Meritaimenen luonnonkannat edelleen vaarassa – vain Ingarskilanjoessa toipumisen merkkejä
Viime vuonna jokien suuret virtaamat helpottivat meritaimenen emokalojen nousua. Luonnonkudusta syntyneitä poikasia saatiin tänä syksynä sähkökalastuksissa useista rannikkojoista enemmän kuin edellisinä vuosina, mutta yleensä poikasia oli kuitenkin vain alle viidesosa arvioidusta täydestä tuotannosta.
Ilman tehokkaita hoitotoimia meritaimen voi hävitä
Meritaimenkantojen tilaan vaikuttavat sekä luonnonolosuhteiden vaihtelu että ihmistoiminnan aiheuttamat muutokset joessa ja meressä. Meritaimenkantojen säilymiselle vaikein ongelma on vaelluspoikasten suuri kuolevuus meressä ensimmäisen merivuoden aikana. Suurin osa kuolevuudesta johtuu luonnonolojen vaihtelusta, mutta henkiinjääneitä taimenia karsii lisäksi myös liiallinen kalastus. Useimpien meritaimenjokien tilaa voidaan parantaa muun muassa vesiensuojelutoimilla, kunnostuksilla ja kalaportailla.
Vuosittain mereen tulevista vaelluspoikasista pääosa on peräisin istutuksista. Suurin osa saaliiksi saaduista meritaimenista tarttuu alamittaisina tiheisiin siika- ja kuhaverkkoihin. Vain hyvin harvat naaraat pääsevät palaamaan merestä kudulle kotijokeensa. Luonnonkantojen tila on erittäin epävakaa ja niiden häviämisuhka suuri, ellei nykyistä kalastuksesta johtuvaa kuolevuutta pystytä vähentämään.
Lue alkuperäinen tiedote RKTL:n sivuilta. |
|
|
Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos RKTL selvittää juuri alkaneessa hankkeessa vapaa-ajankalastukseen liittyvän tutkimuksen nykytilaa ja tulevaisuuden haasteita. Hankkeen tavoitteena on tuoda esiin millaista vapaa-ajankalastustutkimusta Suomessa on tehty viimeisen kymmenen vuoden aikana ja millaista tutkimusta nyt tarvittaisiin. Vapaa-ajankalastus ymmärretään tässä yhteydessä laajasti: se tarkoittaa kaikkea sellaista kalastusta, jonka tarkoituksena ei ole saaliin myynti ansiotarkoituksessa.
Siirry suoraan keskusteluun.
|
|
Lue lisää... [RKTL tutkii: Vapaa-ajankalastuksen nykytila ja tulevaisuus]
|
|
Tornionjoen lohen poikastuotanto on yhä kasvussa. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen mukaan Tornionjoen koskialueilla havaittiin viime kesänä lähes yhtä paljon lohenpoikasia kuin ennätyksellisenä vuonna 2008.
Nuorimpia, viime keväänä kuoriutuneita poikasia havaittiin vähemmän, mutta vanhempia poikasia puolestaan hiukan enemmän kuin edellisvuonna. Myös nykyiset vaelluspoikasten määrät ovat ennätyksellisiä. Sekä viime että edelliskeväänä vaelsi Tornionjoesta merelle hieman yli miljoona lohen vaelluspoikasta.
RKTL:n mukaan myös nykyiset vaelluspoikasten määrät ovat ennätyksellisiä. Sekä viime että toissa keväänä Tornionjoesta vaelsi merelle hieman yli miljoona lohen vaelluspoikasta.
Lohikannan runsastumista selittää ainakin ajoverkkokalastuksen väheneminen ja vuoden 2008 alusta alkanut ajoverkkojen täyskielto, mikä on lisännyt Itämeren lohen syönnösalueilta kutuvaellukselle selviytyvien lohien määriä.
|
|
Lue lisää... [RKTL: Tornionjoen lohen poikastuotanto jatkoi kasvuaan]
|
|
|
Taimenella (Salmo trutta L.) on lohen tavoin voimakas taipumus kutea synnyinjoessaan, mikä on johtanut paikallisesti erilaistuneisiin kantoihin. Meritaimen on taimenen ekologinen muoto, joka kutee rannikon joissa ja vaeltaa mereen syönnökselle. Loheen verrattuna sen merivaellus on suppeampi ja suuntaa lähemmäs rannikkoa.
Vaelluskalan nousu katkeaa usein patoon
Suomenlahteen laskevia jokia, joissa on ollut luontainen, mereen vaeltava taimenkanta, on ollut ainakin 56. Niistä 17 sijaitsee kokonaan Suomen puolella. Varsinkin viime sotien jälkeen tapahtuneet kutujokien patoamiset, perkaukset ja likaantuminen ovat harventaneet huomattavasti alueen meritaimenkantoja. Samoista syistä ovat kärsineet myös lohi, vaellussiika, vimpa, ankerias ja nahkiainen Viime aikoina on menetettyjä kutualueita saatu palautettua poistamalla patoja, rakentamalla kalateitä ja kunnostamalla koskia. Useimmissa joissamme vaelluskalan nousu merestä katkeaa kuitenkin edelleen johonkin patoon.
|
|
Lue lisää... [Uutiskirje Evä: Suomenlahden meritaimen tarvitsee apua]
|
|
Kymmenien vuosien tauon jälkeen aikuisia lohia liikkuu jälleen Iijoen keskiosalla. Kainuun TE-keskuksen kalatalouden toimintayksikkö antoi kesäkuun puolivälissä luvan siirtää tutkimustarkoituksia varten 50 lohta Livojokeen ja Korpijokeen. Nyt Iijokisuulta ja Raasakan voimalaitoksen alapuolelta pyydystettyjen kalojen karanteeni ja seuranta Ranta-Kestilässä on päättymässä ja eläinlääkäri on jo antanut luvan siirtää osan kaloista voimalaitospatojen yläpuoliselle jokialueelle.
|
|
Lue lisää... [Lohien ylisiirrot Iijokeen käynnistyivät]
|
|
|
|
|
<< Alkuun < Edellinen 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Seuraava > Loppuun >>
|
|
Sivu 9 / 13 |
Uutiset
