Etusivu 
Reissuraportit Ulkomaiset reissut Kerran elämässä - osa II - Sampea Kanadassa
Reissuraportit Ulkomaiset reissut Kerran elämässä - osa II - Sampea Kanadassa
| Kerran elämässä - osa II - Sampea Kanadassa |
JPAGE_CURRENT_OF_TOTAL  
 Matkailua Vancouver Islandin lohijoilta kohti sampivesiä lauttamatkoineen perjantairuuhkassa kesti matkaan nähden hyvin kauan. Matkoja ei tuollapäin muutenkaan mitata pituuksissa, vaan aikayksiköissä, koska matkantekoa haittaavat niin ruuhkat, tietyöt ja tiestön sijainti vuoriston seassa. Iltapäivästä sitten saavuimme Harrison Hot Springs nimiseen kylään Harrison Laken rannalle.
Pakko on myöntää, ettei lähtö lohien parista sampikalaan ootto-ongelle napannut sitten lainkaan. Olimme Antin kanssa lähes valmiit jäämään lohien pariin siksi aikaa, kun Kalle ja Tero olisivat onkineet sampensa. Saapuminen Harrisoniin ei tuota ajatusta vähentänyt yhtään. Nähdyn perusteella, kuva erähenkisestä kalastuksesta keskellä villiä luontoa ja vuoristoa saivat aikamoisen kolauksen. Edessä ja ympärillä avautui näkymä, joka muistutti jotain mini-Teneriffaa, tai muuta vastaavaa lomanviettokohdetta hoidettuine kivetettyine jalkakäytävineen, puhumattakaan postikorttimaisesta hiekkarannasta. Iltapäivän polttava aurinko lämmitti jalkakäytävillä kuljeksivia pariskuntia sekä rannan tuntumassa aikaansa viettäviä perheitä meidän siirtyessä hiukan sekavin miettein tien päässä sijaitsevaan ”majataloon”. Tämä majatalo ei toden totta ollut samaa luokkaa kuin se, missä vietimme ensimmäiset kalapäiviemme väliset yöt. Amerikan meiningillä väsätty monikerroksinen hotelli auloineen sekä aulakahviloineen imaisi meidät liukuovista sisuksiinsa. Respakuvioiden päätteeksi raahauduimme aulaa reunustavien liikkeiden välistä hisseille ja viidenteen kerrokseen huoneisiimme. Oven auettua näkymä oli juuri, kuten arvata saattoi, kuin hotellissa yleensä! Ehkä yhden hengen(???) king-size bunkat (ja tyynyt!!) kummallekin olivat hiukan ylimitoitetut? Olipahan ainakin tilaa makoilla, heh. Tyynyn kanssa en päässyt ikinä koskaan sopuun ja loppujen lopuksi tein tyynyn sopivasti viikatuista pyyhkeistä (suosittelen).
Näkymä, joka avautui viidennen kerroksen parvekkeeltamme, sai muutaman päivän erämaassa asustelleen mieshenkilön nieleskelemään. Pillisuoraan allamme sijaitsivat hotellin, tai siis tämän kylpylän, Harrison Hot Springss Resort uima-altaat, joissa tietysti lutasi jos jonkinlaista vastakkaista sukupuolta edustavaa henkilöä, altaan reunalla istuskeluun sopivissa varusteissa! Siinä taisi hetki poikineen vierähtää hiukkasen kutsuvia näkymiä hämmästellessä.
Kamat kun oli saatu purettua oli aikaa tutustua itse kylään, vaikka pojat ilmoittivatkin olevansa taas kerran nälkäisiä. Kallen opastamana liikahdimme viiden minuutin kävelymatkan päässä sijaitsevaan pubiin ravitsemaan helvetillisen raadannan ryydyttämää kroppaamme. Autossa istuminen saattaa olla rasittavaa, varsinkin Kanadassa. Oluet ja pihvit nautittuamme pääsimme sitten todenteolla tutustumaan Harrisonin tarjontaan. Homma oli hoidettu siinä samassa viidessä minuutissa, jonka pubiin kävely oli vienyt. Katu, jonka varrella oli jokunen ravintola, muutama turistihaavi sekä toinen majoitusliike, oli nopeasti nähty. Kohta istuimme siis yhteen monista jalkakäytävän kupeelle istutetussa penkissä rupattelemassa mukavia ja ihailemassa vuorten väliin sijoittuvaa järvimaisemaa. Samoihin aikoihin aivan hotellin edessä olevaan laituriin palaili katettuja alumiiniveneitä joiden Kalle kertoi olevan samoja joihin huomenissa astuisimme. Siinä istuskellessa jaksoimme vieläkin spekuloida Antin kanssa olisiko ollut järkevämpää jäädä Lohijoelle kuin tulla tänne aurinkorannalle kalastelemaan. Kalle jaksoi vain uskoa asiaansa sanoen, että josko nyt katsoisimme ensin päivän pari ja sitten päättäisimme oliko homma sen väärtti? Loppuilta meni pubissa odotellessa, että unijukka huhuilisi untenmaille. Antilla ja Terolla ongelmaa unen saamisen suhteen ei näyttänyt olevan koko reissun aikana, hemmot nukkuivat lähes aina, kun siihen vain tarjoutui mahdollisuus. Kallen kanssa katseltiin vielä pitkään luukkua ja heräsimme aamupalalle tavoille uskollisena ennen kellonsoittoa.
Kommentit (12)
Joomla components by Compojoom
|
.
Huh huh. Mitäpä tuohon muuta enää lisäämään.