noin 40 mm matkalle, että saisin mahdollisimmat hyvin vahvennetttua, ja kärkihaarukan pyörimisen loppumaan. Spigotti oli aika paska ja lanka meni poikki viiten kertaan, sain uudelleen aloittaa vahvistamisen kerta toisensa jälkeen. Kun olin saanut jonkinlaisen vahvennuksen aikaiseksi, päällystin mistpoolin hard head clear (pikaliiman korvike) sidoksen päälle. Kun oli kuivanut tein sitten rasitustestiä vääntelemällä ja ei enää niin paljon kääntänyt, jousti kyllä jonkun verran. Noh, eilen sitten tein taas rasitustesti kalareissun jälkeem ja perkele, rupeshan taas kärkihaarukka kääntymään. Tajusin, että myös välitapin viereinen, jossa kärki menee rungon sisää pitää vahvistaa kunnolla, muuten kärkiosa kokonaan kääntyy taas 30 astetta. Kaivoin keraamisen spigotin ja vaimolta mustaa ompelulankaa ja aloitin vahvistaa runkoa, kun olin saanut omasta mielestä riittävän vahva, niin lopetussolmut, Sitten taas kärkiosan kimppuun, että tehdään nyt samaa puuta mustaa tästäkin. Vetäisin keraamisella spigotilla mustaa ompelulankaa entisten vahvennusten päälle, power-epoksi, valkeata unilankaa ja lakkaus pikaliiman korvikkeella. Kun olin saanut riittävän siistin, niin sitten taas päällystys pikaliiman korvikkeella kärkiosa ja välitapin viereinen, josta kärki lähtee. Vahvistin ompelulangalla tuon koukun kiinnityslenkin kohdan ja pinnoitus korvikkeella. Pikaliiman korvike on suurina määrinä hidoasta kuivumaan, joten antaa rauhassa kuivua kovaksi. Menihän tuohon duunamiseen yhteensä noin 4 tuntia.
Nyt pitäisi kestää taipumatta, kyllähän tuon saa taipumaan, kun väkisin rupeaa vääntämään Jos vielä lähtee kääntyilemään kalareissujen jälkeen, niin heitän karismaxinin helvettiin huisin nevadaan.
Luultavasti kärkiosa pyörii sen takia, kun liimaukset ovat pettäneet pakkasessa ongittaessa.
Kyllä noita olen nähnyt tasuroitsijoille käytössä, mulle vaan tais sattua maanantaikappale. Tasuriongintaan passeli, kehiväli 64 cm, voisi olla myös pidempikin malli eli 70 cm tai jopa 40cm.
Välitappi on ehkä turha tähän vapaan, siima ei nouse kuin välitapin kehäyksellä 22 cm.
Takahaarukka tulee todella pitkäksi, kun otetaan huomioon kädensijann perän koukun muoto. Peräosan koukusta takahaarukan kärkeen on 16 cm, joten vei repun taskusta paljon tilaa!
Vavan peräosaa vois muotoilla uudestaan ja takahaarukan pituudesta voisi hieman lyhentää niin vapa sopii reppujakkaran tms. taskuun paremmin. Eihän nuo "duunaukset ole siistit, pääasia, että jotenkuten toimii. Siimana on puolalla noin 30 metriä, 0,25 mm fluoristroffia. Luulis kestävän pannukarkeiden iskut paukkupakkasessa, ettei lähde enää kärkiosa pyörimään.
Jos vaikka Herra Karismaxille välittyisi "parannusehdotukset".

_________________
Wanderlei César Da Silva. Raha ei tee onnelliseksi, mutta se rauhoittaa hermoja.

mainontaa..

onkiapajan kuvastosta.

Kiitokset Jlahdelle mainoskuvasta. Juuri tuota cobra-vapaa tarkoitan. Itselle ensimmäiset muistikuvat ovat joskus 80/90-luvun taitteessa Maken pyydyksessä Kuopiossa nähnyt näitä cobria. Vaikka värikoukkuvapana pidetään, itse olen uittanut pieniä karvapyrstöjä ja pieniä levypyrstöjä kuten 5 cm eepe.
Pitäisi joskus tämä värikoukkupilkintä opetella, ei ole hirveästi kokemusta.
Siimat noissa cobrissa on ollut 0,16-0,20 mm välille. Tuo peräosan mutka on ehkä turha, suora voisi toimia paremmin. Ilmeisesti mutkan tarkoituksena on, että vapa tuetaan peukalon ja etusormen väliin ja tai ongitaan peukalo, etusormiotteella ns. "kynäotteella".
Kyllähän vapa kevyt ja tunnokas on siitä ei pääse mihinkään.

