|
Sivu 4 / 9
4.7.2007
Makuupussiin menossa on
kaksi koulukuntaa: alasti ja vaatteet päällä. Itse
kuulun niihin, jotka ahtautuvat pussukkaan munasillaan, uskoen
siihen, että oma lämpö pitää pussin
lämpöisenä.
Ilmat ovat suosineet,
auringonpaisteessa olemme heränneet joka aamu. Tai päivä.
Ja aina on olo ollut hieman nahkea. Mutta nyt oli hieman toisenlainen
olotila.
Sukkahousut ovat
avaruushuovan jälkeen maailman paras keksintö. Avaruushuopa
pitää teltan siedettävän viileänä
polttavassa tunturiauringossa ja sukkahousut ehkäisevät
reisien liimautumista toisiinsa. Ainoa mikä puuttuu on
pallipussit... Lienee syytä soittaa taas Norlynille...
Riisun sukkahousut ja
siirryn ulos tekemään aamupalaa. Mika seuraa perässä,
ilman ollessa läkähdyttävä. Onneksi tuulee.
Aamupalan jälkeen
Mika ryhtyy laittamaan harjusta trofeekuntoon. Purkki liimaa
(Eri-Keeperiä, ei mitään haisteluliimaa),
leivinpaperia, puukko, sakset, teelusikka ja lyijykynä. Siinä
sitä olisi Jänkhä-Joonakselle ihmettelemistä
kerrakseen.
 Suomukalan trofeen teko alkaa liimanhaistelulla
Lihasoppa kuivatuista
jauhelihasta, porkkanasta, selleristä, lantusta, palsternakasta,
mustista torvisienistä, sipulista ja perunoista tekee kauppansa.
Ja päälle sumppia. Kyä kelpaa ottaa nokkaunet tämän
päälle.
Nelisen tuntia
kuorsattuaan (jos tästä ei saa kuvaa lihasopan mausta niin
ei sitten mistään!) kalamies nousee ja vaihtaa sukkahousut
paksummiksi.
Tuikkeja on, koukutan
kolmekymppisen ja jonkun ajan päästä nelikymppisen
täsmätuikeilta. Mika saa lopulta kosken niskalta
41-senttisen. Oli selkeä välipäivä...
Sumua on... Hieman jo
sumuiseksi menee miehen ajatuskin, kiitos siitä on
laatuviskin...
 Tunturissa on sumuista
Mika kuorsaa kuin
metsuri. Luotan siihen, että Mikan ääntely pitää
tunturipedot loitolla ja vaivun tyhjyyteen...
|
