Siimasoppaa osa II- kokeneemmat ”kurut”

Käyttäjän arvio:  / 0
HuonoinParas 
Share

Seuraava on suomennos Tohtori Way Yinin artikkelista ”An overview of application-specific spey lines and their Design.

Tohtori Yin on kiputieteen tutkija ja yksi maailman kovimmista kahden-käden perhoverme-kouluttajista. Tekee taustatyötä mm. Scottin perhovapa tehtaalle ja maailman suurimmalle perhosiiman valmistajalle, 3M:lle.

.

 
   
Maisema  

Johdanto:

Minulla oli kunnia vähän aikaa sitten osallistua sarjaan seminaareja Scott McKenzien kanssa, jota expertit pitää parhaana spey-heittäjänä-koskaan. Scott ja minä kerroimme seminaareissa, että nyt on paras hetki tutustua spey-heittämiseen, koska tuotteiden laatu on kehittynyt siimoissa samalla lailla, kuin Formula 1:stä tuttu tekniikka on kehittänyt Honda Civikin ajettavuutta. Kisaheittäjien kartiot ja materiaalit ovat tulleet tuotantoon jokamies-siimoihin. (Ainakin parhailta valmistajilta).

Myös uuden speysiima-standardin ottaminen käyttöön 2004 ja siimat (esim. 3M, Hardy) sopivat tähän uuteen standardiin. Suurimmat vavan valmistajat (kuten Scott) tekeväät vapaluokituksensa juuri tämän standardin mukaisesti. Koskaan aikaisemmin kalastajilla ei ole ollut näin paljoa mahdollisuuksia valita näin monesta huippusiimasta, erillaisilla klumpin piituuksilla.

 

Me olimme ällikällä lyöty, kun joka seminaarissa kumminkin tilanteen helpottumisesta huolimatta, homma olikin mennyt vaikeammaksi, varsinkin aloittelialle. Kouluttajina olemme kyllä nähneet useinkin, kun aloittelija saapuu paikalle täysin toisiinsa epäsopivin varustein, mutta emme ole tajunneet, että tilanne on näin paha. Muuttamalla näkökulmaamme alan sisältä alan ulkopuolisiin silmiin, näimme kuinka sekaisin olevilta hommat voivat näyttää.

 

Katsomalla myynnissä olevia siimoja näimme, että osa valmistajista ja valmistuttajista tekevät siimansa tiettyyn myyntilokeroon, markkinapuheeseen, eikä siihen mihin pitäisi eli spesiaalehin kalastus tarkoituksiin. Tässä artikkelissa tulen esittelemään 3 eri pää-siima tyypin, mitkä ovat kehityksen tulosta ja neljännen, joka olisi sitten se kaikkein paras...

 

Annos maalaisjärkeä kertoo sinulle, että siiman pitää sopia siihen kalastustarkoitukseen, mitä teet. Eli ei upposiimoja matalassa lohijoessa tai jos menen DT siimalla Tarpooni matalikolle, niin opas tönii minut veteen kepillään heti...

 

Traditionaaliset-eli pitkä klumppiset siimat:

 

Skotlannissa, missä spey-kalastus alkoi, kalastus on rajoitettu joen pätkiin, beatteihin. Näitä beatteja hoitavat ja opastavat oppaat(ghillies). Yleensä samat beatin vuokraajat ja samat oppaat kalastavat vuosittain samaa paikkaa. Yleensä opas on töissä samalla beatilla koko ikänsä.

Lukuunottamatta kauden alkuja ja päätöksiä, suurin osa kalastuksesta suoritettiin kelluvilla tai hitaasti uppoavilla siimoilla. Koska lohi nappaa erillaisiin perhon nopeuksiin, siiman hallinta heiton ajan tuli tavoitteeksi. Tietyillä isoilla joilla, kuten Tay, Spey ja Ness, kyky heittää pitkälle antoi suuremman alan kalastaa. Takatila heitossa ei ollut niin tärkeää, koska oppaat piti beattiansa kunnossa karsimalla liiat oksat pois. Tätä ajatellen, kalasta kaukana kauniisti-ajatus syntyi. Suuret kalamiehet viimeisen 150 vuoden aikana, painottivat perhon uittamisen tärkeyttä ja näistä se paras, Alexander Grant, vei idean pisimmälle 1800-1900 lukujen taitteessa. Silloin hän kehitti pitkäkartioisen jatkuva kartioisen siman. Grant uskoi myös, että siiman ampuminen ja strippaaminen olisi hyödytöntä ja sen takia hän vaati, että perho on heitettävissä millä siiman määrällä vaan heti uudestaan kalastamaan.

