| Vimpan päälle - vimpa takaisin Vantaajokeen |
 
Vantaanjoen taantuneelle vimpakannalle avautuu tänä vuonna mahdollisuus päästä kutemaan takaisin kotijokeensa yli sadan vuoden jälkeen. Suomalaisen kalastusmatkailun edistämisseuran Vimpan päälle –projekti käynnistyi huhtikuun puolivälissä.
Vimpa (Vimba vimba) on mereinen, mutta jokikutuinen särkikala, joka on hävinnyt osasta entisiä kotijokiaan patoamisten vuoksi ja taantunut kaikissa muissa. Sen uhanalaisuusluokitus ”Vimpa on niin harvinaistunut, että harva osaa sen enää erottaa muista särkikaloista. Maultaan se on erinomainen, sillä on jopa talouskalan merkitys monessa muussa maassa jossa sitä vielä esiintyy. Esimerkiksi Ruotsissa ja Virossa vimpa on myös lajina onkijoiden suuressa suosiossa”, Halonen sanoo. Vimpan päälle – projekti tarkoittaa käytännössä sitä, että Vantaanjokisuulta pyydystetään eri menetelmin sinne nousevia vimpoja sumppuihin. Jokainen kala merkitään ja siirretään padon ja Vanhankaupunginkosken muodostaman nousuesteen yli. Vanhankaupunginsuun onkijat voivat omalta osaltaan auttaa vimman elvytystyötä, sillä jokainen voi tuoda saamansa vimmat jokisuun sumppuihin, jotka on näyttävästi merkitty. Projektipäällikkö Jan-Peter Pohjola kertoo, että kalat siirretään ylemmäs Vantaanjokeen, parempien kutukoskien tuntumaan. Vimpoja siirretään myös Keravanjoen alaosalle. Näin vimman kutupaikkojen ja poikasalueiden pinta-ala moninkertaistuisi, minkä toivotaan auttavan kantaa elpymään. ”Sivutuotteena tässä siirtyy myös nahkiaisia jokeen kudulle. Nekään eivät pääse nousemaan jokisuun kosken yli”, Pohjola sanoo. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen tutkija Jussi T. Pennanen kertoo, että vimmasta on varsin vähän tutkittua tietoa Suomessa. Jos siirrettävien kalojen kutu onnistuu, voidaan vimman poikasvaiheesta saada arvokasta tietoa, joka puuttuu Suomesta täysin. Vimpan päälle –projektissa ovat SKES:n lisäksi mukana Helsingin ja Vantaan kaupungit ja yhteistyötahona Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos. Helsingin kaupunki palkkasi J-P Pohjolan kalastuksenvalvojaksi ja samalla projektipäälliköksi. Vantaan kaupunki rahoittaa RKTL:n poikastutkimuksia. Avustuksia projektille haetaan myös sponsoreilta. Esimerkiksi Spectra-yhtiöt kustansi kalamerkit ja jokisuun ravintola Helsinge projektissa tarvittavia välineitä. SKES tekee paljon talkoovoimilla, mutta taloudellista apua tarvitaan vielä lisääkin, puheenjohtaja Halonen kutsuu mukaan hyvään työhön. Vimpan päälle –projektissa toimii henkisenä tukena myös kansanedustajista koostuva kummiryhmä, johon kuuluvat Pertti Salolainen (kok), Eero Heinäluoma (sd), Antti Kaikkonen (kesk), Pekka Haavisto (vihr), Kari Uotila (vas) ja Timo Soini (ps). Vimpa on kevätkutuinen kala, joten toukokuussa kaloja saadaan eniten sumppuihin. Projektipäällikkö Pohjola sai ensimmäiset vimpat katiskaansa jo 22. huhtikuuta. LISÄTIEDOT:
{mosimage} VIMPAN PÄÄLLE –PROJEKTIPÄIVÄKIRJA Vimpan päälle projektista on myös keskustelu foorumilla, jossa voit esittää projektin henkilöille kysymyksiä vimpasta ja itse projektista. Keskusteluun pääset painamalla alla olevaa namiskaa. 
Kommentit (9)
Powered by Compojoom comment 4.1.8
|
Tämä vimpajuttu tuli minulle kuin salama kirkkaalta taivaalta...Olen kalastanut Helsingin seuduilla ,lähinnä onkinut ja liponnut vasta n5v,,,Kaikki vimpat mitä olen nähnyt eivät ole kelvanneet oikeastaan kenellekkään ruokakalaksi.!Mikä idea lie saada tällainen,minunkin mielestä roskakala takaisin ekosysteemiä kuormittamaan.?Siialla(joka on HYVÄ ruokakala)olisi mielestäni tällainen kokeilu ja tutkimus pitänyt aloittaa,,Tutkijat lienee eri mieltä ,mutta onko kanssani samaa mieltä olevia lisää..??t. Yllättynyt
tsorompatsuippa!