|
Kirjoittanut Royal Trude
|
Perjantai 25.4.2008
Edellisiltana olin vääntänyt jerkkien koukuista väkäset vithun. Hävettää myäntää, mutta jerkkikalastus on aika hauska harrastus. Limanonginta ei toki ikinä tule viemään miestä mennessään, korkeintaan se toimii korviketoimintana keväästä, alkukesästä, jotka kummatkaan ei koskaan ole henkilökohtaisesti kiinnostanut perhokalastuksellisesti, sekä syksystä. Kevään ruskea vesi ja tyhjä ilma jotenkin eivät vain kuulu siihen idylliin, joka on täynnä perhokalastuksen ydintä: surinaa korvissa, läimäytyksen jälkeisiä tahmaisia, ja hieman kosteitakin möykkyjä niskassa, jossa sekuntia aikaisemmin tassutteli vesiperhonen... Aikaisemmin vietin useitakin hetkiä sumukorentojen hankeen jätettyjä jälkiä seuraten, mutta totesin sen lopulta mielenkiinnottomaksi touhuksi. Jotenkin sitä vaan odottaa jotain vihreätä ja tuoksuvaa laatukalastuksen yhteyteen... tunturikoivun vihreä tuoksu ylivoimaisena esimerkkinä...
Venekin pitäisi kääntää. Niin innokas en ole, että liman kiihkossa kääntäisin paatin samalla sekunnilla kun ensimmäinen railo järvelle ilmaantuu. Mutta saatanpa huomenissa ottaa reppuun muutaman oluen ja ryhtyä toimeen. Tai sunnuntaina.
Urakkaa odotellessa taidan aloittaa siimojen kiinnittämisen puolille. Vaatehuoneen henkarissa edellisen reissun jäljiltä roikkuu epämääräinen kasa saippualiuoksesta huuhteltuja ja kuivumaan jätettyjä siimoja. Muistaakseni tuo kaksivärinen oli nelosluokan siima ja se oli Abel Super 2 kelassa... tuo valkoinen oli Sage Quiet Taper II, luokka 4 ja toisella noista mainioista Galvanin keloista... mutta kummassa... toisessa Galvanin rullassa oli Rio WF #4...
Solmutyökalukin on hukassa...
Ei tästä mitään tule, jatkan huomenna. Tai sunnuntaina. Tai ehkä lepään ja suunnittelen reissuja mielessäni.... Huomenna kuitenkin Laukon torille Kalamarkkinoille.
Tulipa kuunneltua tuokin, eikä olo parantunut. Porovuoma, Rommavuoma mutta Namakkavuoma se vaan maalsuu ja maalsuu ja Torisvuoma... ja Valtijoen suulla laavu. Tolppatien likellä on niin paljon pyytäjiä. Lentokonheella tulhee pyythmään, tuskinpa ne niin suuria sieltä saavat, repussa ne kuuluu kantavan mitä ne sieltä saavat...
Tairanpa ottaa ketutukseen yhren sauhujuaman....
 Kommentoi ensimmäisenä |  Lisää suosikkeihin (0) |  Lainaa tämä artikkeli sivuillesi
|
|
Lue lisää...
|
|
|
|
|
|
Kirjoittanut Haukikoira
|
|
Kuinka Johnnystä tuli kalamies
Johnny lipui hitaasti kotipihaa kohti uudehkolla mersullaan. Vaimo ja lapset olivat eilen lähteneet anopin luo neljäksi viikoksi lomalle, ja Johnny jäi yksin Helsinkiin, koska lomat olivat vasta syksymmällä. Oikeasti Johnnyn nimi on Jorma-Anneli, johtuen isänsä Johnny Cash intoiluista. Monet muistanevat laulun A Boy Named Sue. Jorma ei moisesta pitänyt ja ilmoittaa kaikille nimekseen Johnny.
Kommentit (6) | Lisää suosikkeihin (21) | Lainaa tämä artikkeli sivuillesi |
|
Lue lisää...
|
|
|
|
|
