Kalamies.com - kaikki kalastuksesta. Heittokalastus, vetouistelu, perhokalastus, parhaat kalastusartikkelit ja -keskustelut. Hauen jerkkikalastus, kuhan uistelu, lohensoutuTanska 2007 Fyn

Etusivu

Reissuraportit

Heittoreissut

Tanska 2007 Fyn

Kirjoittanut Sakkeus

Matkaraportti Tanskan Fynille keväällä 2007. Kohde kalana siis meritaimen ja seuraavassa raportti matkasta ja sen tapahtumista.....

Taimenta Tanskasta 2007 Reissulle lähdettiin siis torstaina n. puolelta päivin jolloin Tanskassa olisimme jo suhteellisen ajoissa. Reissu alkoi siis Turun lentokentältä, jossa hyppäsimme ahtaaseen ropellikoneeseen. Eipä siinä aikaakaan, kun jo uni alkoi painaa silmää ja meikäläisen ajatukset uppoutuivat lopullisesti höyhen saarille. Edellisenä iltana olin siis viettänyt hieman reilumman saunailan ja se venyi tappin asti, kuten yleensä. Eipä siinä kauaa kerennyt torkumaan lähdön jälkeen, kun laatoitin SAS:n sisukset uusiksi suorasta unesta! Oli suhteellisen shokki herätys, kun laataa oli suhteellisen runsas määrä sylissä lämmittäen vatsaani. Nooh....kyllä matkaaja selviä kaikesta ja niin tästäkin. Henkilökunta jeesasi sopivasti ja kaikki saatiin orderiin suhteellisen kivuttomasti ja matkamme Köpiksessä sai jatkua normaalisti nopean vaatteiden vaihdon jälkeen. Tulipahan nyt matka aloitettua oikein miehekkäästi......

Ei kuvaa

Ei kuvaa

Tanskassa hyppäsimme vuokra-autoon ja matkamme jatkui Odenseen, joka on ollut jo kolmatta vuotta tukikohtanamme. Matka Fynin saarelle kesti hieman reilu puolitoista tuntia ja saimme ihailla komeita Tanskan maisemia lämpimässä auringon paisteessa. Odensessa kävimme moikkaamassa vanhaa ystäväämme Frankia, joka on tullut tutuksi jo ensimmäisestä reissusta asti. Lopulta kuuden aikoihin paikallista aikaa saimme tavaramme B&B paikkaan sisään ja janoisimmat retkueeme jäsenet kävivät juomassa ensimmäiset oluet pitkän ja uuvutavan matkustus rupeaman jälkeen. Illalla ajattelime käydä Odensen lähellä hettelemässä mutaman heiton ja purkaa talven tuottamat paineet pois ennen varsinaista ensimmäistä kalastus päivää. Paikka oli kuitenkin suhteellisen huono ja jo muutaman heiton jälkeen olimme valmiit lähtemään syömään ja tankkaamaan seuraavaa päivää varten. Reilun sapuskan ja muutaman maltaan jälkeen kaikki olivat valmina unten maille, joten sitä ei ainakaan meikäläisen tarvinnut kauaa odottaa.

Ei kuvaa

Aamulla herättyämme yhdelle matkalaisistamme oli yön aikana tullut vatsatauti (siis ihan oikeasti), joten yksi oli vahvuudestamme pois heti ensimmäisenä kalastus päivänä. Nopean aamupalan jälkeen pakkasimme kalastus välineet autoon ja lähdimme ajamaan jo perinteiseksi aloituspaikaksi muodostuneeseen Assenssiin. Ensimmäiseen paikkaan päästyämme sovimme yhdessä, että tänä vuonna otamme kalaa ja kalastelemme hyvin, mutta rauhallisesti ja löysin rantein. Näin ollen ennen kalastusta joimme rantatörmällä oluet ja poltimme kalastuskauden alkamisen kunniaksi sikarit mieheen ja nautimme kauniista merellisestä maisemasta. Tuon suhteellisen hartaan "rituaalin"jälkeen aloitimme kalastuksen. Ensimmäiset heitot aaltoihin ja kausi auki! Levittäydyimme rannalle sopivin välimatkoin ja aloitimme kalastuksen kauniissa ja lämpimässä kevät säässä. Tuulikin oli miltei tyyni ja kaiki oli kohdillaan taimenta varten.