   
Pitkä siima  


Grantin muistiinpanot katosivat hänen kuoltuaan 1942 ja vasta 1990 luvun puolivälissä, alettiin asioita miettimään uudestaan. Siihen asti oltiin menty DTeillä.

Yksi ensimmäisistä oli Derek Brown, Peeblesistä, Tweedin varrelta. Itse kiinnostuin aiheesta 1996, kun halusin kaverini (Steve Choate) kalastaa kirjolohia ”kalasta kauniisti kaukana” tyylillä. Näiden aiheiden yhteistuloksena oli XLT-siima.

XLT kehitettiin vain kalastukseen, ajatuksena uusia heitto strippaamatta ja ampumatta, sekä pystyä kontroloimaan perhon uintia mahdollisimman paljon. (Siima suunniteltiin myös uppoperukkeen käyttöön). Myöhemmin selvisi, että XLT kykeni myös älyttömiin pituusheittoihin, ollen ensimmäinen ns. Jokamies-siima, jota käytettiin kisoissa. Vaikka XLT mullisti kilpailusiimat(Scott McKenzie rikkoi siimalla Grantin ennätyksen, joka oli 110 vuotta vanha), niin yleensä unohtuu se tärkein asia, eli se että XLT on suunniteltu pelkästään kalastusta ajatellen.

Vaikka XLT on sunniteltu kalastus-tehokkuutta ajatellen (koska siimaa ei tartte stripata edes pitkissä heitoissa) ja parasta mahdollista uittokontrollia ajatellen. Simalla on myös huonoja puolia.

  • Takatilaa tarvitaan paljon pitkissä heitoissa.

  • Taitoa tarvitaan paljon saadakseen pitkän klumpin koko potentiaali käyttöön.

  • Painavien perhojen ja perukkeiden käyttö hankalaa.

  • Pahoissa tuulioloissa hankala heittää.



”Skandinaaviset” ampumapäät:

 

Pohjolassa on kauan harrastettu lohen perhokalastusta ja sitä on tallennettu hyvin. Pohjolan joet on aika reillaisia, kuin Skoteissa. Takatila puuttuu ja joet on muutenkin jyrkempiä ja jylhempiä. Näihin oloihin Pohjan poijat ovat päättäneet tarjoilla perhonsa lyhyillä ampumapäillä. Koska ampumapäät vaativat vain vähän takatilaa ja uppoava siima on niin paljon helpompi nostaa ylös heittoon lyhyenä, ampumapää on hyvä vaihtoehto tiettyihin kalastustilanteisiin. Perhon uitto on toisarvoinen seikka ja hinta perhon helposta toimitettavuudesta keskipitkiin pituuksiin olemattomalla takatilan tarpeella.

   
Ampupää  

Koska Ampumapäissä tarvitaan ampumasiimaa, huonoja puolia amppareissa on:

  • Aika joka kuluu strippaamiseen.

  • Ampumasiiman(runnerin) ryttyisyys.

  • Vähemmän tosi pitkien heittojen potentiaalia, kuin pitkäklumppisissa, traditionaalisissa spey-siimoissa.

  • Suuret kulmat heittosuunnissa, varsinkin upposiimoilla.

 

   
Ampusiima  

 

”Skagit” ampumapäät:

 

Noin 20 vuotta on Kirjolohen kalastus ollut erittäin suosittua täällä Tyynenmeren puoleisella pohjoisrannikolla (Pacific north-west, PNW), varsinkin kahden-käden vavoilla. Kirjolohen kalastus eroaa lohen kalastuksella muutamalla eri tavalla, varsinkin talvella ja aikaisin keväällä, josta on tullut vaikutuksia traditionaaliseen spey-heittämiseen.

Vaikka suurimmaksi osaksi PNWn joissa on tosi vähän takatilaa, niin kumminkin nykyään käytetään venettä liikkumiseen paljon ja ajelehtimista virran mukana. Tästä seuraa nopeat vaihdot eri jokityypin tiloihin, matalasta syvään ja päin vastoin. Onnekkaan kalamiehen pitää päästä ja osata vaihdella kalastus-syvyyttään koko ajan. Ja mausteena on vielä alkukaudesta usein käytettävät isot ja painavat perhot.

Koska kalojen keskikoko on jossain 4 ja 8 kilon välillä, on järjetöntä käyttää 15 jalkaisia, kymppiluokkaisia halkoja, on suurimmalla osalla experttejä käytössä 12-13 jalkaisia, 6-8 luokkaisia vapoja.