_________________
Wanderlei César Da Silva. Raha ei tee onnelliseksi, mutta se rauhoittaa hermoja.

finn - delfin perustettu 1975: https://www.finder.fi/Kalastusv%C3%A4li ... dot/133496

itsellä ollut oletuksena että DELFIN pilkkivapoja tällöin alettu valmistamaan.

mutta elorannan kuvastossa 1972 mystinen listaus "delfin" pilkkivavasta.

kuva vavasta puuttuu.. mutta:
- nimi
- valmistusmateriaali
- koko

sopisi..

outoa ja harmillista että juuri delfin kuva puuttuu !!..

onko havaintoa delfin pilkkivavoista ennen vuotta 1975 ??
mainoksia, kuvastoissa, lehdissä olevia kuvia (joista tunnistaa mahdollisen delfinin) omakohtasia muistoja.. ym.

vai onko ollut joku ihan muu delfin niminen muovivapa ollut olemassa ?

vai.. onko "oikeita" delfin pilkkivapoja valmistanut joku muu (ennen 1975) kuin finn - delfin ?

tai.. delfin pilkkionkia valmistettu jonkin aikaa, ja sitten luotu sen pohjalle finn - delfin 1975 ?

Karismaxin tasapainovavassa maxtreme seiskassa on suunnitteluvirhe. Tänään näin jäillä vastaavanlaisen ja tasuroitsija näytti miten kärkiosa lähtee helposti irti rungosta käsin vetämällä. Siellä valitapin vieressä rungossa on tappi, jonne kärkiosa menee sisäkkäin. Tappi on kuulemma liian lyhyt, pitäisi olla pidempi ja paremmin liimattu, sen takia tuo lähtee pyörimään ja päällä sitten on kutistesukat. Epäili tämä tasuroitsija, että ei ole liimattukaan, vaan on pelkkien kuristesukkien varassa, meinaa laiittaa kiinni pikaliimalla, itse kyllä luulen, että kyllä on varmaan liimattukin, mutta ei vaan kestä liimaukset käytössä.
Omassani ei lähde enää pyörimään, eikä lähde vetämällä irti. on sitten sen verran vahvasti kiinni.
Mutta eipä taida näitä karismax maxtreme seiska olla enää valmistuksessakaan, ei näy karismaxin kotisivuilla. Muutenhan tuo on hyvä vapa tasurointiin, kun virheet korjataan. Takahaarukan lyhennys, takahaarukan pituus on mielestäni liian pitkä, kädensija+takahaarukka 16 cm. Kärkiosan ja rungon kiinnityskohta, ettei lähde niin helposti pyörimään, rungon kiinnitystappi pidemmäksi+liimaukset paremmaksi/vahvemmaksi.

_________________
Wanderlei César Da Silva. Raha ei tee onnelliseksi, mutta se rauhoittaa hermoja.

onkos joku lueskellu viimeaikoina anttilan vanhoja kuvastoja ?

noin 1970 lukua.

mitenköhän anttilalla ollut tarjolla pilkkivapoja ?

sieltä saattaisi saada öö.. identifoitua DELFIN pilkkivapojen varhaisia värejä - tiettyyn vuoteen.. ?

muistaakseni anttilan kuvastoissa jonkin verran kalastuspuoltakin ?
ainakin kesäjuttuja, mutta oliko myös pilkkikalastus välineitä..

--------

kuvituksena keskon talvi 1969 kuvastosta.

K kauppojen urheiluosastojen tarjontaa..

sukset puuta.
lätkämailat puuta.
tennismailat puuta.
rattikelkat puuta.
pilkkivavat puuta...

rattikelkkakuva unohtui..

