Share

Joulukuussa vesistöt alkavat pikkuhiljaa jäätymään ja pilkkikausi pääsee todenteolla alkuun. Moni luottaa vanhoihin "varmoihin" paikkoihin, vaikka olosuhteet veden alla ovat saattaneet muuttua takavuosista. Nykyaikainen pilkkikaiku auttaa löytämään kalat ja edistyneimmissä laitteissa on mukana GPS-plotteri.

Pilkkikaikuja on ollut markkinoilla jo useita vuosia, mutta vasta nyt niiden potentiaalista aletaan saada tehoja irti kun käyttäjiä on enemmän. Laitteita on saatavilla akulla varustettuja omassa repussaan kuljetettavia malleja, jotka ovat käytännössä venelaitteen pilkkikaiuksi rakennettuja versioita sekä älypuhelimeen tai tablettiin yhdistettäviä yksinkertaisempia laitteita.

 

Hintataso vaihtelee parista sadasta aina kuuteen, jopa kahdeksaan sataan asti konfiguraatiosta riippuen. Yhtä kaikki, halvinkin laite näyttää tarkan syvyyden, pohjan rakenteen sekä mahdolliset kalakohteet. Laitteiden käyttö on merkistä tai mallista riippumatta erittäin yksinkertaista eikä pientä anturin tai näytön säätöä lukuun ottamatta suurempia toimenpiteitä tarvita ennen käyttöönottoa.

Kaikuluotain ei takaa kaloja, mutta helpottaa niiden löytämistä

Pilkkikaikuluotaimella varustautunut kalastaja joutuu etsimään kalat siinä missä muutkin. Mikäli kalastetaan uutta vesistöä, kaiun apu on huomattava kun pyritään löytämään potentiaalisia ottipaikkoja. Uutta vesistöä kalastettaessa kannattaakin tehdä jo etukäteen suunnitelma siitä miten ja mitä kalaa tullaan kalastamaan.

Edistyneissä GPS:n sisältävissä pilkkikaikuyhdistelmälaitteissa voidaan käyttää myös erilaisia itse luodattuja karttoja suoraan muistikortilta. Samoin esimerkiksi karttavalmistajien kuten Navionicsin ja CMapin palveluissa pystyy tarkastelemaan muiden kalastajien avovedessä luotaamia paikkoja, joiden pohjalta oman pelikirjan tekeminen helpottuu.

Alkukauden ohuelta teräsjäältä pilkittäessä joidenkin kaikujen anturia voidaan käyttää jopa jään päältä, mutta pääosin anturia käytetään avannosta käsin. Pallomaisilla kaikuluotaimilla kuten Lowrance Fish Hunterilla tai Deeperillä pilkittäessä kaikua varten joudutaan kairaamaan oma reikä, mutta varsinaisilla pilkkimistä varten tehdyillä luotaimilla voidaan pilkkiä samasta reiästä missä anturi on. Tämä on käyttömukavuuden kannalta merkittävä etu.

 

Pilkkikaiun anturin kanssa tulee olla huolellinen

Anturi välittää parhaiten tietoa kun se sijoitetaan jään reunan alapuolelle, jolloin avannon reunat eivät rajoita luotausta. Kelluvilla pallomaisilla antureilla varustetut Fish Hunter ja Deeper toimivat kyllä jos jäätä ei ole yli 40 cm, mutta tuota paksummassa jäässä niiden signaali jää pyörimään kairan reiän jääseinämiin eikä pohjasta välity kunnon kuvaa.

Paljon kairausreikiä joka tapauksessa

Harvoin on niin, että heti ensimmäiseltä reiältä nappaa ja usein joudutaankin kairaamaan paljon reikiä, jotta kalojen oleskelupaikoista saadaan täysi varmuus. Toisaalta reiältä poistuminen helpottuu, jos on kaiun näytöstä todennut, ettei kaloja ole pilkin ympäristössä vähään aikaan ollut tai muuta elämää ole pinnan alta havaittu.

Vaikka näyttö olisikin kaloista tyhjä, ei paikkaa kannata heti hylätä, sillä kalat saattavat uida paikalle pilkin liikkeen myötä tai et ole vain havainnut pohjassa makaavia kaloja, sillä niiden erottaminen on kaikuluotaimelle kaikkein hankalinta.