Olimme heitelleet n. reilu puolisen tuntia, kun näimme Pessin kanssa rantamatalassa hennon tuikin tyynessä vedessä. Pessi heitti tuikin suuntaan ja muutaman kammenkierroksen jälkeen taimen oli kiinni! Olipas se nopea alku!? Taimen oli pieni ja alamittainen, joten se päästettiin jatkamaan matkaansa. Tai itse asiassa se karkasi, kun "väsytys" hieman venähti kaivetuani kameraani laukusta kuvaamista varten liian kauan. Kuitenkin kausi auki suhteellisen nopeasti ja aika vaivattomasti heti ensimmäisestä paikasta. Jäimme samoille sijoille ja tähystelimme lisää tuikeja....eipä mennyt kauaa, kun taas näkyi tuikki! Minun vuoroni heittää ja parin nopean kierroksen jälkeen taimen pamautti puna/keltaiseen JK-uistimeen rajusti. Olin kuitenkin hieman hitaalla ja vastaisku jäi tekemättä ja kala päsi ensimmäisessä hypyssä irti Ei paljoakaan harmittanut irti pääseminen, koska kala oli suhteellisen pieni n. 40 senttinen.

Jatkoimme heittämistä samoilta sijoilta edelleenkin ja eipä aikaakaan, kun kala pamautti aivan rannan tunumassa samaan kevennettyyn. Nyt kala pysyi ja hetken sähläämisen jälkeen sain kalan irti ja päästin sen jatkamaa matkaansa. Kala oli myöskin nippanappa 40 senttinen. Pienihän se siis oli, mutta kausi auki meikäläisellekkin. Kalan jälkeen taas oluet ja sikarit hyvin alkaneen kauden kunniaksi. Tero myöskin saapui samalla paikalle ja kyseli tapahtumista. Terolla oli ollut hiljaista, joten päästimme Pessin kanssa Teronkin kokeilemaan "meidän" ottipaikkaa. Eikä mennyt kauaa, kun Pessi huutaa kalan olevan kiinni! Kala kuitenkin karkaa ja Tero heittää samalla paikalle ja kala pamauttaa Teron uistimeen kiinni. Nyt kala pysyy ja se hinataan rantaan ja mitaisena se pamputetaan ja viedään majoitus isännällemme ruokakalaksi. Nyt kaikilla kolmella kala ylhäällä ja heti ensimmäisestä paikasta! Eipä voisi paremmin kautta aloittaa??

Paikka hiljeni ja ajattelimme ajaa pohjoisemmaksi seuraavaan paikaan, jossa edellisinä vuosina on muutama kalatapahtuma siimanpäässä ollut. Nopeasti saavuimme seuraavan paikan rantaan ja aloimme heittelemään tutuksi tulleita kohtia. Heittelimme n. tunnin verran kunnes nälkä vei meistä voiton. Kello näytti reilua puoltapäivää. Pikaisesti kävimme lounaalla myöskin tutuksi tulleessa katukeittiössä Assenssin keskustassa. Ateriat katosivat nopeasti nälkäisiin suihimme ja ajattelimme soittaa vatsatautiselle kaverillemme ja kysyä kuulumisia. Kaveri lupasi koittaa tsempata ja lähteä vielä illaksi mukamme Fynin saaren itäpuolella sijaitseviin paikoihin.

Niiltä sijoilta sitten jatkoimme matkaa Odenseen ja sieltä otimme vatsatautisen kytiimme ja laitoimme ylös ottamamme taimenen huoneemme jääkaapin kylmyteen. Jatkoimme matkaa Odensesta Svendborgin suuntaan. Emme kuitenkaan ajan puutteen vuoksi meneet ihan etelämpään paikaan vaan jäimme edelliseltä reissulta kokeilemiimme paikkoihin Fynin itäpuolella. Vesi oli kuitenkin hyvin alhaalla ja parhaimmaksi arvelemamme paikka oli huono kalastaa ja nopeasti jatkoimme matkaa heti seuraavaan pohjoisempaan paikkaan. Sieltä löytyikin hieman syvempää vettä ja kalastimme koko rannnan alusta loppuun. Ranta oli kuitenkin tyhjä kaloista ja iltakin oli jo pitkällä, joten päätimme lopettaa kalastuksemme ja suunata matkamme majoitus paikkaan Odensessa.