70 luvulla mulla oli isoin jovin raura-puu versio.

kavereilla stiigat.

no stiiga 100 kertaa viileämpi.
harmitti vanhanmallinen jovi.

mutta kiilailussa jovi jyräsi muovistiigat..
= mäkeä alas joukolla (ajotietä..) ja sitten kiilailua..

lumella jovin metallijalakset ihan avuttomat, mutta jäisellä ajotiellä stiigat jäi kauas.

Muistelen, että kyllä Kuopion Anttilassa 80-luvulla ja viellä 90-luvullakin oli pilkkivapoja tarjolla. Talvikalastusosasto löytyi.
70-80-luvulla löytyi tilley lampusta lähtien, ei liity pilkkivapoihin, mutta kalastukseen kuitenkin.

70-80 luvulla ykkönen oli eloranta Kuopiossa, sitten tuli maksen pyydys, entisen elorannan vastapuolelle kauppakadulle kalastusvälineliike (en muista nimeä), urheiluvälinekauppa widkop, jossa oli myös kalastustarvikkeita, Rialinna Petoselle ja tavaratalo Carlsonin kalastusvälineosasto oli aika hyvä 90-luvulla ja vielä 2000-luvun puoleen väliin asti.

_________________
Wanderlei César Da Silva. Raha ei tee onnelliseksi, mutta se rauhoittaa hermoja.

"täälläkin" anttilassa ihan hyvä kalastusosasto 80 luvulla ja muistaakseni 90 luvullakin jonkin matkaa.
jossain vaiheessa supistettiin kalastusosastoa, ja lopulta lopetettiin.

mutta aikana jolloin postimyynti ehkä se ykkösjuttu. 70 luvulla..?

kuvassa kanneton anttilan kuvasto n. 70 luvun ihan alku.
tai hinnoista päätellen vähän myöhemmin..
ehkei pääkuvasto.

mutta vähän myöhemmin 70 luvulla, kun ilmestyi isot paksut kuvastot..?

SOK - TM (toimitusmyynti) kuvasto vielä ankeampi..
60 luvun alku.

pieni nurkkaus pilkkikamaa:

eilen lammella.
(tai lammilla 2 kiersin)

FIG pilkkivavat käytössä.
itsellä ei näiden kanssa historiaa. syksyllä hommasin. nyt vasta pääsi kokeiluun.
no joo, toimii. etenkin kun paljailla näpeillä voi pilkitellä.
ehkä otteet ehdollistettu värikoukku pilkinnässä pikku delfinille.

illan päätteeksi kiertelin tasapainolla vanhoja reikiä.
kuvassa nimetön vapa.
musta, paitsi puolan: vapautuspainike ja pyöritysnuppi.
onko diplomat ?
onko siinä mitään merkintöjä muovissa niin kuin : delfinissä ja kalasääksissä.
onko diplomatissa vain tarra merkintänä ?
hyvinhän tämä pelaa.
napakan tiukka jarru (hyvä)
no, ei pikkuahvenille jarrulle käyttöä..

luonto osio:

- kevään puolukkasatoa (siis talvehtineita)
muutaman söinkin. kun valkkaa hyviä yksilöitä ihan maukkaita. pikantti käynyt maku.
ok. pikku annoksina. eihän näitä kourakaupalla söisi..

- outo möykky puussa..?
tuulenpesä..
piti oikein lähenpää käydä tutkimassa mikä on.

- eilistä pilkkimaastoa ja joutsenet.
vielä pilkkijän valtakuntaa, joutsenet saa hetken odotella että pääsee pulikoimaan.
nyt ollut pari vuotta käytössä lumipuvun takki.
ruotsin armeijan vanha: isot taskut. hyvä huppu. pakkautuu pieneen tilaan. mukavan viileä, pitää kuitenkin tuulta.
mutta miten liittyy joutseniin..
lumipuvun takki kiinostaa joutsenia:
jäällä tai jokijutuissa avomaastossa esim. pellolla kun käytössä. joutsenet kaartaa useimmiten päällä kierroksen katsomassa..
ehkä ilmasta käsin näyttää, öö.. näytän.. joutsenelta valkoisessa lumipuvun takissa.
etenkin kauempana yläilmoissa olevat joutsenet tulee helposti katsomaan lähempää.
nämakin kuvan joutsenet kun saapui lamelle kiersi äänekkäästi kierroksen päällä.
ihan kuin hermona tuli katsomaan että mikäs iso joutsen niiden reviirillä..

kuvan FIG kuvastot nyt jossain kateissa (mutta tallessa)

että tarkempi esittely FIG vavoista kun.. luettelot joskus löytyy.

jäällä oli FIG mallit: "stickan" ja "lett"

Tuossa omistamassani Diplomatissa on pelkkä tarra merkintänä.

