Nimimerkki "olliˍs" rehentelevine kirjoituksineen internetin keskustelupalstalla sai aikaan tutkintapyynnön. Kirjoituksissaan "olli s" kertoo saaneensa Pielisjoelta Kuurnan voimalaitoksen alapuolelta 9 taimenta ja 7 järvilohta, kaloista suurimman oltua 8,8 kg. Kalat oli kirjoituksista ja kirjoitusajasta päätellen saatu rauhoitusaikana ja erikoisrauhoitusalueelta. Tutkintapyynnön teki Pohjois-Karjalan TE-keskus.
Uhanalaisten järvilohien ja -taimenten salakalastus on jokavuotinen ongelma Pielisjoella. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksesta muistutetaan, että järvilohen säilymisen kannalta jokainen emokala ja siitä lypsetyt mätimunat ovat elintärkeitä. Yhden emokalan arvoksi lasketaan noin 7 000 euroa.
Sellaisista havainnoista, joissa todennäköisesti on kyse viranomaispäätösten tai kalastusasetuksen vastaisesta kalastuksesta Pielisjoen alaosalla, pyydetään ilmoittamaan seuraaviin vaihtoehtoisiin puhelinnumeroihin:
- Pielisjoen kalastusalueen valvoja 050 550 0778
- poliisi 112
- Pohjois-Karjalan TE-keskuksen kalatalousyksikkö 010 602 6000
|
|
Lue lisää... [Nettikeskustelun kalansaalisrehentelystä tutkintapyyntö]
|
|
|
Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttilan
mukaan Suomessa ei ole tarvetta ammattikalastusta rajoittaviin toimenpiteisiin, sillä
meillä ei ole liikakalastusta ja kalakannat ovat niin hyvällä tolalla,
että vain satunnaisiin rajoituksiin on tarvetta.
Anttila näkee
valitettavana, että ammattikalastajien määrä Suomessa on
vähentynyt kovaa vauhtia. Hänen mielestään väkeä olisikin houkuteltava
elinkeinon pariin esiin tekemällä siitä nykyistä kannattavampaa.
Lue uutinen Ylen sivuilta
|
|
Yritys
elvyttää heikko lohikanta vahvaksi pelkästään istutuksilla on
toivotonta. Tornionjoen poikasistutuksia väitöstyössään "Poikasistutukset Atlantin lohen suojelukeinona" tutkineen
Atso Romakkaniemen
mukaan istutusten myönteiset vaikutukset lohikannan kehitykseen näyttävät parhaimmillaankin vähäisiltä.
"Istutuksia
paljon enemmän lohikantaan ovat vaikuttaneet kalastuksen kehitys ja
luontainen kannanvaihtelu", Romakkaniemi kertoo.
Jos
Tornionjoen luonnonlohen kannanvaihteluja verrataan Ruotsin puolen
jokiin, joissa istutuksia ei ole tehty, tai Simojokeen, jossa
istutuksia tehtiin suhteellisesti paljon enemmän, havaittavia eroja ei
löydy.
Kalastuksen
vähentäminen elvyttää luonnon lohikantoja paremmin kuin
poikasistutukset. Helsingin yliopistossa tehdyn väitöstutkimuksen
mukaan lohen luonnonkantojen hoitokeinoa tulisi käyttää istutusten
asemesta kalastuksen säätelyä.
"Istutetuilla lohilla luontainen kuolevuus on korkea. Lisäksi ne joutuvat kalastetuksi luonnonlohia helpommin", Romakkaniemi jatkaa.
Lue lisää: Kalevan artikkeli , väitöskirja: Poikasistutukset Atlantin lohen suojelukeinona (Conservation of Atlantic salmon by supplementary stocking of juvenile fish)
|
|
Maa- ja metsätalousministeriön lausunnolla oleva asetus aikaistaisi
toteutuessaan Tornionjoen suiston merialueen lohenpyyntiä kahdeksalla
vuorokaudella jo kuluvana kesänä. Tornionjokeen nousevien lohien määrä
voi pienentyä kymmenillä tuhansilla kiloilla.
Suomen puolelle ehdotettu kahdeksan päivän varhennus nostaisi loheen ja
taimeneen kohdistuvaa pyyntiponnistusta yli 150 rysävuorokaudella 25.
kesäkuuta alkaen. Yhden rysän tai loukun vuorokausisaalis voi kesäkuun
lopussa nousta satoihin kiloihin lohta. Kokonaisuutena ehdotuksen
mukainen varhennus voisi vähentää jopa 40-50 tuhannella kilolla
Tornionjokeen nousevaa lohimäärää.
Pelkästään Suomen puolen merialueella varhennettuna aikana saatava
lohisaaliin lisäys voisi olla yli kaksinkertainen joen viehekalastuksen
vuosisaaliiseen verrattuna. Jatkossa lohien väheneminen vaikuttaisi
kielteisesti joen luontaiseen poikastuotantoon ja kalastusmatkailun
kehitysmahdollisuuksiin. Jokisuun lisääntyvä kalastus pienentäisi
joesta vieheellä saatavien lohien määrää ja joen vetovoimaa
kalastuskohteena. Tornionjoen poikastuotannon lasku vaikuttaisi
tulevaisuudessa myös merialueen lohisaaliiden pienenemiseen, koska noin
90 prosenttia teuraskalastuksen saalislohista on alkuperältään
luonnossa syntyneitä poikasia.
Ruotsalaiset aikovat lisätä lohen ja taimenen ammattikalastusta jokisuun merialueella vielä suomalaisia enemmän.
(lue lisää: www.vapaa-ajankalastaja.fi )
|
Tiedote 31.3.2008
Haluamme tällä tiedotteella antaa tiedoksi, että Kalamiescom Oy:n
järjestämän vieheenrakennuksen SM-kilpailuiden virallisena suojelijana
toiminut maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila ei ole enää
kilpailun suojelijana.
Koemme luonnonlohen puolesta taistelleiden ja
vapaa-ajan kalastajien tulleen petetyiksi uudessa lohiasetuksessa,
emmekä halua kenenkään luulevan, että seisomme asetuksen takana. Uusi
asetus on kova isku jokivarsien elinkeinoelämälle ja ennen kaikkea
villille lohelle.
Lohen kannalta se on jopa tuhoisa.
Kalamiescom Oy:n puolesta,
Anssi Lehtinen
anssi.lehtinen(ät)kalamies.com
|
|
|
|
|
<< Alkuun < Edellinen 11 12 13 Seuraava > Loppuun >>
|
|
Sivu 12 / 13 |
Uutiset