 

Se tärkein ero kirren ja lohenkalastuksen erossa tulee, kun yrittää heitää isoa ja painavaa perhoa, kohtuullisen kevyellä vavalla pienessä takatilasssa, eri syvyyksiin. Nämä edelliset kun lisää vielä kirren kronkeliuteen perhon uittamisessa, niin saadaan syy, miksi on kehitetty Skagit-tyyppiset siimat.

Skagit siimat on suhteellisen samanlaisia pituudeltaan, kuin Skandi-ampparit, mutta muuten eroja löytyy. Skagitin klumppi on aina kelluva. Eri syyvyyksiin pääsemiseksi, kärjet vaihdetaan niin sanotulla vaihtokärki systeemillä. Kelluvasta aina tungsten-uppoavaan, joka uppoaa nopeammin kuin kotimainen Busteri. Kelluva klumppi-osa tarjoaa perhon uittomahdollisuuksia, kun siiman takaosaa voi ohjata, vähän samaan tapaan, kuin rekka peruuttaa. Skagit siima toimii hyvin myös kokonaan kelluvana.

 

Pystyäkseen kääntämään raskaan perhon, siiman kelluvan osan läpimitta on iso. Tosin kuin traditionaalisilla siimoilla ja Ampumasiimoilla, Skagit siiman heitossa(vavan lataamisessa) muutetaan myös kulma totaalisesti. Eli normi siima heitetään aina latauksen suuntaan, Skagitti eri kulmassa, kuin lataus. Skagit heitto alkaa perukkeen ollessa ns. Kuollut. Näitä traditionaalisia ja amppariheittoja kutsutaan ns. Kiss and go- heitoiksi, kun taas Skagitti on ”flop and stop” heitto.

Fysiikan takia, flop and stop heittojen siimat on oltava noin 1,5 kertaa painavampia, kuin kiss and go heittosiimat, ihan vain ladatakseen vavan kunnolla.

 

Ennen Skagit siimoilla oli ongelmia pitkien heittojen teossa, nykyään Steve Choaten suunnittelemassa siimassa iso perho katoaa... pitkälle.

Mutta ongelmia on vielä:

  • Strippaus.

  • Runnerin hallinta.

  • Vähemmän erittäin pitkien heittojen potentiaalia, kuin pitkä-klumppisissa siimoissa.

  • Lisää tavaraa taas mukana(tipit)


   
Heitto  

Keskipitkät siimat:

Mitä olen tuonut tässä esille, on se että erikoisiin kalastustilanteisiin on hyvä olla erikoisiin kalastus tilanteisiin suunnitellut siimat ja tämä on taas tuonut erillaisia heittotyylejä näihin erikoisiin kalastustilanteisiin. Greg Pearson on kuvaillut näitä tyylejä seuraavalla tavalla: Pitkällä klumpilla heittäminen on kuin ajaisi Rollsilla. Hienostunutta ja suorituskykyä. Ampumasiimat taas on kuin ajaisi kilpa-autolla. Skagitti taas kuin ajaisi tukkikuormaa rekalla-koska se on suunniteltukin raskaaseen perhokuormaan. Menneinä vuosina nämä siimat on ajateltu ja kehitelty siihen tarkoitus-lokeroon ja yleis-siimana ne ovatkin aika huonoja.

Mikä edellisistä puuttuu, on se siima joka on paras keskinkertaiselle kalamiehelle- perhosiimojen Saabi- siima joka heittää keskinkertaisella helppoudella keskinkertaisen pitkälle. Pystyen viemään keskinkertaisen perhon keskinkertaisessa takatilassa.

Monille kalastajille tämmöinen kompromissi riittää ja keski-pitkät spey-siimat täyttävät tämän tarpeen.

Summary:

Koskaan ei ole ollut parempaa aikaa aloittaa spey-heittäminen, riippumatta puhutaanko yksikätisistä tai kaksikätisistä. Siimojen designi on kehittynyt paljon ja laatu on parantunut. Kuitenkin tämä tuottaa sekavuutta monelle, koska tuotteita on paljon. Useat valmistajat ja valmistuttajat myyvät siimojansa vain markkinoinnin ehdoilla, kun pitäisi ajatella sitä kalastuksen ehdoilla. Tämä tuottaa sekaannusta.

Toivottavasti tästä artikkelista oli apua siihen.

Share
 Mediakortti (pdf) Ɩ Kalamies.com sivuston  rekisteriseloste  Ɩ Sivuston yleiset säännöt