_________________
"The only difference between
Men and Boys
is the price of the toys"

kiitoksia tiedosta.

vahvasti vaikuttaa että omasta vavasta puuttuu (diplomat) merkkitarra.

Fig Letti vieläkin nappulakäytössä.

Ja se ehkä paras kaupoista saatava värikoukkupilkki Fig Utti, kupari-kirkas. Aikansa edelläkävijä: jo kauan ennen ku mitään kevennettyjä pilkkejä tunnettiin, Fig Utteja sai myös alumiinisina! Jonkun kisankin oon voittanut niillä. Niin pitkään, ku syönti pysyy hyvänä, ongitaan peruspainavalla Utilla. Syönnin heiketessä kehiin alumiininen Utti parin sentin siimatapsilla ja karvakoukulla, ja syönnin parantuessa taas nopeampi pilkki kehiin.

KaitsuH kirjoitti, "Fig Letti vieläkin NAPPULAkäytössä."


Silmiini pisti tuo nappula sana. Kuulin sen ensimmäisen kerran 70-luvun loppupuolella, kun heinolalaiset Ville Mujunen ja Taisto Matinen tulivat Transitillaan Joutsaan IPK:n Pitkänperjantain pilkkikilpailuihin Suonteelle. Moisten rientojen järjestämiseen Pitkänäperjantaina piti muuten siihen aikaan kysyä lupa nimismieheltä.
Villellä ja Taistolla oli hienoja pitkävartisiin kolmihaarakoukkuihin tehtyjä värikoukkuja, joiden tekemiseen Villen Ruotsissa asunut sisko kuulemma lähetti tarvikkeita. Noista koukuista Ville käytti nimeä "nappula".

Sain silloin ostaa noita nappuloita, ja löysin vieläkin varastoistani pari Villen tekemää koukkua, joista kuva. Yläväri tumma vihreä, alhaalla keltaista, taitaa olla hiukan fosforiakin, punaisella iskupisteellä.

Kiinnostaisi kovasti, kuka tuon nimen on ensimmäisenä ottanut käyttöön Suomessa, ja onko sille joku ruotsinkielinen vastine?

_________________
"Sentti nenässä, tuuma mulkussa ja jalka vavassa näkyy ja tuntuu".
Veikko Heiskasen lempilauseesta Arvi Mustosen vääntämä tunnuslause Neidenin siltamontulta.

Kalastusseuran nuorisojaoston illoissa noita opeteltiin ensin tekemään. Erkki Virolainen teki huipputyötä, kiersi seurojen nuorisoiltoja opastamassa, meille Kouvolassa mm. nappuloiden tekemistä ja kilpakohojen valmistamista. Jo tuolloin 70-80-lukujen taitteessa niitä nappuloiksi yleisesti kutsuttiin. Meillä toinen mestariopettaja oli sitten oman seuran Tuunasen Hatu, jonka opastuksella tehtiin morreja, smirklailtiin veturinlaakeripronssista pilkkejä, valettiin tasureita jne.

Mun suosikkiväri nappuloissa järvillä ehdottomasti punainen yläosa, vihreä kapea alaosa, valkonen pohja ja musta piste. Karvakoukussa viininpunainen runko ja oranssit viikset.

Fig Lett -vavan taisi tuoda äiti tuliaisiksi joltain Tukholman reissulta. Huippupeli nappulahommiin, kun siitä saa oikean asennon helposti. Sillä on kyllä hyvin monta kiloa ahvenen suljua tullut vedettyä.

