Reissuraportit Perhoraportit Hytty-pervoilua
| Hytty-pervoilua |
 
Kävimme viikonloppuna Mikan kanssa hytty-pervoilemassa tuolla Karjalan takapihalla ja kivaa oli pitkästä aikaa. Meikäläisen missio oli kalastella pocket-tyyliin ylävirran puolesta, mutta ei sitä kauaa jaksanut, jolloin alavirta-roikotus pääsi vauhtiin taas. Suutari pysyköön lestissään.
Lähdimme matokaupan sulkeuduttua ajelemaan joelle ja mahtiharrit ja taimenet täytti ajukopan aatoksia. Vaikka väsynyt olin, niin joelle piti illalla vielä päästä.
Tyypilliseen sattuu&tapahtuu tyyliin, mökki-isäntä oli hukassa kun saavuimme perille. No, aamullahan sitä joelta tultaisiin pois, notta nou hätä. Kaljapurkki auki, tupakki suuhun ja välineet kasaan. Ite päätin kasata 7'6” #4 risun ja Pikku-Aapelin AirCellillä kiinni. Perukkeeksi joku seitin ohut XXX... Mika kasasi 9' #4... Pieni pettymys joelle päästessä oli pienten, purevien lintujen määrä ja veden vähyys. No, ei kun töihin ja vispaa semmoista hikisesti silmällä erottavaa pinturia puolen-yön aikaan koskeen ja könyämään ylöspäin. Apaut 10 heittoa ja semmoinen vajaa 50cm tammakki ylös.
Kyllästyin jatkuvaan heittelyyn ja streameri kehiin, alaspäin perhoa roikotellen. Uimassakin tuli käytyä, kun astuin limaisen muoviputken päälle. Kamera vaan kellui pussissa siinä naaman edessä, perkule.
Viiden aikaan, sään jo hiukan viilennyttyä, oltiin joella. Mika vaihtoi vapansa 7'6 #3, kun ysijalkainen oli liian pitkä ja klohmo tuolla. Sieltä sitten lähdettiin alueen ylälaidasta valumaan alas. Aika hiljaista oli tapahtuma politiikka, kunnes löysin 2 saaren välistä syvemmän montun, josta sain 3 hyvää nykyä, mutta en saanut paskiaista tarttumaan. Siten se kala kyllästy.
Sen jälkeen ajetteiin 2km alemmaksi ja laskeuduttiin keskeltä sipsipeltoa semmoista Kilimanjaron pituista ja jyrkkää mäkeä alas joelle. Lähetttiin siitä hiukan ylöspäin katsomaan mitä siellä olisi. Toivo Pietarin kalansaaliista meni siihen, kun jyrkkä rinne tuli vastaan, joka oli jätetty semmoiseen aarniometsätilaan. Löytyi sieltä kyllä jonkun paikallisen kyltti ja ansalanka-ihmisille. Tuolla kun olisi katkonut kinttunsa, niin olisi saanut soittaa suoraan pataljoonan verran paarin kantajia. Sain jonkun 30 senttisen harrin ja sitten se saakelin Kilimanjaro piti kävellä ylös. Tupakoitsijan keuhkot ja atleetin vartalo ei ole tehty ylös kiipeämiseen.
Yösydännä sain streamerilla sitten taas semmoisen vajaa 50 senttisen tammakin.
Herätys oli karmaiseva. Kahdeksalta mökkiin änkesi kalkattava mummo ja hääti meidät ulos. Onneksi meillä oli plan b. Laavu. Sinne koisaa loppuajaksi. Heräsin jossain vaiheessa laavun edestä penkiltä sellälläni, jalat maassa ja kädet taakse taipuneina. Kipeät olkapäät tuli siitä unesta.
Herätyksen jälkeen kokeiltiin toistemme vapoja, ihan sen takia kun oli niitä otettu mukaan. Kasasin Mikalle 10' #4 ja se kävi kokeilemaan tinselillä sen heittominaisuuksia. Kesken testaamisen ihan nätti tammakko pilasi sen treenit.
Sit me lährettiin ajeleen kotia päin. Kiva retki oli.
|
