| Kalastuksen puutetta ja deittailun iloa |
|
Laitoin tuossa joku aika sitten ilmoituksen kalamiesten kalastusseuranhakupalveluun, siis tänne, ja samana päivänä ilmestyi jo rypäs kiinnostuneita kalamiehiä henkilökohtaisine yhteydenottoineen. Kiinnostus kuitenkin laski samantien, eikä uusia treffikavereita ole enää moneen hetkeen ilmestynyt salaisia yv- ja sähköpostilaatikoitani kolkuttelemaan. Hakuaika on toki pitkä, ja niin pitää tässä tapauksessa ollakin, sillä kyseessä on kuitenkin reissu, joka kestää pari viikkoa eikä reissusta pääse karkuun, paitsi kävellen omia aikojaan.
Pitäisikö huolestua kalastajien halusta lähteä kalaan? Vai onko kalastajilla vielä viime hetken kalakiihko päällä, meritaimenen ja hauen osalta, vai odottaako kalamies naama nyrpällään kevään tuloa?
Mietin toki, että josko sittenkin lyhentäisin hakuaikaa. Mutta miksi niin tekisin? Huhtikuussa ensi vuonna kyllä ehtii vielä säätämään reissua, toki on otettava huomioon tiettyjen alueiden kuljetuksista vastaavien tahojen ruuhkat. Esimerkiksi Käsivarren lentofirmat saattavat olla jo täyteen buukattuja tuohon aikaan. Saattaisin toki varata lentoreissun jo valmiiksikin, mutta se lienee riskaabelia, varsinkin kun ei tiedä kuka tulee partneriksi ja osuuko partnerille kaikki ajat kohdalleen. No, valmistautukoon kukin keskenään siihen, että hakuaika saattaa päättyä jo helmikuun lopussa.
Se ongelma tässä deittailussa on, että ei pääse kaikkien halukkuutensa ilmottaneiden kanssa ensitreffeille, kuten naisen kanssa pääsisi. Olisi nimittäin aika ikävää, jos valittuani treffiseurani ilmenisikin, että kyseinen kalamies olisikin itse Jorma Tulppaani. Niille, jotka eivät tiedä kuka Jorma Tulppaani on, kerrottakoon, että kyseinen henkilö on sangen vittumainen luonteeltaan, olemukseltaan ja ennen kaikkea käytökseltään, ja että hän 'seikkailee' kalastussarjassa nimeltä "Ei niin feelishingiä", tarinassa, joka tunnetaan myös nimellä "Antsun tarina". Antsun tarinaan pääsee helpoimmin käsiksi lukemalla foorumilla olevan topikin. Sieltä pääsee tarinaan paremmin mukaan.
Tarkennuksena muuten tuohon deitti-ilmoitukseen: reissuaika ajoittuu heinäkuulle. Eli ensimmäinen reissuunlähtöajankohta on juhannuksen jälkeen. Toinen reissuajankohta on heinäkuun puolen välin nurkilla. Tätä toista reissua voi varmaankin viivyttää viikolla tai jopa kahdella, mikäli työnantaja on suostuvainen joustaviin lomajärjestelyihin.
Ensimmäisen kalareissun paikka on jo päätetty, ja ajankohtakin ainakin sillä tasolla, että pyritään olemaan menemättä eri aikaan kuin viimeksi. Eli siis käännettynä, samaan aikaan kuin viime kerralla. Silloin kun kalantulo oli hyvä ja säätkin suosivat. Paitsi että tunturista ei koskaan tiedä... Mutta, tämä taas tarkoittaa sitä, että toisen reissun ajankohtakin on käytännössä sinetöity. Sille nyt ei vaan mahda mitään, että jo koossa oleva porukka, jonka kanssa toinen tulevan kesän kalareissuista tunturiin tehdään, päättää ensin ja uuden partnerin kanssa sitten tyydytään siihen mikä jää jäljelle.
Tämän vuoden kalastukset lienee nyt taputeltu ja kalastettu. Vajaan parin viikon päästä pitäisi lähteä meritaimenta roiskimaan Kustavin nurkille. Perhokalastukseen liittyvistä keikoista enää olisi jäljellä wanhemman tunturitangopartnerini kanssa tehtävä limakellunta, joskus viikon 45 nurkilla. Sen jälkeen kalavehkeet menevät naftaliiniin. Toki siinä vaiheessa kaivetaan pilkkivehkeet esiin ja ryhdytään kiillottamaan pilkkejä iskukuntoon.
Tyydyn siis varmaankin vaan 'upittelemaan' kalamiehen deitti-ilmoitustani.
Toivottavasti tärppää, vaikken olekaan epätoivoinen...
© Pertti Jarla
|


Kalamiesten blogit