Jos joku kysyy, ovatko ajat muuttuneet paremmaksi, niin oikea vastaus on, että eivät ole! Voi sitä yhteisöllisyyden määrää ennen näitä perkeleen somekoneita. Ympäri vuoden meilläkin Kouvolassa joka viikko nuorisojaoston kokoontuminen, tehtiin vaikka mitä yhdessä. Omia kilpailuja, kalaretkiä niin merelle kuin koskillekin, ja jopa tämmöinen loivaliikkeinen ja arka ihminen oppi itse tekemään vaikka mitä, kaikki perhovavatkin koottiin itse aihioista.

P.S. Pakko korjata, yhdessä asiassa ajat ovat nyt paremmat: kalakannoissa! Ei tuolloin 40 vuotta sitten pyydetty näistä lähivesistä kuhia, puhumattakaan puolkilosista ja isommistakin ahvenista.

hyviä muisteluja...

----


FIG "lett" mallin historiaa:

kehitti: fiskelegenden Kjell-Erik Pettersson

yksi ensimmäisistä hmm... kevytvavoista "första moderna pimpelspöna för UL-pimpel (ultralätt pimpelfiske)"
(artikkelin mukaan.. onko näin, ja mikä lasketaan?)

valmistus aloitettiin 70 luvulla ? (tai 1980 fig kuvastojen mukaan)

tekeminen lopetettiin 90 luvulla. (kaikkien fig vapojen ?)

täältä: http://www.pimpelforum.se/utrustning/Utr8.html​

----

löysin FIG kuvastot:

1979 ei pilkkikamaa..

1980 FIG"lett" esitellään.

1983 FIG"lett 2" esitellään uutuutena. vanha versio myös mukana.

----

maalikoukku, nappula, värikoukku.
termejä käytössä 80 luvun alun kalakirjoissa.
(70 luvun alussa "loistekoukku" tosin vähän eri juttu. ehkä yksiväristä fosvoria, tai jotain?)

muistelisin että 80 luvulla oli kalaliikkeissä pusseja joissa kumiletkunpalasia ym. joita tarkoitus lisätä koukkuun.
vanhoja pusseja jotka peräisin 70 luvulta (?)
pusseissa luki "nappuloita"
voisiko olla tästä peräisin?
olisi siirtynyt nimitys epoksiviritelmiin.
kuvastoista en kyllä saanut vahvistusta muistelulle..
ei löytynyt mitään pussitettuja nappuloita.
että voi olla ihan väärä teoria.

70 luvun lehdistön kun kävisi läpi, ja etsisi ensimmäisiä artikkeleita aiheesta, ja käytettyjä termejä.

Kuhaveljien 60-vuotis historiikki, vuodelta 2009. Joskus voitettiin SM-kultaa tasapainolla.
http://kuhaveljet.fi/historia/60v-juhlajulkaisu/

_________________
Wanderlei César Da Silva. Raha ei tee onnelliseksi, mutta se rauhoittaa hermoja.

Fig-let vapa. Tästä vavasta on hyviä muistoja, olin haukipilkillä Kuopion saarijärvessä rahusenkankaalla, niin keräilijä Raimo Vihonen iski käyntikortin käteen, että hänellä olisi pilkkivapoja myynnissä, kävinkin hänen luonaan Kuopion Inkilänmäeltä ostamassa tämän fig-letin, bumerangin yms. vapoja. Silloin oli kokoelmissa 5000 nidettä eräkirjallisuutta ja pari tuhatta puustjärveläistä. Jos oikein pinnistän muistia, niin figin etc. ostovuosi oli pilkkikausi 1992-1993
Fig-letillä uittelin pikkutasuria ja pilkkiä. Reilun kilon taimenen sain figletillä 1996 hietasalosta etelä-kallavedellä, 0,16 mm siimalla ja 3 cm rapalan matta GFR-tasurilla, oli melkoinen yllätys.
Alkuperäinen figlet vapa hajosi, kun astuin päälle ja perä hajosi täysin, eikä korjaus onnistunut. Löysin jokunen vuosi sitten vastaavan vavan kalamies.comista ostoilmoituksella 8 eurolla.
Joskus tuli palautetta tästä figistä palstalle, että puola on niin pieni, että pygmin sormet pitäisi olla pyörittämään. Vapahan on matalahkojen vesien peliksi tarkoitettu, eikä mikään syvien vesien vapa.