Tasapainopilkillä kalat esiin

Talvella kalat makaavat usein pohjassa lajista riippumatta ja ne pitää houkutella sieltä liikkeelle. Esimerkiksi erilaisten tasapainopilkkien eli tasureiden uittaminen ja pohjassa pomputtelu voivat saada passiiviset kalat aktivoitumaan.

Juuri tässä pilkkikaiku on elementissään, sillä se paljastaa härnättyjen kalojen sijainnin. Seuraa kaikuluotaimen pohjan tuntumaan piirtyvää väreilyä, se kertoo, että pohjalla liikkuu jokin vaikka siitä varsinaista kaarta ei piirrykään.

Ennen paikalta poistumista kannattaa vielä kokeilla laskea tasuria hitaasti kohti pohjaa, jolloin pohjassa makaava kala saattaa nousta nopeasti kohti pilkkiä. Tätä on kiva seurata kaiun näytöltä ja varautua iskuun.

 

Kun kalat on löydetty

Jokainen kalastaja tietää, että kalojen aktiivisuus vaihtelee päivän mittaan ja myös valo-olosuhteilla on suuri merkitys. Pilkkikaiun avulla pystytään hahmottamaan kalojen mieltymyksiä helpommin, kun niiden liikkeet kohti pilkkiä nähdään.

Kun kalaa on ruudussa näkyvillä, pilkin värin, koon tai uinnin valitseminen on helpompaa. Näin voidaan löytää juuri se ominaisuus tai väri, joka kelpaa parhaiten. Joskus huippusyönti ja MP-päivä voi olla todella pienestä kiinni.

Mikäli käytössä on GPS:llä varustettu yhdistelmälaite, voi ottipaikat merkitä suoraan laitteen muistiin. Tämä ominaisuus on hyödyksi laajemmissa vesistöissä pilkittäessä ja siirtymiä tehdessä. Pienemmissä lätäköissä GPS-ominaisuutta ei käytännössä tarvita.

Onko anturilla väliä?

Pilkkikaiuissa voidaan käyttää, kuten venekaiuissakin, erilaisia antureita kalastajan mieltymyksistä riippuen. Perinteinen 2D-teknologia perustuu anturin lähettämään yhteen pulssiin yhdellä taajuudella, joka useimmiten on 83kHz tai 200kHz. 2D:llä pohjasta ja kaloista saa jo kohtuullisen hyvän käsityksen, mutta pilkkikaiuissakin yleistynyt CHIRP-teknologia (Compressed High-Intensity Radiated Pulse – pakattu voimakas säteilevä pulssi) suodattaa pois enemmän virheitä.

CHIRP-anturin lähettämä pulssi sisältää yhden taajuuden sijasta kokonaisen taajuusalueen. Näin esimerkiksi keskitaajuus-CHIRP (80-130 kHz) ja korkeataajuus-CHIRP (130-210 kHz).

CHIRPin etu on se, että se lähettää jatkuvasti monia taajuuksia korkeista mataliin ja jatkuva lähetys monilla taajuuksilla takaa, että CHIRP-anturi tuottaa huomattavasti enemmän tietoa luotaimen prosessorin käsiteltäväksi. Kalastaja hyötyy tarkemmasta näkymästä.

Kalastustaito ja teknologia toimivat parhaiten yhdessä

Moni taitava pilkkijä ei edes halua käyttää luotainta vaan luottaa omaan taitoon ja vaistoon. Pilkkikaiku on venekalastuksessa kaikuun tottuneelle luonteva apuväline ja auttaa hahmottamaan nopeammin etenkin uudet kalapaikat. Vaikkei tekniikasta niin perustaisikaan, niin on pilkkikaiun näkymiä vaan yksinkertaisesti hauska tutkailla.

Turvallisuus alkutalven pilkkijäillä

Alkutalven pilkkireissua suunnitellessaan on hyvä huomioida, että pikkupakkaset eivät saa hieman isompaa tai syvempää järveä jäätymään edes parin viikon sisään. Erittäin lämpimän viime kesän johdosta vesistöihin on varastoitunut paljon lämpöä ja vaaditaan tyyntä ja pidempi jakso yli 10 astetta pakkasta, jolloin jäälle on turvallista mennä. Ainoastaan pienet ja matalat metsälammet voivat pikkupakkasella olla turvallisia kalastaa.

