jvelth74 kirjoitti:
Ehdottomasti joo on Tanskan rannat helpompia kävellä, mitä kuvista olen nähnyt ja Gmapsista katsellut. Tanskassahan en ole muuten käynyt, paitsi Chrisussa opiskeluaikoina. Siihen aikaan mielenkiinnot suuntautui muihin aktiviteetteihin kuin kalastukseen... Suomen taimenrannathan on hemmetin vaikeakulkuisia melkein aina. Jonkinlainen poikkeus oli toi meidän:
http://www.kalamies.com/kalastus-keskustelut/kalastus-ja-reissuraportit/meritaimenta-heittamalla-2018-80586?p=1216804&hilit=Meritaimenta%20heitt%C3%A4m%C3%A4ll%C3%A4%202018#p1216804 (Lähetetty: 17:59:37 05.02.2018) reissu, kun oli lunta sopivasti, niin mukulakivirannassa oli jonkinlainen hankikanto, ja taas vinoilla kallioilla pystyi polkaisemaan jalan hankikannosta läpi. Mutta ei se hanki sitä pusikossa liikkumista kyllä helpottanut. Eli juu, Tanskassa on eittämättä helpompi rannaltakalastajan liikkua. Sinne vois olla kliffa joskus mennä kalastelemaan fillari kulkupelinä. Sittehän siihen reissuun voisi yhdistää sen Chrisussa käynnin

Suomessahan tuo rannaltakalastaminen melkein poikkeuksetta edellyttää autolla ajamista raisusti, tai venettä, jolla rantautua sopivaan rantaan.'
Juu, on Tanskassa huomattavasti tuota sikataloutta. Onko siinä sitten se suuruuden ekonomia vai vain suuruuden ekonomia ympäröivien vesien suhteen miksi ovat saaneet homman toimimaan paskomatta koko maata.
Tällä tavalla kirjoitetiiin noin 20 vuotta sitten:
http://www.pellervo.fi/maatila/uusin/tanskass.htmVoisi ajatella, että Tanskan maatalouden puhtaus on ns. silmänlumetta, taikuri Luttisen silmänkääntötemppu. sninehän meriin (pohjanmeri, itämeren alue) uppoaa nitraattia, fosforia, fosfaattia etc. 90-luvun alussa tuotti Tanskan tehomaatalous aivan helvetisti lannoitteiden kautta päästöjä vesistöön, sillä tavalla, että Tanskan vesistöt huusivat hoosiannaa. Tanska on onnistuneesti kyennyt vähentämään päästöjään tuosta 90-luvusta. Tanska on maa, joka on malliesimerkki tehomaataloudesta, ehkäpä kaikki päästöt eivät tule esille, mitä mereen uppoaa ja millä volyymilla. Voi tuo suuruusluokka olla vieläkin potenssiin jotain.
Tanska on aakeeta laakeeta, ja Suomi on ns. maastoltaan ja maaperältään vaihtelevaa, pohjanmaan lakeuksista, eteläsuomen savimaastoihin ja niin poispäin.
Muutenkin konkurssia pukkaa tanskalaistiloille, konkurssiaaltoa, viljelijöille ei jää kuin känsiä käteen. Kuka tulee apuun, Tanskan valtio, EU? Konkurssinestämistukea, peltomaan kuplan torjumistuki, finanssikriisin kukistamistuki vai miksikä sen naamioisi ? Ongelman ratkaisu, yritetään saada kiinalaiset kiinnostumaan sianlihasta ja keksitään paremmat lääkkeet piikitettäväksi sikoihin. Kasvavat yhtä nopeasti tanskalaiset siat kuin antibiooteilla kyllästetyt norjalaiset kassilohet.
https://www.helsinki.fi/fi/uutiset/luon ... t-haasteethttps://www.maaseuduntulevaisuus.fi/pol ... to-1.18231https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maa ... a-1.158247https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maa ... a-1.195345