_________________
Wanderlei César Da Silva. Raha ei tee onnelliseksi, mutta se rauhoittaa hermoja.

jlahden nappulateoria vaikuttaa erittäin järkeenkäyvältä, termin jäljet johtanevat "nappulakoukkuihin".

Huumosen Suomenmestaruuden muistan hyvin, ja nimi syöpyi lähtemättömästi mestareiden mestareiden osastolle aivolohkoihini.
Sen sijaan en ole tästä aivan varma, mutta muistelen että Huumosen karvaperse tasapainoja oli 80-luvulla tiskinalla myytävänä Helsingissä, Eerikinkadun Kalastimessa, ja saatoin yhden tai kaksi sellaista omistaakin?

Ja kiitos Silvalle kertakaikkiaan mielenkiintoisesta historiikkilinkistä.

_________________
"Sentti nenässä, tuuma mulkussa ja jalka vavassa näkyy ja tuntuu".
Veikko Heiskasen lempilauseesta Arvi Mustosen vääntämä tunnuslause Neidenin siltamontulta.

sostan mielenkiintoisessa linkissä kovia lukemia seurauskollisuudesta, 50 luvulta lähtien mukana..

Huumonen jäänyt kanssa mieleen..
ei tuoreena mestarina, mutta myöhemmin oli joku laajempi artikkeli. henkilökuva (erä tai M & K ?)
ja mainostikin jotain lehdissä, tasapainoja ?

tuo isompi FIG "lett 2" voisi olla kanssa hyvä..

----

tänään lammella.

iltavuoro.

kalasääksi kaksikko käytössä.

näissä olisi kerättävää.. jos hankkisi kaikki värivariaatiot.
tuntuu että näissä värit vaihdellut enempi kuin delfineissä.

Huumosen tasureista maksettiin olisko joku 5-6 vuotta sitten useampi kymmenen euroa kappale huuto.netissä. Joten jos omistaa Huumosen karvaperseitä etc. Huumosen tekeleitä, niin niitä ei kannata ilmaiseksi myydä, koska ovat aika harvinaisia.
Huumonen itse teki työuransa rautaruukilla apumiehenä, yksinkertaisia, mutta tärkeitä hommia.
Huumosen veljeksiä oli kolme, Martti, Ari ja Veli-Matti. Oliskohan ollut vuonna 2009, oli aamulla hotelli petäyksen parkkipaikalla ja kasailin kamoja, ja mukana oli semmoinen 45 cm sulkapallomaila-vapaan tehty tasurivapa. Tuumasin, että taisi tulla tehtyä liian pitkä vapa tehtyä toiselle kamoja kasaavalle pilkkijälle, otti vavan käteensä ja tuumasi, että tuommonen pitkä vapa on just passeli tasuriongintaan. Juttelin hetkisen tyypin kanssa, joutu niskoja nostamaan, kun oli niin pitkä, että kun Marttikin kuoli, niin ei ole enää kalakaveria. Tuumasi, että kun alkoi semmoinen alkoi semmoinen lumisade myterö keli, että nyt on vanajan keli. Perinteinen karhupipo lisäsi pituuden tuntua. Tässä joku aika sitten välähti mieleen, että tämä "hujoppi" taisi olla Ari Huumonen, Martin veli. Pitkä mies ja ja muhkeat viikset.
http://www.iltalehti.fi/yleisurheilu/20 ... 6_yl.shtml
Ari Huumonen oli yleisurheilukenttien boheemi, kalasti hänkin, mutta hänen pelipaikkansa kuulemma olivat kuulemma Kesijärvellä ja Sääjärvellä Janakkalassa ja kalasti myös Vanajalla. Martti tunsi vanajan kuin omat taskunsa.
Parempi piilossa auton alla Kuin Huumosen sylissä.
https://yle.fi/urheilu/3-6660758
http://www.iltalehti.fi/yleisurheilu/20 ... 8_yl.shtml

_________________
Wanderlei César Da Silva. Raha ei tee onnelliseksi, mutta se rauhoittaa hermoja.