Teräsjää kestää

Kestävä teräsjää muodostuu suoraan vedestä kovalla pakkasella. Käytännössä teräsjään tulee olla vähintään viisisenttistä, että sinne uskaltaa lähteä kävelemään, sillä kolmesenttisen jään kanssa ei ole yhtään pelivaraa.

Jäätilanteen seuraaminen

Jään hauraus voi yllättää alkutalvesta helposti. Tällaisia paikkoja ovat joet, kapeikot ja salmet, karikot, niemenkärjet, jokien ja purojen suistot sekä äkkijyrkästi veteen putoavien rantojen vierustat.

Tehtaiden tai voimaloiden viemäreiden laskualueilla jää on heikkoa lämpimän päästöveden ja virtauksen takia. Samoin sillat, laiturit ja jäissä olevat veneet tai laivat sitovat lämpöä. Kaislikko tekee jäästä seulan ja samalla heikon. Syvän kaislan päällä on vaaran paikka.

 

Kerrospukeutuminen on pilkkimisessäkin tärkeää

Kerrospukeutumisen periaate on siirtää ruumiinlämmön aiheuttamaa kosteutta pois ihon päällä olevasta kerroksesta.

Alusasuksi ei kannata pukea puuvillaisia kalsareita vaan käyttää teknistä urheilukerrastoa ja mieluiten merinovillaista, joka ei käytännössä rupea haisemaan ollenkaan kun sitä muistaa pestä silloin tällöin. Puuvilla pysyy kosteana ja ei kostuttuaan lämmitä lainkaan.

Välikerrokseksi laitetaan esimerkiksi villapaita, fleecehousut ja/tai takki. Sukiksi otetaan villasukat, mummon kutomat ovat hyvät samoin kuin esimerkiksi laskettelusukka.

Päälle puetaan esimerkiksi topattu lämmin kelluntapuku tai jos jäätilanne on heikko, niin mieluiten kuivapuku. Topattuja kelluntapukuja saa nykyisin edullisesti ja ne ovat lämpimiä ja niissä on paljon käteviä taskuja.

 

Kengät, päähine & hanskat

Kengiksi kannattaa ehdottomasti hankkia etyylivinyyliasetaatista eli EVA:sta tehdyt saappaat, joissa on huopavuori. Ne eristävät hyvin kylmää, ovat kevyet kävellä ja eivät maksa paljoa.

Pipoja mukaan kahdet, toinen kävelyä varten ja toinen pilkkimistä. Sillä jos hikoilee kävellessä, on pilkillä istuessa varsin kylmä. Perinteinen karvahattu korvaläpillä on viimassa istuessa varmasti lämmin.

 

Hanskojakin on hyvä olla vähintään kahdet mukana. Lämpöhansikkaat/rukkaset ja näpertelyyn esimerkiksi kynsikkäät tai ohuemmat kalastussormikkaat.

Puhelin ja varavaatekerta

Puhelin mukana vedenpitävässä pussissa siten että ruumiinlämpö pääsee pitämään akun lämpimänä. Mikäli on tiedossa pidempi retki tuntemattomille paikoille, ota mukaan myös vesitiiviisti pakattu vaihtovaatekerta.

Muut varusteet

Pulkka tai ahkio varusteiden kuten pilkkien, kairan, pilkkikaiun, eväiden ja jakkaran kuljettamiseen. Jäätä on hyvä kokeilla esimerkiksi hiihtosauvalla tai teräväkärkisellä kepillä. Jäänaskalit laitetaan valmiiksi jo rannassa kaulaan helpottamaan mahdollista avannosta nousemista. Laadukas termospullo, jossa kahvia tai muuta kuumaa juomaa.

Tuloksekkaita alkutalven pilkkireissuja!

Share
 Mediakortti (pdf) Ɩ Kalamies.com sivuston  rekisteriseloste  Ɩ Sivuston yleiset säännöt