Tornionjoen lohen poikastuotanto on yhä kasvussa. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen mukaan Tornionjoen koskialueilla havaittiin viime kesänä lähes yhtä paljon lohenpoikasia kuin ennätyksellisenä vuonna 2008.

Nuorimpia, viime keväänä kuoriutuneita poikasia havaittiin vähemmän, mutta vanhempia poikasia puolestaan hiukan enemmän kuin edellisvuonna. Myös nykyiset vaelluspoikasten määrät ovat ennätyksellisiä. Sekä viime että edelliskeväänä vaelsi Tornionjoesta merelle hieman yli miljoona lohen vaelluspoikasta.

RKTL:n mukaan myös nykyiset vaelluspoikasten määrät ovat ennätyksellisiä. Sekä viime että toissa keväänä Tornionjoesta vaelsi merelle hieman yli miljoona lohen vaelluspoikasta.

Lohikannan runsastumista selittää ainakin ajoverkkokalastuksen väheneminen ja vuoden 2008 alusta alkanut ajoverkkojen täyskielto, mikä on lisännyt Itämeren lohen syönnösalueilta kutuvaellukselle selviytyvien lohien määriä.

Taimenella (Salmo trutta L.) on lohen tavoin voimakas taipumus kutea synnyinjoessaan, mikä on johtanut paikallisesti erilaistuneisiin kantoihin. Meritaimen on taimenen ekologinen muoto, joka kutee rannikon joissa ja vaeltaa mereen syönnökselle. Loheen verrattuna sen merivaellus on suppeampi ja suuntaa lähemmäs rannikkoa.

Vaelluskalan nousu katkeaa usein patoon

Suomenlahteen laskevia jokia, joissa on ollut luontainen, mereen vaeltava taimenkanta, on ollut ainakin 56. Niistä 17 sijaitsee kokonaan Suomen puolella. Varsinkin viime sotien jälkeen tapahtuneet kutujokien patoamiset, perkaukset ja likaantuminen ovat harventaneet huomattavasti alueen meritaimenkantoja. Samoista syistä ovat kärsineet myös lohi, vaellussiika, vimpa, ankerias ja nahkiainen Viime aikoina on menetettyjä kutualueita saatu palautettua poistamalla patoja, rakentamalla kalateitä ja kunnostamalla koskia. Useimmissa joissamme vaelluskalan nousu merestä katkeaa kuitenkin edelleen johonkin patoon.