Ensimmäinen kokonainen kalastus päivä oli siis ohi. Itse kalastusta ei päivään montaa tuntia kertynyt, mutta jo muutama kala riitti luomaan onnistumisen tunteen retkeläisiimme. Itse asiassa otimme kalastuksen suhteellisen lugisti ja se oli oiva veto ja vaihtelua yleiseen verenmaku suussa meininkin. Toivottavasti tuon fiiliksen saa pidettyä mukanaan aina, kun vesillä tulee liikuttua. Illalla perinteiset oluet ja runsas ruoka kruunasi illan. Lopuksi muutama lisä mallas ja taksi kotiovelle suhteellisen ajoissa oli kuitenkin se paras veto aikoihin. Unta ei nimittäin tarvinnut nytkään minuuttia kauempaa odotella.

Ei kuvaa

Aamulla aamupalalla oli koko sakki koossa. Nopeasti kasasimme tavaramme ja suuntasimme jälleen automme Assenssin suuntaan. Paikkana toimi jälleen hyväksi havaittu Mariedalin ranta, mikä edellisenäkin päivänä antoi kalaa. Nyt kuitenkin kalat olivat haluttomia yhteistyöhön ja ranta tuntui aivan kuolleelta. Muiden jäädessä eilisille ottipaikoille suuntasin oman nenäni vielä pidmmälle ja n. tunnin kalastuksen jälkeen näin taimenen seuraavan JK-uistinta! Kala oli reilumpi verrattuna edellisen päivän kaloihin. Koitin heitttää uudestaan kalan perään, mutta ei tärppiä. Hetken vielä jatkoin heittelyä ja vaihdoin uistimen pienenpään ja väriltään hieman erilaisempaan. Muutamien heittojen jälkeen jatkoin rantaa hieman eteen päin, kun vapa notkahti ja taimen oli tosiasia! Tämä ei ollut suuren suuri, mutta 45 senttiä meni rikki. Nopeasti kala irti ja jatkamaan kasvamistaan ensi vuodelle. Kippis ja kulaus ja päivä auki ihan mukavalla taimenella. Taimen otti keltaiseen pieneen JK-uistimeen aivan rantaviivasta rakkolevä vyöhykeen päältä.

Tallustelin takaisin muiden seuraan ja vaihdoimme kuulumiset. Muut olivat heittäneet tyhjää vaikka muutama tuikki oli kalojen olemassaolosta merkiksi jäänyt tyyneen merenpintaan. Kalat eivät siis olleet kauheaan hyvällä syönnillä. Tovin heittelimme vielä, mutta sitten ajattelimme siirtyä taas pohjoisemmaksi seuraavalle kalastuspaikalle. Paikkaa vaihdoimme nopeasti ja taas olimme rannalla kovastikkin innokkaina. Tero huomasi heti tuikin ja koitti heittää uistinta kalan näkökenttään. Koitos kuitenkin oli turhaa, sillä kala ei jostain syystä huolinut syötiä. Jatkoimme kuitenkin rantaa eteenpäin uudella innolla. Kalat pysyivät kuitenkin minun ja Teron uistinten ulottumattomissa, vaikka heittelimmekin suhteellisen tarkasti koko rannan. Meidän takanamme Pessi oli jäänyt heittelemään Teron "näkemää" kalaa ja olikin saanut sen ottamaan uistimeen kiinni. Kuitenkin siima oli mennyt väsytyksen aikana poikki ja kala oli siis karannut uistin suussaan. Oli vielä jonkin aikaa irti päässeenä ravistellut pinnalla koittaen saada uistinta irti suunpelestään. Pääsimpäs taas vinoilemaan kuitusiiman ylivoimaisuudesta!! Hah monoa se olla pitää!!

Ei kuvaa

Tähän päätimme kalastuksen Tanskassa ja valmistauduimme siirtymään Odensen kautta Kööpenhaminaan, josta aamulla aikaisin lentomme lähti. Kaikki meni nappiin vaikka suuria saaliita ei reissulta tullukaan. Pää-asiahan reissulla oli saada purettua talven paineet meritaimenen osalta. Vaikka itse kalastus jäikin suhteellisen vähäiseksi oli reissu vallan onnistunut. Nykyään ilmeisestikkin fiilikset ja niistä nauttiminen on se pää-asia vaikka kalastus jäisikin vähemäle osalle? Tämä oli siis jo viides matkamme Tanskan Fynille ja mahdollisesti ensi vuonna taas tallaamme Fynin rantoja Taimen mielessämme?

Saku, Tero ja Pessi